On tiedossa, että työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät ja siten heidän terveyspalvelujen tarpeensa on suurempi. Tarpeita vastaavien terveyspalvelujen saaminen vaatii…

Valtaosalla pitkäaikaistyöttömistä on kykyä ja halua töihin. Jokaisen ihmisen tarina työttömyyden takana on kuitenkin erilainen, johtuen esimerkiksi elämäntilanteesta, toimintarajoitteista, työhistoriasta,…

Työttömät työnhakijat kohtaavat työmarkkinoilla entistä suurempia haasteita. Haettavien työpaikkojen määrä on vähäinen ja työnantajien valta rekrytointiprosesseissa on kasvanut. Tuoreena huolenaiheena…

Työttömien Keskusjärjestön hallituksen kannanotto: Työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalvelujen uudistusta valmistellut alatyöryhmä on julkistanut ehdotuksensa kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalinen kuntoutuksen sekä…

Työttömien Keskusjärjestö vill tacka er för Bedömningspromemoria om behoven att utveckla arbetskraftsservicen i samband med reformen av arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte Referensnummer: VN/37864/2025  Työttömien Keskusjärjestö stödjer i allmänhet de utvecklingsförslag som presenteras i bedömningsmemorandum 1-3 och 5. Nedan följer mer detaljerade kommentarer.   Utvecklingsförslag 1: Skräddarsydd karriärcoaching  Arbetsförmedling är resultatet av långsiktig behandling. Työttömien Keskusjärjestö har länge stöttat individuella arbetsförmedlingstjänster som passar klientens situation. Eftersom det finska social- och sjukvårdssystemet inte tillräckligt kanidentifiera klienternas arbets- och funktionella kapacitetsbehov i förhållande till arbetsmarknadens behov, är det viktigt att kartlägga dessa behov i samband med karriärcoaching.   Inom karriärcoaching är det också viktigt att identifiera dessa behov av servicestöd, särskilt i situationer där arbetssökande har minskad eller ingen jobbsökning. De arbetslösa bör inte befinna sig i en situation där de kämpar med arbetslöshetoch hälsa utan professionellt stöd.   Utvecklingsförslag 2: Diversifiering av arbetscoachningsmetoder  Det är viktigt att använda modeller baserade på impact-forskning, såsom IPS-jobbcoachning. Det kan dock finnas otillräcklig forskning i Finland, särskilt om fördelarna med lågtröskeltjänster relaterade till att främja arbetsförmåga och funktionell kapacitet. Generellt är perspektiven ofta snäva.   Den största utmaningen med IPS-jobbcoachning är troligen de ekonomiska investeringarna för att lansera och underhålla tjänsterna. Detta borde inte vara ett hinder. En annan utmaning är produktiviteten hos modeller som görs direkt med arbetsgivare i en situation där det inte finns någon efterfrågan på arbetskraft. I dessa situationer måste arbetsförmedlingen vara flexibel så att de erbjuder andra serviceaktiviteter som främjar arbete och funktionell kapacitet, utbildning elleranställning (inom offentlig eller tredje sektor).   Utvecklingsförslag 3: Att bygga en anställningsplan som tjänsteenhet  Skulle detta innebära att man kombinerar aktiverings- och anställningsplanen? Skulle myndigheten kunna erbjuda andra hälso-…

Asia:  VN/32635/2025  Lausunnonantajan lausunto  1. Onko teillä lausuttavaa tulotietojen käsittelystä tai käyttötarkoituksista?  Esityksessä: ”Järjestämislakia ja tulorekisterilakia muutettaisiin niin, että kunta- ja kuntayhtymäpohjaisille työvoimaviranomaisille mahdollistettaisiin oikeus saada ja käyttää asiakkaiden välttämättömiä tulotietojärjestelmään talletettuja tietojajärjestämislaissa säädettyjen työvoimapalvelujen ja niihin liittyvien tehtävien toimeenpanoa varten.”  Työttömien Keskusjärjestö kannattaa esitystä. Työllisyyspalveluiden vaikuttavuudesta kiistellään sekä tutkimuskirjallisuudessa, että poliittisessa päätöksenteossa. Mikäli näiden palveluiden vaikuttavuuteen halutaan saada parempaa tutkimusta, tämälienee välttämätön askel eteenpäin. Tulotiedot eivät kuitenkaan välttämättä kerro työllisyyspalveluiden hyödyntämisestä, kuin lyhyellä tähtäimellä ja kapealla kulmalla. Työllisyyspalveluilla on myös muita kuin työllisyyteen liittyviä merkityksiäpalveluiden aikana. Parhaimmillaan ne voivat edistää työllistymisen lisäksi asiakkaan ammattitaitoa, hyvinvointia, sekä yhteiskunnallista osallisuutta. Lisäksi näissä tuotetaan yhteiskunnallista hyvää.   Tiedon hyödyntämisessä on kuitenkin turvattava asiakkaiden henkilötietojen käyttö vastuullisella tavalla. On tärkeä kirjata lakiin, että näiden tietojen hyödyntämistä voidaan hyödyntää vain asiakkaiden edun mukaisesti.   2. Onko teillä lausuttavaa muita työnhakua ja työllistymistä tukevien palvelujen kirjaamisvelvollisuuden täsmentämisestä?  Esityksessä: Työvoimaviranomainen velvoitettaisiin tallentamaan valtakunnalliseen tietovarantoon tarpeellisilta osin muut työnhakua ja työllistymistä tukevat palvelut. KEHA-keskukselle mahdollistettaisiin oikeus saada välttämättömiä tietojatulotietojärjestelmästä EVK-laissa säädettyjen valtionavustuslain mukaisten tehtävien hoitamiseksi.”  Työttömien Keskusjärjestön mielestä tämä on kannatettavaa tarkoituksenmukaista, koska näin saamme parhaan mahdollisen kuvan siitä mitä palveluita työttömille on tarjolla. Tietoa voidaan hyödyntää palveluiden kehittämiseksi sekä työttömien asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi.   3. Onko teillä lausuttavaa vaikutusarvioinneista?  Vaikutusarvioinneissa täytyy kuulua työttömien asiakkaiden ääni. Työttömät ovat usein parhaat asiantuntijat liittyen työllistymiseensä.   On myös tärkeä saada se tieto, millä tavalla työttömien ääntä on hyödynnetty, kun kyselyjä/vaikutusarviointeja on tehty.  Kehittämisehdotuksia on varmasti ollut palveluiden kehittämisestä ja lainsäädännön muutostarpeista. …