Lausunto sairausvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksiin ja kuntoutusrahaetuuksiin liittyvistä lakimuutosesityksistä

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laeiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:n ja 12 luvun 6 §:n sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Asia:  VN/410/2021: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:n ja 12 luvun 6 §:n sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Sairauslainsäädäntöön liittyvässä uudistuksessa on suunnitteilla ajankohdat kuntoutustarpeen selvittämisen arvioimiseksi pitkittyneillä sairauspäivärahakausilla. Pyrkimys on vähentää pitkittyneitä sairauspäivärahakausia tukemalla työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista lisäämällä selvitys- ja arviointikeinoja. Tavoitteena on myös ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiä.

Nykyisen 30–60–90 -mallin ohella uusia tarkistuspisteitä suunnitellaan 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalle. Jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuus selvitettäisiin jatkossa viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla.

Tavoitteet ja muutokset, joihin näillä tähdätään ovat näkemyksemme mukaan hyviä; yhteistyön lisääminen ja täydentäminen työkyvyn arviointiprosessissa (työntekijä, työnantaja, työterveyshuolto) sekä Kelan kuntoutustarpeen arviointiprosessissa. Päämäärinä pitkittyneiden sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymien vähentäminen ja ihmisten työelämään paluun mahdollisuuksien tukeminen eri tavoin ovat arvokkaita.

Selvityksessä esitettiin palveluntarpeen tunnistamisen ja ohjautumisen tueksi esimerkiksi automaattista seulontajärjestelmää, joka auttaisi ammattilaisia tunnistamaan henkilöt, joilla olisi todennäköisesti tarve tarkemmalle palvelutarpeen arvioinnille ja kuntoutukselle. Tämä olisi hyvä muutos, sillä usein asiakas ei itse tiedä mitä eri vaihtoehtoja tilanteensa muuttamiseksi on. Niiden etsiminen ja sopivuus itselle voi olla hankalaa tai mahdotonta tunnistaa ja arvioida itse.

Tarkistuspisteiden lisäämisen todettiin olevan tärkeää, sillä kuntoutustarve ja kuntoutuksen sopiva ajoitus ovat sairauskohtaisia ja yksilöllisiä. Lisäksi selvityksessä todettiin muun muassa olevan keskeistä varmistaa, että järjestelmässä on taho, joka tekee arvion asiakkaiden kuntoutustarpeesta sekä taho, joka ottaa vastuun asiakkaista ja seuraa kuntoutumisen edistymistä. Tämä on kannatettavaa, asiakkaan asian edistämisessä on hyvä olla selkeä vastuuhenkilö viranomaistaholta.

Uusilla kuntoutustarpeen arviota koskevilla 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän tarkistuspisteillä voitaisiin tehostaa kuntoutukseen ohjautumista. Voimassaolevan lainsäädännön mukaisesta lausunnon toimittamatta jättämisestä ei seuraisi asiakkaalle uhkaa sairauspäivärahan katkeamisesta uusilla tarkistuspisteillä. Tämä on hyvä, sillä lisäuhka etuuden menetyksestä ei ole tarpeellista.

Lääkärivaje vaikuttaa lausuntojen saamiseen

Selvityksen mukaan ”kunnallisen terveydenhuollon osalta on huomioitava, että erityisesti tarvittavien psykiatrian erikoislääkärien lausuntojen saaminen saattaa olla haastavaa psykiatrian erikoislääkärivajeesta johtuen. Lääkärivaje saattaa vaikuttaa myös terveyskeskuksien mahdollisuuksiin tuottaa tarvittavia lääkärinlausuntoja. Tämä saattaisi aiheuttaa viivästymiä tarpeellisten lausuntojen saamisessa kuntoutustarpeen arviota varten, joka puolestaan vaikuttaisi kielteisesti ohjautumisen tehokkuuteen ja palvelun oikea-aikaisuuteen.” Tämä on erittäin olennainen huoli ja nousee työttömien ihmisten kohdalla erityisen suureksi, sillä heillä ei pääsääntöisesti ole oikeutta työterveyden palveluihin, toisin kuin työssä olevilla. Lääkäriaikojen ja lausuntojen saamisen hankaluus ja viiveet ovat todellinen ongelma monessa kunnassa.

Lausuntoja varten varatun lääkäriajan ja lausunnon tulee olla maksuton. Onko tällä hetkellä?  Asiakasmaksulaki 5 pykälä sanoo tällä hetkellä maksuttomista terveyspalveluista: d) terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista ja lausunnoista lukuun ottamatta lääkärintodistusta tai -lausuntoa, joka tarvitaan asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi, sairausvakuutuslain (1224/2004) 5 luvun nojalla lääkekorvauksen saamiseksi tai sellaisen lyhytaikaisen sairausloman tarpeen osoittamiseksi, jonka kesto on enintään mainitun lain 8 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun omavastuuajan pituinen;

Kysymme, paljonko tämä muutos tuo lisäkustannuksia suoraan pienituloisille/tuloköyhille itselleen jos heidän pitää toimittaa enemmän lausuntoja? Lausunto on noin 50 € yleensä plus palkkio lääkäriajasta?L

Lääkärinlausuntojen maksullisuuteen ei löytynyt mitään selkeää määrittelyä. STM:n sivuilla sanotaan, että B-lausunnon tulisi olla maksuton, mutta jos se hankitaan erikoissairaanhoidosta, lausunto on maksullinen.

Terveydenhuollon maksut – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)

Lain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista muutosesitys vaikuttaisi Kansaneläkelaitoksen toimintaan siten, että ”muutos mahdollistaisi joustavamman palveluiden kehittämisen, kun jatkossa palveluita ei mainittaisi yksittäistasolla säännöksessä vaan säännös perustuisi palveluiden tarkoitukseen.” Muutos on hyvä, jotta asiakaslähtöiset ja asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut voidaan toteuttaa mahdollisimman joustavasti.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

7 § Ammatillisen kuntoutuksen sisältö (sivu 17)

Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin uusi yhteistyötä koskeva säännös, jonka mukaan ammatillisessa kuntoutuksessa tehtäisiin yhteistyötä kuntoutujan kannalta tarpeellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyövelvoite koskisi Kansaneläkelaitosta ja ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajia.

Yhteistyön tekeminen olisi välttämätöntä, jotta kuntoutukselle asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Muita pykälän 3 momentissa tarkoitettuja toimijoita olisivat esimerkiksi terveydenhuolto, sosiaalitoimi, työeläkelaitokset, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), työ- ja elinkeinohallinnon palvelut, oppilaitokset, etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, nuorisotyötä tekevät järjestöt ja nuorten työpajat. Tarvittaessa asiakas ohjattaisiin toisen toimijan palveluihin.

Kansaneläkelaitoksen, muiden toimijoiden ja ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajien välisellä yhteistyöllä varmistettaisiin kuntoutuspalvelujen ja muiden palvelujen tarkoituksenmukainen yhteensovittaminen kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita vastaavasti.

Yhteistyöllä turvattaisiin kuntoutujan tarvitsemien palvelujen ja tuen yhteensovittaminen yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteistyön tarkoituksena olisi varmistaa kuntoutumisprosessin eteneminen ja kuntoutujan siirtyminen ammatillisesta kuntoutuksesta joustavasti ja ilman katkoksia esimerkiksi työllistymistä edistäviin palveluihin tai avoimille työmarkkinoille riittävien tukitoimien avulla. Kuntoutujan pitkäjänteinen tukeminen edellyttäisi ammattihenkilöiltä tarvittaessa myös erityisosaamista työhön kuntoutumisesta ja verkostoyhteistyön menetelmistä. Yhteistyön tekeminen olisi välttämätöntä, jotta kuntoutukselle asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.

Tätä lisäystä pidämme kannatettavana.

Taloudellisista vaikutuksista todettiin, että:

Kansaneläkelaitos kävi osana kuntoutustarpeen arviointia sairauspäivärahakaudella vuonna 2020 noin 5 000 työkykykeskustelua. Uusilla tarkistuspisteillä työkykykeskustelujen määrä lisääntyisi noin 3 000 henkilöllä. Kuntoutustarve arvioitaisiin kaikilta vakuutetuilta, joista valtaosan kohdalla asiakirjatarkastelu olisi riittävää. Monialaisen selvittämisen ja palveluohjauksen tarve koskisi arviolta noin 20 prosenttia sairauspäivärahan saajista uusilla tarkistuspisteillä.

Katsomme, että järjestelyistä ja resursseista on huolehdittava niin, että monialaisen selvittämisen ja palveluohjauksen tarpeessa oleva 20 % sairauspäivärahan saajista saa mainitun avun viipymättä ja etteivät uudet tarkistuspisteet tuo tullessaan lisää byrokratiaa.

Esityksessä todettiin myös, että kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollon työmäärän arvioidaan lisääntyvän lääkärinlausuntojen tarpeen kasvaessa.

Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja asia olisi ratkaistava etukäteen. Julkinen terveydenhuolto jo nykyisellään kunnissa hyvin kuormittunut lääkäripulan vuoksi ja lääkärinlausuntoja on vaikea saada. Lausuntojen saatavuuden lisäksi niiden sisällöt ja laatu tulisi yhdenmukaistaa (lääkäreiden koulutus, kriteeristö…)

Lisäksi Työttömien Keskusjärjestö ry alleviivaa, että työttömien terveydenhuoltoon tarvitaan edelleen panostusta niiden henkilöiden osalta, jotka eivät ole työterveyshuollon asiakkaita. Pääsääntöisesti sekä ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevat että työmarkkinatuella olevat työttömät eivät ole missään tekemisissä edellisen työnantajansa kanssa työsuhteen päätyttyä, eivätkä ole työterveyshuollon piirissä kuin kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Perusterveydenhuollossa ei ole vastaavaa osaamista tai painotusta liittyen työttömien terveydenhuollon ja kuntoutuksen tarpeisiin. Tämä tulisi ratkaista perusterveydenhuollossa työttömien työnhakijoiden osalta.

 

 

nuoli