Lausunto 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lausunto hallituksen esitykseen 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: VN/15975/2021

Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat yhdessä valmistelleet hallituksen esitystä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on irtisanottu taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella tämän oltua saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Kokonaisuus muodostuu yhden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta ja arvoltaan kahden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvakoulutuksesta.

Työssä jaksamisen tueksi vahvistettaisiin 55 vuotta täyttäneiden ja saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleiden mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön.

Esityksessä ehdotetaan:

”Koulutus voisi olla ammatillisesti suuntautunutta toisen tai korkea-asteen jatko- ja täydennyskoulutusta, joka ei johtaisi tutkintoon tai sellaisen osaan. Lisäksi koulutus voisi olla muuta lyhytkestoista täydennyskoulutusta tai esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tai ammattialalle valmentavaa henkilön tarpeita vastaavaa ja hänen valmiuksiensa perusteella soveltuvaa koulutusta, jonka arvioitaisiin edistävän henkilön uudelleen työllistymistä. Koulutus voisi olla myös yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta tai valmennusta henkilöille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys. Koulutus voisi tähdätä myös irtisanotun henkilön jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittämiseen. Koulutus ei kuitenkaan voisi olla selkeästi harrastustoimintaan tai muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvää.”

Työttömien Keskusjärjestö ei ymmärrä rajausta tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja kysyy, miksei muutosturvakoulutus voisi olla tutkintotavoitteista tai osatutkinnon suorittamista. Tutkintoaste on Suomessa työmarkkinoilla pysymisen keston merkittävin osatekijä/mittari. (Kts. esim. Pekka Myrskylän kokoamat tilastot: (Tilastokeskus – Koulutustaso selittää työurien pituutta (stat.fi).

Esityksessä ehdotetaan myös:

”Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lisäksi siitä, että muutosturvakoulutuksesta on sovittava työllistymissuunnitelmassa. Koulutuksesta olisi sovittava suunnitelmassa ennen opintojen aloittamista riittävällä tasolla hankinnan tekemiseksi. Useammasta eri koulutuksesta koostuvan opintokokonaisuuden tulisi olla mielekäs kokonaisuus niin, että eri koulutukset tukevat toisiaan ja kokonaisuus toteuttaa laissa sille asetettuja tavoitteita.”

Muutosturvakoulutuksessa lähdetään siitä, että TE-toimisto/työllisyyspalvelut tekevät kilpailutettuja koulutushankintoja. Tämä rajoittaa työttömien mahdollisuuksia hakea esimerkiksi koulutussetelin avulla itsenäisesti yksilöllistä koulutusta.

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että koulutushankinnat ovat vain yksi muoto hankkia koulutuksia. Ne voivat olla melko kömpelöitä käytännössä, jos koulutuksia suunnitellaan ad hoc, eikä esimerkiksi työmarkkinatarvelähtöisesti tai yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää avata käytäntöjä ja luoda uusia työmarkkinatarpeisia ja asiakaslähtöisiä palveluita – ei korvamaan koulutushankintoja, vaan tarjoamaan vaihtoehtoja.

Lausuttavaa 55 vuotta täyttäneen mahdollisuudesta osa-aikatyöhön? (työaikalain 15 §:n 3 momentin toinen virke)

Lausunnossa todetaan: ”On olemassa tutkimusnäyttöä, että ikääntyvien vapaaehtoinen osa-aikatyö lisää työntekijän työhyvinvointia sekä yleistä hyvinvointia jopa enemmän kuin eläkkeellä oleminen (Nikolova & Graham 2014). Tutkimuskirjallisuus (esim. Herzog, House & Morgan 1991) viittaa siihen, että nimenomaan mahdollisuus päättää omasta työajastaan on keskeinen hyvinvointia kasvattava tekijä, ei niinkään työajan pituus itsessään. Täten puhtaasti työssä jaksamisen kannalta vapaaehtoisen osa-aikatyön mahdollisuuksien lisääminen todennäköisesti parantaisi työssä jaksamista.

Ikääntyvien osa-aikatyöhön siirtyminen voi eräiden tutkimusten mukaan pidentää työuria (jopa työtunneissa mitattuna), jos osa-aikaistuminen on työntekijälähtöistä. Ruotsia koskeva tutkimus (Wadensjö 2006) tukee näkemystä, että ikääntyvien vapaaehtoisten osa-aikatyömahdollisuuksien tukeminen politiikkatoimin voi nostaa palkansaajan itsensä valitsemaa eläkkeellejäämisikää, mikä voi jopa kompensoida osa-aikatyön aiheuttaman menetyksen työtuntimäärässä. Ikääntyvien kohdalla vapaaehtoisen osa-aikatyön vaikutukset työllisyyteen voivat siis olla myönteisempiä kuin koko väestön kohdalla, missä osa-aikatyön kasvun katsotaan tyypillisesti vähentävän tehdyn työn määrää.”

Työttömien Keskusjärjestön mielestä kaikki yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukainen työ on arvokasta. On tärkeää, että TE-palveluissa luovutaan kokoaikatyön vaatimuksesta, jotta osatyökykyisiä ei syrjittäisi työvoimapalveluissa. Osa-aikatyön mahdollistaminen tulee ulottaa kaikenikäisiin työntekijöihin.

Lausuttavaa muista vaikutuksista?

Keskusjärjestö katsoo, että muutosturvan hyötyä ei ole juurikaan perusteltu ei-tutkintoperusteisen koulutuksen vaikutusarvioinnin näkökulmasta. Näkökulmana on pääasiassa se, että työnantajat luopuisivat lisäpäiväoikeuden tarjoamisesta irtisanotuille työntekijöille ja siten suurempi joukko pysyisi nykyisessä työssään.

Työttömien Keskusjärjestö kysyy, mikä on yli 55-vuotiaiden yhteishankintana tehdyn koulutuksen oletettu työllisyysvaikutus. Miksi yli 55-vuotiaiden kannattaisi ottaa esimerkiksi muutosturvana tarjottu koulutus sen sijaan, että he valitsisivat muutoin jatkokoulutuksen?

Kysymyksen ja epäilyn herättää myös, että yrittäminen olisi 55+ vuotiaille todellinen vaihtoehto. Pikemminkin tuossa iässä päätoiminen yritys voi olla henkilökohtaisen talouden näkökulmasta paljon suurempi riski kuin nuorena, jolloin on paljon vähemmän omaisuutta menetettävänä.

Vähälle koulutukselle jääneiden uudelleenkouluttautumisen todennäköisyys (motivaation puute ja/tai raskas suorittavan työn historia taustalla) on suhteellisen heikkoa verrattuna korkeasti koulutettuihin työttömiin.

Muuta lausuttavaa esitysluonnoksesta?

Työttömien Keskusjärjestö ry on pitänyt työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden poistamista työttömyysturvaa heikentävänä toimenpiteenä ja vastustanut esitystä tästä syystä. Monet työttömät ovat kertoneet, että ilman lisäpäiväoikeutta heidän tilanteensa olisi vielä heikompi, koska aktiivisesta työnhausta huolimatta töitä ei löydy kovin helposti yli 55-vuotiaille työttömille.

Täysin paikkaansa ei pidä myöskään käsitys, että lisäpäiväoikeus passivoisi työttömiä olemaan hakematta töitä. Lisäpäiväoikeuden aikana työnteko nosti eläketurvan tasoa. Tästä jäsenistössämme on kokemusta.  Lisäpäiväoikeudella on myös kouluttauduttu, mutta työn saaminen on silti ollut erittäin vaikeaa.

Suomessa työmarkkinoilla on vallalla vahvaa ikäsyrjintää, tästä saaamme järjestöön palautetta. Myös osalla työttömistä työkyky voi olla heikentyneen terveydentilan takia aiempaa heikompi tai sitten koulutusta vastaavaa työtä ei vain löydy. Pidämme tärkeänä ja hyvänä, että lisäpäiväoikeuden poiston tilalle kehitetään muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä.

Taloustieteellinen tutkimus on analysoinut lisäpäiväoikeuden poistamisen taloudellisia hyötyjä. Eläkeiän noustessa työntekijät työskentelevät pidempään, mikä on kokonaistaloudellisesti hyödyllistä. Ikäperusteisten irtisanomista helpottavien kannustimien heikentäminen kohdistaa irtisanomispainetta tasapuolisemmin henkilöstöön iästä riippumatta.

Mikäli taloustieteellinen tutkimus pitää paikkansa, muutosturvaan liittyvät kannustimet tulee rakentaa ilman ikäsidontaa. Jos lisäpäiväoikeuden tilalle rakennetaan vastaavia korvaavia ikäsidonnaisia toimenpiteitä ym. kannusteineen, vaarana on, että työnantajat edelleen syrjivät ikääntyneitä työttömiä irtisanomistilanteissa samoin perustein, kuin tähän mennessä on tehty.

Vaikka muutosturva rakennettaisiin ilman ikäperusteita, on mahdollista, että sitä käyttäisivät silti enemmän ikääntyneet työntekijät/työnhakijat. Kaikille avoin muutosturva saattaisi aiheuttaa tehokkuustappioita, jos sitä käyttäisivät kohderyhmät, jotka eivät sitä tarvitse eli työnhakijat, jotka jokatapauksessa työllistyisivät. Jos laista ja toimenpiteistä poistettaisiin ikäsidonnainen negatiivinen tai positiivinen diskriminaatio ja keskityttäisiin enemmän itse työn vaatimuksiin ja niiden täyttämiseen, oltaisiin paremmin kiinni itse asiassa eli työllistymisessä. Siten yritykset eivät kiinnittäisi niin paljon huomiota ikään, vaan pohtisivat henkilön palkkaamista työn vaatimusten näkökulmasta.

 Muutosturvakoulutusten toteuttaminen

Muutosturvakoulutuksen toteuttamiseen on esitetty yhdeksi vaihtoehdoksi koulutusseteliä. Työttömien Keskusjärjestö on esittänyt koulutussetelin käyttöönottoa useissa yhteyksissä. Perustelu tähän on, että luotamme työttömän omiin valintoihin. Hän tunnistaa, mikä asiat hänen lähtökohdistaan parhaiten edistävät hänen omia urasuunnitelmiaan. Työnhakijoiden osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden suunnitelmat sekä muut henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät vaihtelevat paljon. On tärkeää, että yksilölliset erot huomioidaan koulutuksen tarjonnassa.

Toki on tärkeää, että mahdollisimman laadukasta tietoa koulutuksista on tarjolla, ja miten koulutukset olisivat parhaiten soviteltavissa vallitsevaan työmarkkinatilanteeseen. Asiantuntijoiden apu on tarpeellista, jotta vaihtoehtoja ei tarvitse punnita yksin.

Asiantuntijoilla on hyvä olla kiinteät yhteydet työnantajaverkostoihin. Muutosturva on toiminut esimerkiksi suurissa yrityksissä eräänlaisena työntekijäpoolina, josta yritykset ovat voineet uudelleen kouluttaa henkilöstöä uusiin tehtäviin osana organisaatiomuutoksia (esim. case Sonera ). Julkisen sektorin roolin vahvistuessa olisi tärkeää, ettei tätä etua muutosturvassa .

Yli 55-vuotiaiden osa-aikatyöstä sopiminen

Työttömien Keskusjärjestö pitää osa-aikatyöstä sopimista hyvänä kehityksenä. Mielestämme kaikki yhteiskunnan sallima työ on tärkeää, tehtiin sitä osa- tai kokoaikaisesti. Kokoaikatyön vaatimus tuleekin poistaa työttömiltä työnhakijoilta ja yksinkertaisesti ja selkeästi kannustaa työtöntä työnhakuun.

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja

Työttömien Keskusjärjestö ry

 

 

nuoli