Lausunto
07.10.2021Lausunto: Valtion talousarvioesitys vuodelle 2022
Työttömien Keskusjärjestön lausunto: HE 146 valtion talousarvioesitys vuodelle 2022
Teema: Vuoden 2022 valtion talousarvioehdotuksen työllisyyden edistämisen määrärahat, toimenpiteet ja niiden vaikutusten arviointi (PL 32)
Arvoisa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto,
Työttömien Keskusjärjestö kiittää teitä lausuntopyynnöstänne, joka koskee valtion talousarvioesitystä. Alla on huomiomme:
Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli – riittävätkö rahat ja palvelut?
Hallitus on sitoutunut viemään eteenpäin Pohjoismaista työllisyyspalvelumallia. Mallin ideana on parantaa yksilöllistä palvelua etenkin työttömyyden alkuvaiheessa määräaikaishaastatteluja lisäämällä. Uudistus nivelletään omaehtoisen työnhaun seurantaan.
Malli on herättänyt työttömissä ja työllisyyspalveluita järjestävissä toimijoissa hämmennystä. Ongelmana on osaltaan mallin teknokraattinen toteuttaminen. Työttömät on objektivoitu ja heitä ”ohjataan” säännöllisten lakiin kirjoitetun aikataulutuksen mukaisesti. He eivät ole yksilöitä, joilla on yksilöllistä osaamista ja mahdollisesti erityisiä palvelutarpeita.
Jos lähtökohta olisi tarvelähtöinen, silloin etsittäisiin töitä yksilöllisen aikataulun mukaan. Haettaisiin tarpeiden mukaisia palveluita – korostettaisiin osaamista, työ- ja toimintakykyä ja edettäisiin yksilöllisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Silloin myös työllisyyspalveluohjauksen aikataulutus luonnollisesti järjestyisi työllisyyspolun mukaisesti. Nyt tarvelähtöisyys ei ole mukana kaavaillussa mallissa.
On hyvä, että asiakaspalveluun lisätään resursseja työllisyyspalveluiden asiakasohjaukseen. Etenkin korona-aikana alan toimijat ovat tuoneet esille, että asiakaspalvelun ns. palveluvelka on kasvanut (samoin kuin terveyden osalta hoitovelka). Myös osalta työttömistä tulee palautetta, että henkilökohtaista tukea ja kiinnostusta heidän työllisyystilanteeseensa tarvitaan lisää. Riittävätkö nämä resurssit?
Vuodelle 2022 luvataan talousarviossa momentin 32.01 70 miljoonaa lisää Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon: ”Momentin määrärahasta 70 000 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoa. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa lisätään yksilöllisen tuen määrää ja pyritään siten tukemaan aiempaa paremmin työllistymistä ja lyhentämään työttömyysjaksojen pituutta. Mallissa kehitetään myös asiakaslähtöisen toimintatavan edellyttämiä laadukkaita sähköisiä palveluita ja työvoimapalveluiden toimintaa tukevia järjestelmiä, jotka tukevat digitaalista ulottuvuutta.”
Talousarviossa tämä 70 miljoonan euron lisärahoitus näkyy selkeänä lisänä momentille, jossa vuoden 2020 toteuma on ollut n. 212 miljoonaa euroa (ja vuodelle 2022 n. 268 miljoonaa euroa). Hämmennystä herättää, että lisäys ei näy TE-toimiston hallinnon henkilötyövuosissa. Selittääkö eron se, että tätä 70 miljoonaa euroa ei ole allokoitu vielä koska lisärahoituspakettiin kuuluvat myöskin nämä laadukkaat sähköiset palvelut ja järjestelmät, jotka ”tukevat digitaalista ulottuvuutta”? Miksi nämä digitaalisen ulottuvuuden menot ovat mukana tässä kokonaisuudessa momentissa 32.01.03? 13 miljoonaa euroa luvataan momentissa 32.01.10 pohjoismaisen työvoimapalvelumallin digihankkeelle, joten olettavasti digitaalinen ulottuvuus on tässä momentissa kuitattu?
Samaan aikaan Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilötyövuosia vähennettäisiin vuoden 2021 arviosta vuodelle 2022 noin reilulla neljällä sadalla henkilötyövuodella. Miten nämä luvut korreloivat keskenään? Onko pohjoismaisen työvoimapalvelun lisäys kovinkaan merkittävä nykyiseen tilanteeseen nähden?
Missä näkyvät työllisyyden kuntakokeiluun allokoidut määrärahat? Onko tämä selitys sille, että Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilötyövuodet vähenevät vuoden 2020 tasolle (kts. alle)?
| 2020 | 2021 | 2022 | |
| toteutuma | arvio | arvio | |
| Työ- ja elinkeinotoimistot | 3 441 | 3 885 | 3 451 |
Pitkäaikaistyöttömyys – portti kadotukseen
Koronapandemian alettua aktivointiaste (aktiivipalveluiden piirissä olevien työnhakijoiden osuutta työttömien ja palveluissa olevien yhteissummasta) on laskenut n. 30 prosentista (joka on myös lähellä pitkäaikaista keskiarvoa) 23,3 prosenttiin.
Pitkäaikaistyöttömien tilanne on kuitenkin tätäkin uutta normaalia alempi ollut vuosikausia. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on vaihdellut 6,6 % ja 14,4 % välillä vuosina 2009–2020.
| 4253. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste laskentapäivänä | |||||
|
Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste | Pitkäaikaistyöttömiä | Palveluissa yhteensä | ||
| KOKO MAA | |||||
| Vuosi 2020 ka. | 9,3 | 75 046 | 7 666 | ||
| Vuosi 2019 ka. | 13,7 | 63 330 | e10 074 | ||
| Vuosi 2018 ka. | 14,4 | 76 331 | 12 830 | ||
| Vuosi 2017 ka. | 10,5 | 104 800 | 12 319 | ||
| Vuosi 2016 ka. | 9,0 | 123 737 | 12 235 | ||
| Vuosi 2015 ka. | 8,1 | 109 313 | 9 695 | ||
| Vuosi 2014 ka. | 7,6 | 90 504 | 7 472 | ||
| Vuosi 2013 ka. | 6,6 | 73 686 | 5 233 | ||
| Vuosi 2012 ka. | 8,9 | 61 168 | 5 945 | ||
| Vuosi 2011 ka. | 10,7 | 57 170 | 6 871 | ||
| Vuosi 2010 ka. | 11,4 | 54 046 | 6 921 | ||
| Vuosi 2009 ka. | 8,9 | 41 328 | 4 015 | ||
| Vuosi 2008 ka. | 9,6 | 43 119 | 4 578 | ||
| Vuosi 2007 ka. | 10,5 | 51 659 | 6 083 | ||
| Vuosi 2006 ka. | 12,5 | 64 357 | 9 222 | ||
| Alaviite: Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste = palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden pitkäaikaistyöttömien osuus palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden pitkäaikaistyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien summasta. Palveluissa olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä saadaan laskentapäivänä palveluissa olevista, joiden palvelun alkua edeltävä työttömyyden kesto ylittää 365 päivää.Työvoimakoulutuksessa -rivi sisältää kaikki työvoimakoulutuksessa olevat ml. ryhmät Valmennuksessa -rivi sisältää työnhaku- ja uravalmennuksessa olevat. Työllistettynä/työharj. -rivi sisältää kaikki työllistämislajit ml. palkkatuet, starttirahat, työharjoittelu, työelämävalmennus, valtiolle työllistetyt ja osa-aikalisällä olevat. Kokeilussa -rivi sisältää työ- ja koulutuskokeiluissa olevat. Muissa palveluissa -rivi sisältää vuorotteluvapaapaikkaan työllistetyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ja omaehtoisessa opiskelussa olevat. Palveluissa yhteensä on em. palveluiden yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien osalta…. = tieto on salassapitosäännön alainen |
|||||
Lahdessa vain 5,68 % pitkäaikaistyöttömistä on palveluiden piirissä
Esimerkiksi Lahdessa, jossa on maan korkein työttömyys isoista kaupungeista, vain 5,68 % pitkäaikaistyöttömistä oli palveluiden piirissä (Lähde: kuntakokeilujen tietoportaali: https://tem.fi/tyollisyyskokeilujen-tilastoseuranta-ja-arviointi)
Lahdessa 47,9 % työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä elokuussa 2021. Tilanne on täysin kestämätön! Lähes kaikki kaupungin pitkäaikaistyöttömät ovat täysin oman onnensa nojassa. Vain noin joka viides työllistyy ilman apua avoimille työmarkkinoille.
| 12r5 — Työttömät työnhakijat eri ryhmissä, palveluissa olevat ja avoimet työpaikat kuukauden lopussa (1001) muuttujina Alue, Kuukausi ja Tiedot | ||
| 2021M08 | ||
| Työttömät työnhakijat laskentapäivänä (lkm.) | Pitkäaikaistyöttömät (lkm.) | |
| Lahti | 8 640 | 4 136 |
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työnvälitystilasto [verkkojulkaisu].
Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu: 6.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyonv/meta.html
Alla olevan taulukon mukaan vain 32,8 % työttömistä, jotka ovat olleet 12–24 kk työttömänä päätyvät jakson aikana/loputtua avoimille työmarkkinoille. 5,6 % näistä päätyvät yli 24 kk työttömiksi ja tästä joukosta työllistyvät avoimille työmarkkinoille suoraan vain 12,9 %.
Palveluiden osuus pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle korostuu suhteessa lyhyemmän työttömyyden jaksoihin. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin fokus on kuitenkin ensisijaisesti vauhdittaa lyhyemmän työttömyyden piirissä olevien työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille (nykyistä nopeammin).
Työttömien yhdistyksillä ja muilla välityömarkkinatoimijoilla on ollut merkittävä rooli työttömien työllistämisessä, avoimille työmarkkinoille poluttamisessa ja koulutukseen tukemisessa. Yritykset eivät näytä korvanneen tätä työtä, kun yhdistysten työllistämisresurssit ovat vähenneet. Järjestössämme huolta herättää, mitkä ovat seuraavat ratkaisut?
Onko kunnille selvillä, missä määrin järjestöt STEA-rahoituksella täydentävät työllisyyspalveluita – tukemalla työttömien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia, tai kuinka paljon ne tekevät näkymätöntä työtä kuntalaisten hyvinvointiin osana järjestötoimintaa? Kolmas sektori ei ole ollut juurikaan mukana työllisyyden kuntakokeilujen teossa, ja se näkyy nyt myös osana toiminnan tahmautumista. Pohjoismaisen työnhaun mallin kannalta järjestöjen roolin ymmärtäminen osana kuntadynamiikkaa on keskeinen asia.
Pohjoismainen malli ei näy palveluiden lisääntymisenä esimerkiksi työllisyystoimenpiteissä. Kun verrataan vuosien 2011 ja vuosien 2022 talousarvioita toisiinsa henkilötyövuodet (htv.) ovat suurin piirtein samoissa mitoissa (euroissa on suuret erot, koska vuoden 2011 talousarviossa lasketaan työmarkkinatukikustannukset, mutta vuoden 2022 talousarviossa tätä ei lasketa).
Erona näiden kahden talousarvion välissä on, että vuoden 2022 talousarviossa hieman suurempi osuus palkkatuesta siirretään kunnille. Vielä merkittävämpi ero on kuitenkin työttömyyden rakenteessa. Pitkäaikaistyöttömien määrä vuonna 2010 elokuussa (kun talousarviosta neuvoteltiin) oli yhteensä 256 800 työtöntä (vailla palvelua), joista pitkäaikaistyöttömiä oli 57 000. Vuoden 2021 elokuun talousarviossa vastaavasti työttömiä oli 281 000 joista 118 000 on pitkäaikaistyöttömiä.
Vuoden 2011 talousarvio (yhdistetty)
| Työllistäminen | |
| Työllistäminen valtionhallintoon (1 600 htv * 23 600 €) | 37 760 000 |
| Työllistäminen kunnille ja kuntayhtymille (6 340 htv * 6 500 €) | 41 200 000 |
| Työllistäminen yksityiselle sektorille yhteensä | 168 150 000 |
| — palkkatuki (14 980 htv * 6 300 €) | 94 400 000 |
| — starttiraha (6 050 htv * 6 600 €) | 39 950 000 |
| — osa-aikalisä (760 htv * 6 300 €) | 4 800 000 |
| — työllisyyspoliittinen avustus | 27 000 000 |
| — starttiselvitykset | 2 000 000 |
| Yhteensä | 247 110 000 |
Vuoden 2022 Talousarvio:
| Starttiraha (2 400 htv) | 21 000 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto (enintään 500 htv) | 12 500 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät (7 500 htv, tuki 30/40/50 %) | 36 000 000 |
| — Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 13 800 htv) | 57 400 000 |
| Yhteensä | 105 900 000 |
Huom. Talousarviossa 2022 on jonkin verran ristiriitaa, toisaalla yksityisen sektorin osuutta palkkatuessa oltaisiin hieman kasvattamassa.
| Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat) | 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
| Palkkatuettu työ | |||
| — Valtionhallinto | 460 | 500 | 500 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät | 5 844 | 7 500 | 7 550 |
| — Yksityinen sektori | 11 575 | 13 800 | 14 400 |
| Starttiraha1) | 2 450 | 2 900 | 2 400 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | 10 902 | 11 600 | 11 400 |
| — Ammatillinen koulutus | 4 347 | 5 300 | 5 100 |
| — Kotoutumiskoulutus | 6 555 | 6 300 | 6 300 |
| Valmennukset | 4 006 | 2 400 | 3 950 |
| Yhteensä | 35 237 | 38 700 | 40 200 |
| Työkokeilut | 5 932 | 8 500 | 6 000 |
| Yhteensä | 41 169 | 47 200 | 46 200 |
Vuonna 2022 työllisyyspoliittisen avustuksen suuruus on 10 000 000 euroa, kun vuonna 2011 se oli 27 000 000 euroa. Tämän avustuksen suuruudella vaikutetaan siihen, kuinka paljon kolmannen sektorin välityömarkkinatoimijat työllistävät. Palkkatuet on esimerkiksi monella Ely-alueella kytketty tähän avustukseen.
Yhdistysten ja kuntien palkkatukea on kritisoitu ETLAn tutkimuksessa – ettei sillä olisi työllisyysvaikutuksia. https://www.etla.fi/tutkimukset/palkkatuen-ja-starttirahan-vaikutusten-arviointi/ Yhdistysten ja kuntien teettämästä palkkatukitöistä on kysymys paljon muustakin. On kysymys perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisesta mallista, että työllä – ei tuilla ansaitaan perheen elanto. Teetetty työ on myös panostus alueen elinvoimaan – pienet palkat menevät kulutukseen ja teettämän työn palvelut yleishyödylliseen tarkoitukseen.
On häpeällistä, kuinka vähän suomalainen hyvinvointiyhteiskunta panostaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien kansalaistensa työllistymiseen. Avoimet työmarkkinat eivät ratkaise tätä ongelmaa millään taikatempulla (palkkataso on joko liian matala suhteessa työn tuottavuuteen tai työn koulutus/vaatimustaso on liian korkea. Näitä ongelmia ei ratkaista nopeasti).
Panostusta työmarkkinatukea saaneiden työttömien koulutukseen tarvitaan
Tutkija Jussi Pyykkönen laskelmissaan Evalle ja Ylelle arvioinut, että ns. sitkeästi työttömien joukko on korona-aikana kasvanut yli 50 000 työttömällä.
| Helposti työllistettäviä | Sitkeästi työttömiä | Työttömiä yhteensä | |
| 2019 | 95 000 | 162 000 | 257 000 |
| 2021 | 93 000 | 216 000 | 309 000 |
| muutos | -2% | +33% | +20% |
”Pyykkösen mukaan sitkeään työttömyyteen johtaa yleensä kolme varmaa askelta: Peruskoulun jälkeinen koulutus puuttuu, työhistoria puuttuu, työttömyyttä on jatkunut vähintään puoli vuotta kahden vuoden kuluessa. Jokainen kyllä-vastaus johtaa kohti sitkeää työttömyyttä.
Sen sijaan helposti työllistettäväksi lasketaan henkilö, jota ei kuvaa mikään mainituista kohdista.”
https://yle.fi/uutiset/3-12117171
https://www.eva.fi/blog/2021/04/14/sitkeasti-tyottomien-tyollistaminen-ei-onnistu-ilman-isoa-remonttia/
Tästä joukosta huolestuttavin on vain peruskoulun varassa olevien työttömien osuus. Pyykkönen käyttää valtion virallista tutkintorekisteriä päättelemällä, että vain peruskoulun varassa olevia on n. 67 502 työmarkkinatukea saavaa työtöntä vuonna 2019. Tämän joukon työllistyminen ilman lisäkoulutusta on epätodennäköistä nykyisillä työmarkkinoilla. Tähän kokonaisuuteen tarvittaisiin uudenlaista työllisyyspolitiikkaa.
Ongelman suuruutta valaisee se, että TE-toimiston kirjaamien asiakastietojen mukaan esimerkiksi elokuussa vain 11 116 rakennetyötöntä kuului tähän yo. joukkoon (kts. alle). Mikä selittää, että tämä ero näiden kahden joukon – virallisen tutkintorekisterin sekä TE-toimiston virkailijoiden kirjauksien – välillä niin suuri?
| 12ub — Rakennetyöttömät sukupuolen ja koulutusasteen mukaan kk:n lopussa (6211) muuttujina Alue, Sukupuoli, Koulutusaste, Kuukausi ja Tiedot | |
| 2021M08 | |
| Rakennetyöttömät yhteensä (lkm.) | |
| KOKO MAA | |
| Yhteensä | |
| Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutusaste tuntematon | 11 116 |
Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleviin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota
Jotta oikeanlaisia palveluita voidaan kohdistaa, vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien pitkäaikaistyöttömien joukkoon on kiinnitettävä yhtenä kokonaisuutena nykyistä enemmän huomiota. Opetus- ja kulttuuriministeriön, kuntien koulutuspalveluiden sekä työ- ja elinkeinoministeriön on tiivistettävä yhteistyötään, jotta tämän joukon osaaminen saadaan päivitettyä ajankohtaiseksi.
Työttömien omaehtoisen koulutuksen kehittäminen olisi yksi lähtökohta kehitystyölle. Omaehtoinen koulutus on palveluna parantunut, mutta esimerkiksi TE-toimiston tarveharkinta hiertää monia työttömiä. Neuvonta on hyvästä, mutta toteutuskelpoisten ideoiden torppaaminen ei ole hyvästä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on edistää opetusta niin, että koulutuspoluille on kysyntää työmarkkinoilla.
Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja