Hallituksen esitys laeiksi perustulosta

TVY:n lausunto hallituksen esitykseen laeiksi perustulosta STM051:00/2016, 25.8.2016

TVY arvostaa hallituksen halukkuutta kokeilla perustuloa ja pitää kokeilua kannatettavana sekä historiallisena. Kokeilu on saanut merkittävää, positiivista kansainvälistä huomioita, ja kokeilua kannattaakin hyödyntää kansainvälisenä PR:nä, jolla voisi Suomea tuoda esille sosiaalisesti innovatiivisena ja ennakkoluulottomana maana. Perustulokokeiluun kannattaa jo pelkästään tästä syystä panostaa ja toteuttaa se mahdollisimman hyvin. Perustulokeskustelua on Suomessakin käyty jo 80-luvulta lähtien ja vastaavaa ikkunaa perustulon kokeiluun ei ole aiemmin vielä ilmaantunut Suomessa, eikä muissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Suomi on tässä Ruotsia edellä. 70-luvulla toteutetut pohjoisamerikkalaiset kokeilut eivät ole vertailukelpoisia nykyiseen monimutkaiseen suomalaiseen yhteiskuntaan suhteutettuna.

TVY:n linjana on ollut, ettei perustulokokeiluun valikoidulta henkilöltä evättäisi muita tarveharkintaisia etuja, jottei hänen perusturvansa vaarannu kokeilun aikana. TVY kiittää hallitusta valitsemastaan Perustuslain mukaisesta kokeilusta.

Perustulokokeilun oikeudellinen perusta on hyvin valmisteltu. Kohderyhmä on kokeilun kannalta mielekäs, koska työttömien sosiaaliturvaetuuteen liittyvistä kannustimista on käyty pitkään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

TVY toteaa, että hallituksen esitys ei vastaa universaalin perustulon ideaalia, jossa kaikille kansalaisille taattaisiin perustulo tulotasosta riippumatta.

Tutkimusasetelman ulkopuolelle jää ryhmiä, jotka voisivat oletettavasti parhaiten hyödyntää perustuloa. Näihin kohderyhmiin kuuluvat työttömyysturvan ulkopuolelle kuuluvut työikäiset ryhmät esim., pienet yhden hengen yritykset, osa-aikatyötätekevät, keikkatyötä tekevät, tulottomat työtä vailla olevat henkilöt, tai lyhyiden määräaikaisten kokoaikatöiden tekijät.

Kokeilu ei myöskään tuota informaatiota perustulon mahdollisista negatiivisista kansantaloudellisista vaikutuksista, kuten esim. säännöllisiä työtuloja nauttivien henkilöiden mahdollisista siirtymisistä osa- aikaisiksi työntekijöiksi.

Perustulo toteutetaan taloudellisessa suvantovaiheessa ja sillä voi olla merkitystä siihen, kuinka hyvin töitä syntyy. Kokeilu on myös lyhyt – vain kaksi-vuotinen. Pitkäaikaiset kannustinvaikutukset jäävät huomiotta.

Tiedottamisessa kannattaa varmistaa mahdollisimman hyvin, että kokeiluun valitut ymmärtävät, miten perustulo vaikuttaa heidän talouteensa.

Suurin haaste kokeilussa liittyy tutkimusotannan pienuuteen (katsokaa alle). TVY ehdottaa, että kokeiluun valittaisiin 10 000 satunnaisotannalla valittua henkilöä esityksen 2 000 henkilön sijaan. Näin voitaisiin paremmin hallita tutkimusasetelman mahdollisia riskejä sekä turvata jatkotutkimuksille riittävän laajaa ja syvällistä tutkimusaineistoa.

Tiivistelmä perustulokokeilusta

Perustulolla pyritään selvittämään vastikkeettoman tuen kannustinvaikutuksia. Nykyinen  sosiaaliturvajärjestelmä on kansalaisille vaikeaselkoinen tilkkutäkkimäinen. Perustulon toivotaan  kannustavan työhön. Sillä voi olla myös muita sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Hallituksen perustuloesityksessä ehdotetaan 560 euron verotonta perustuloa vuosille 2017 ja 2018.  Kokeilun piiriin kuuluvat:

• 2000 satunnaisotannolla valittua henkilöä
• kohdejoukolle on maksettu joko peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vuoden 2016 marraskuun

Perustulokokeilun rajaukset

• Ulkopuolelle rajataan alle 25-vuotiaat (opintojen perusteella) ja yli 58-vuotiaat (eläkepoistuman ja eri eläkkeiden takia)
• Lomautusetuudella olevat eivät kuulu joukkoon, koska heillä on voimassa oleva työsuhde
• Ahvenanmaan alueella asuvat eivät kuulu joukkoon
• Holhoustoimessa annetun lain piirissä olevat edunvalvojat
• Suomen ulkopuolella asuvat henkilöt (tai kokeilun aikana 30 pv. ulkomailla) tai vieraan vallan sosiaaliturvan piirissä olevat henkilöt työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 9 1 momentti maksettu etuus kunnan sosiaalitoimelle (koska kyseisillä henkilöillä on todennäköisesti elämänhallinnallisia yms. painavia harkinnanvaraisia  syitä, jotka tod. estäisivät kannustinvaikutusten toteutumisen)
• Ne henkilöt jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä (esim. sairaala- tai laitoshoito, asevelvollisuuden suorittaminen, vankeusrangaistus)
• Perustulon saajalla ei ole oikeutta opintukilain mukaiseen opintorahaan, asumislisään ja opintolainan valtiontakaukseen (yli 25- vuotias päätoiminen opiskelija voi saada perustulon)

Kokeiluun valittu henkilö ei voi kieltäytyä perustulosta.

Sovitellut etuudet

Perustuloon sovitellaan laskennallisesti muita etuja, mutta aina siten, että perustulon henkilösaaja ei  häviäisi nettona, mutta hän voisi hyötyä näistä am. sovitelluista eduista. Perustulon kanssa  yhteensovitettavia etuja olisivat seuraavat edut:

• työttömyysetuudet
• sairauspäiväraha,
• osa-sairauspäiväraha
• vanhempainpäiväraha
• erityishoitoraha
• kuntoutusraha
• tartuntatautilain mukainen päiväraha ja ansionmenetyskorvaus

Tutkimusasetelmaan liittyvät riskit ja ongelmat

Kokeilun suurin riski on otokseen liittyvät vääristymät, jotka juontuvat otoksen vähäisestä määrästä.  Kannustinvaikutuksiin liittyy paljon ulkopuolisia tekijöitä. Kokeilussa on tarpeen erotella mahdolliset  taloudelliset, yksilökohtaiset ja rakenteelliset muuttujat, jotta todelliset kannustinvaikutukset saadaan  aineistosta eroteltua.

Alla on tämänkaltaisia tutkimuksellisesti mielekkäitä huomioita, jotka ovat mielestämme etukäteen tarpeen hallita jo otosvaiheessa. Vaarana on, että 2 000 henkilön otoksessa jokin ryhmä on yliedustettuna (esim.

1000 päivää työttömänä olleet Kotkassa asuvat yksinelävät naiset). Näissä tapauksissa lienee tarpeen tehdä  uudelleen valikointi. TVY pitääkin 2 000 työttömän otosta liian pienenä, ja suosittelee vahvasti 10 000  työttömän ottamista kokeiluun.

• Työttömyysturvan piiriin kuuluu n. 100 000 työllisyys- ja muiden aktivointipalveluiden piirissä olevaa henkilöä (myös palkkatuen perusosaan maksetaan jatkossa kelan työttömyysturvaa). Näiden palveluiden piirissä olevilla henkilöillä voi olla kokopäivätyön kaltaisia velvoitteita, jotka voivat  estää ansioihin liittyvien kannustimien toteutumista. Kokeilun kannalta on mielekästä rajata ne  toimenpiteissä olevat työttömät kokeilun ulkopuolelle, jotka eivät voi tosiasiallisesti hyödyntää  kokeilua. Lisäksi tämä ryhmä tuottaisi mielenkiintoista vertailuaineistoa  kannustinvaikutuskeskusteluun.

• Onko kokeilussa huomioitu kokeilun aikana laukeavia palveluvelvoitteita (aktivointisuunnitelma, monialainen työllistymissuunnitelma, työllistymissuunnitelma), jotka sitovat työttömät  työllisyyspalveluihin esim. kuntouttavaan työtoimintaan? Näissä tapaukissa tosiasiallisten  kannustinvaikutusten saaminen estyy.
• Pitkäaikaistyöttömiä on n. 130 000 ja alle vuoden kestävää työttömyyttä on n. 240 000 työttömällä. Kunnan sakkomaksut aktivoituvat 300 päivän työmarkkinatuen jälkeen ja voimistuvat 1 000  työmarkkinatukipäivän jälkeen. Olisiko syytä tarkastella näitä kaikkia ryhmiä erikseen?
• Pitkäaikaistyöttömissä on kaksi toisistaan poikkeavaa ryhmää eli ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevat työttömät ja perusturvalla olevat työttömät. Nämä kaksi ryhmää on hyvä  tarkastella aineistossa erikseen.
• Kokeilu on satunnainen ja alueellisesti neutraali, mutta onko vaarana, että pienten kuntien otokset jäävät liian pieneksi tai suuriksi? Pitäisikö otantaa tehdessä ensin karsia verrokkikunnat niistä  kunnista, jotka kuuluvat perustulon piiriin? Koeasetelmassa on syytä tarkastella 6 suurta kaupunkia  omana ryhmänään ja saada riittävän kattava otos myös pienempien kuntien eroista
• Miten hallitaan korkean työttömyysasteen kunnat ja matalan työttömyysasteen kunnat? Saadaanko riittävästi muuttujia, jotta voimme selvittää kysynnän vaikutukset lisääntyneeseen työn  tarjontaan?
• Koeasetelman kannalta on mielekästä pohtia, iän, sukupuolen, perhekoon sekä perheen tulotasoon liittyviä kannustinvaikutuksia. Koko perheen sosioekonomisella ja kulttuurillista viitekehyksellä on merkitystä. On mielenkiintoista kannustinvaikutusten näkökulmasta koostuvatko perheen ansiot kokonaan julkisista tuista vai onko perheellä myös palkkatuloja.

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat, joilla on työkyvyttömyyseläke, on rajattu kokeilun ulkopuolelle. Tällä  ryhmällä on potentiaalia hankkia ansiotuloja, mutta kansaneläkelain mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä,  työkyvyttömyyseläke leikkautuu kokonaan pois, jos henkilö ansaitsee yli (743,84 €/kk). Perustulokokeilu  auttaisi selvittämään mitä kannustinvaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeellä on tämän viiteryhmän kohdalla.

Onko riski, että perustulo voisi vaikuttaa kielteisesti opiskelijoiden tilanteeseen siinä tapauksessa, että  opintolainaa on haettu valtiontakausta (pidemmällä aikavälillä, mitä koeaika kestää), ja opintolaina evätään  kun henkilö saa perustulon?