Lausunto julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: VN/558/2022

Työttömien Keskusjärjestö kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä lausuntopyynnöstä, joka koskee TE-hallinnon alla olevien palveluiden siirtämistä valtiolta kunnille.

Työttömien Keskusjärjestö ottaa kantaa seuraaviin asioihin tässä mittavassa lakikokonaisuudessa:

• työkokeilun keston rajaus,
• työllisyyspalvelualueen 20 000 työvoimamäärän minimialue,
• kuntien maksuosuusjärjestelmä sekä kuntien oikeus palkkatuen käyttöön.

Lisäksi annamme suosituksen: Mikäli tämä esitys etenee tällaisenaan, kuntien on laajasti sovellettava jatkossa sosiaalisia kriteereitä julkisissa hankinnoissa.

Työkokeilun kesto

Työttömien Keskusjärjestön mielestä työkokeilun maksimikeston leikkaaminen 12 kk:sta 6 kk:n ei ole työttömän kannalta hyvä suunta. Lakiesityksen perusteluissa todettiin työkokeilu kustannustehokkaaksi ja toimivaksi toimenpiteeksi.

Nyt jo työkokeilu rajataan maksimissaan 6 kk:n saman työnantajan palveluksessa. 12 kk oikeus mahdollistaa työnhakijalle tutustumisen eri työnantajien työhön. Hallituksen esitys ei muuttaisi tätä tilannetta muuta kuin heikentämällä työkokeilua.

Järjestöissä ja kunnissa 12 kk työkokeilu mahdollistaa laajemman ja pitkäkestoisemman polun työelämään paluuseen. Yhdistelminä eri välityömarkkinoilla tapahtuvat keinot esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuki, STEA-paikka-auki ohjelmat sekä oppilaitosten kanssa yhteistyössä luodut oppisopimuskoulutukset voivat muodostaa suhteellisen loogisen kokonaisuuden, jolla pidetään kiinni vaikeassa työmarkkina-asemassa olleiden henkilöiden työelämäosallisuudesta ja mahdollistetaan pysyväisluontoisempaa palautumista avoimille työmarkkinoille.

Polku voi kestää vuosiakin, jos henkilöllä on taustalla esimerkiksi pitkäkestoinen vaikea päihde- ja mielenterveysongelma. Lyhyempi polku ei riittäisi, mutta yhteiskunnalle säästö esimerkiksi työmarkkinoille palaavasta nuoresta on erittäin merkittävä, kun järjestelmä toimii.

Kun näitä eri toimenpiteitä yhdistellään, tulee myös huomioida se, että näiden eri toimenpiteiden keskinäinen vertailu suoraan avoimille työmarkkinoille johtavana on melko hyödytöntä. On asiakkaan tilanteesta kiinni, mikä palvelu on tarpeellinen.  Yritysten kohdalla riittäisi lyhyempikin työkokeilu 1–2 kk selvittämään onko työnhakija soveltuva tehtävään työhön.

Työllisyyspalvelualueen 20 000 työvoimamäärän minimialue

Työllisyyden kuntakokeiluja on perusteltu sillä, että kunnat ovat lähempänä ruohonjuuritason asiakasta. 20 000 hengen työvoimamäärän minimialue johtanee tässä mielessä irti kuntien työllisyysmallin alkuperäisestä logiikasta, sillä moni kunta alittaa tämän 20 000 työvoimamäärän minimialueen. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Tässä luodaan nykyistä pienemmän luokan kuntien yhteistuumin vetämät Ely-TE-toimistoalueet korvaamaan valtiovetoiset Ely- TE-toimistot – byrokratiahimmeliä byrokratiahimmelin tilalle. Hukkuuko asiakas myllerryksessä?

Työttömien Keskusjärjestön mielestä tärkeää olisi huomioida kuntien oman tahtotilan mukaiset yhteistyöverkostot ja rakentaa luonnollisten työssäkäyntialueiden pohjalta palvelurakenteet. Valtio kuulisi kuntien ehdotukset, ja mikäli joillakin kunnilla ei ole asiassa riittävän vakuuttavat suunnitelmat, jotta työttömien palvelut olisi turvattu yhdenvertaisesti, käynnistettäisiin neuvottelut. Viime kädessä valtio voisi määrätä kunnan tekemään yhteistyötä tarkoituksenmukaisesti.

Jokaisella alueella tulee työttömillä olla mahdollisuus kasvokkaiseen palveluun – ilman kohtuutonta matkustamista – ja yhdenvertainen oikeus palvelurepertuaariin lain määräämällä tavalla. Tulevilla kuntien hallintoaluilla tätä voidaan esimerkiksi turvata etäpisteillä.

Työttömien Keskusjärjestö on huolissaan siitä, ovatko kaikki kunnat tällä hetkellä riittävän aktiivisesti miettimässä, miten ne aikovat järjestää työllisyyspalvelut jatkossa. Lisäksi resurssit ovat edelleen riittämättömät etenkin työttömien palveluissa. Silloin, kun tehdään mittavia uudistuksia, tulee myös olla riittävät resurssit ensi alkuun, jotta kaikki tarpeelliset asiat saadaan hoidettua.

