Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen heikentävät työllisyyttä, HE 8/2024 vp

Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen heikentävät työllisyyttä, HE 8/2024 vp

Työttömien Keskusjärjestö vastustaa hallituksen esitystä (HE 8/2024 vp) aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin sekä vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Arvioimme lakkauttamisen todennäköisesti heikentävän työllistymistä, sillä tällöin työmarkkinoilta poistetaan elinikäistä oppimista sekä työvoiman tarpeista lähtevää joustavaa liikkumista tukevia toimia. Koulutus on paras tae pitkäkestoiselle työllistymiselle myös tilastojen valossa. Kannatamme ennemmin toimenpiteitä, jotka tukevat elinikäistä oppimista sekä työvoiman tarpeista lähtevää, joustavaa liikkumista työmarkkinoilla.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää erityisesti pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia opiskella

Aikuiskoulutustuki on tukenut pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia koulutukseen ja siten siirtymiä työmarkkinoilla. Heillä ei useinkaan ole sellaista rahallista puskuria, millä voisi kattaa kulut päätoimiselle opiskelulle kovinkaan pitkäkestoisesti. Aikuiskoulutustuki on ollut erityisen tärkeä alan vaihtajille sekä hyvä keino edetä ja parantaa omaa asemaa nykyisellä alalla. Sitä tulisi kehittää, ei lakkauttaa.

Kritiikki on ollut, että tuki on jakautunut epätasaisesti korkeakoulutetuimmille, joilla on jo tutkinto. Toki myös korkeakoulutetut joutuvat päivittämään osaamistaan ja siihen aikuiskoulutustuki on ollut käytetty työkalu. Koska tuki perustuu opintoja edeltäville tuloille, on aikuiskoulutustuki luonnollisesti kannustanut etenkin suurempituloisia ja korkeasti koulutettuja opiskelemaan.

Lakkauttamisen sijaan, olisi tukea ollut hyvä suunnata tarkoituksenmukaisemmin matalapalkkaisille, alemman asteen tutkintoja suorittaneille sekä tutkinnotta jääneille henkilöille. Jos tavoitteena on kohdentaa tukea alemmin koulutetuille, täytyy varmistaa, että tuen taso on riittävä. Jos aikuiskoulutustuki kuitenkin kokonaan poistuu, millä tavalla varmistetaan työvoiman liikkumista ja elinikäisen oppimisen periaatteiden toteutumista, niin että Suomessa pysyy korkea kilpailukykyinen osaamistaso?

Vuorotteluvapaan lakkauttaminen on lyhytnäköistä

Vuorotteluvapaa on työvoimapolitiikan vaikuttavimpia toimenpiteitä. Mika Tuomaalan vuoden 2019 selvityksessä vuorotteluvapaasijaisuuksilta vuonna 2017 työllistyi avoimille työmarkkinoille yli 64 prosenttia (TEM analyyseja – 97/2019, Tuomaala), mikä on erinomainen tulos. Vuorotteluvapaalla on siis havaittavissa positiivinen vaikutus työllisyyteen. Emme näe sen lakkauttamiselle hyviä perusteita työllisyyden tai työttömien näkökulmasta.

Vuorotteluvapaan vaikutuksia tulisi myös tarkastella laajemmin. Se tukee parhaimmillaan työelämässä siirtymistä uusiin toimenkuviin, taitojen päivittämistä ja työssä oppimista. Vuorotteluvapaan tarkoituksen on ollut myös lisätä työhyvinvointia. Estääkö vuorotteluvapaa esimerkiksi joidenkin ihmisten työkyvyn menettämisen haastavissa työolosuhteissa ja mahdollistaa siirtymisen muuhun työhön – ehkä myös korkeammin palkattuihin tehtäviin?

Lue kannanotto kokonaisuudessaan:

nuoli