Keskusjärjestö on myös edelleen ihmeissään siitä, että työllisyyspalvelut aiotaan siirtää kunnille riippumatta siitä, mitkä ovat työllisyyden kuntakokeilun tutkimustulokset. Aiemmissa työllisyyskokeiluissa ei ole havaittu mittavia työllisyysvaikutuksia, mutta asiakaspalvelusta on saatu positiivisia kokemuksia. Toisaalta tutkimusasetelma on ohitettu kaikissa kokeiluissa, joten kovin luotettavia tutkimuksia kuntakokeilujen vaikuttavuudesta ei ole.

Kuntien maksuosuusjärjestelmä

Uusi kuntien maksuosuusjärjestelmä on suhteellisen looginen. Se kannustaa tarjoamaan palveluita etenkin työttömyyden keston alkuvaiheessa, koska työllistymisen todennäköisyys laskennallisesti heikkenee, mitä pidempään työttömyys kestää. Ja mitä pidempään työttömyys kestää, sitä enemmän kunnat maksavat työmarkkinatuen osuuksia ja muita työttömyyden kustannuksia.

Huolemme on, että malli ei riittävästi kannusta esimerkiksi palkkatuen käyttöön pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten osalta, koska jatkossa kunnat eivät vapaudu maksuvastuustaan ollessaan aktiivisia tarjoamaan pitkäkestoisia työllisyyspalveluita. Mitä pidempään työllisyyspalvelu kestää, sitä isompi on kunnan lasku. Tämä matematiikka johtaa helposti siihen, että pyritään lyhytnäköisesti rakentamaan polkua avoimille työmarkkinoille.

Nykyinenkin kannustin on ollut riittämätön, vaikka nykyisin kunnat vapautuvat työmarkkinatuen maksuista järjestäessään pitkäaikaistyöttömille työllisyyspalveluita. Työllisyyden kuntakokeilujen tietoportaalin mukaan pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste (osuus pitkäaikaistyöttömistä, jotka ovat työllisyyspalveluiden piirissä) on n. 10,32 %. Pitkäaikaistyöttömät ovat pääasiassa ilman palveluita oman onnensa nojassa.

Uusi malli kannustaa kuntia käyttämään sosiaalisia kriteereitä julkisissa hankinnoissa. Julkisiin hankintoihin tulee jatkossa panostaa huomattavasti nykyistä enemmän, mikäli tämä malli toteutetaan tällaisenaan. Silloin ennen kaikkea työttömät ja kunnat hyötyvät. Ellei sosiaalisia kriteereitä käytetä, niin osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työvoimaosallisuus heikkenee tällä uudistuksella entisestään.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii työtakuuta

Työttömien Keskusjärjestö vaatii työtakuuta. Tähän uuteen malliin saadaan riittävät kannustimet, kun kuntia velvoitetaan järjestämään työpaikka työttömille vuoden (12 kk) työttömyyden jälkeen. Ennen tämän työtakuun järjestämistä, kunta selvittäisi työttömän työllisyys-, koulutus- ja sosiaali- sekä terveyspalvelutarpeet.

Lisäksi kunnissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, missä kunnan hallinto-organisaation osassa työllisyyspäätökset ovat. Vastuu työllisyysasioista tulee rakentaa siten, että valtuutetut saavat parhaat mahdolliset tiedot siihen, miten he omilla päätöksillään voivat vaikuttaa alueensa työllisyyteen ja elinvoimaan. Työllisyydestä virkavastuulla olevan virkamiehen tulee olla vastuussa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle.

Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa nykyistä paljon laajempaan käyttöön

Lakiesityksessä kumotaan kuntien nykyinen oikeus palkkatuen käyttöön. Palkkatukea on käytetty kunnissa esimerkiksi kouluavustajan tai päiväkotien avustaviin tehtäviin. Lakiuudistuksessa kumotaan tämä oikeus kunnilta. Tässäkin yhteydessä on velvoitettava kaikkia kuntien hankintayksikköjä huomioimaan sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa. Kunnissa on paljon tehtäviä, joita voitaisiin räätälöidä pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Nämä tehtävät ovat tärkeitä kuntalaisille ja ovat sopivia työpaikkoja työmarkkinoilla tukea tarvitseville ihmisille. Nyt on erittäin tärkeä tämän uudistuksen myötä tehdä tämä kytkös kattavaksi valtakunnalliseksi politiikaksi.

Mikäli sosiaalisia kriteereitä ei ulota kaikkiin julkisiin hankintoihin, toivomme, että kunnat voivat jatkossakin käyttää palkkatukea. Muutoin taas yksi erittäin tärkeä työllistymisen muoto kumotaan ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat entistä ahtaammat.

Jatkossa hallitusten palkkatukiesityksen ja tämän uudistuksen yhteistuloksena sekä kuntien että järjestöjen palkkatuen käyttö työllisyyspoliittisena työkaluna vähenee huomattavasti nykyisestä. Näin ollen jatkossa sosiaaliset kriteerit ovat lähes ainoa julkinen keino työllistää kohderyhmäkohtaisesti (esim. pitkäaikaistyöttömyys tai osatyökykyisyys kriteereinä). Yritysten palkkatukityöllistäminen perustuu ainoastaan yrityksen omiin tarpeisiin.

Kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun kulukorvauksen nostaminen osaksi uudistusta

Vallitsevissa olosuhteissa, joissa inflaatio laukkaa yli 8 %, on viimeinen hetki tehdä tuntuva korotus kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun kulukorvauksiin. Korotuksia on odotettu jo vuosia, ja mikäli nyt ei korotuksia tehdä, nämä aktiivisen työllisyyspolitiikan keinot alkavat näyttäytymään ihmisarvon vastaisilta.

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry