Lausunto palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Työttömien Keskusjärjestön lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle:Hallituksen esitys eduskunnalle palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: Diaarinumero VN/6417/2022. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia ja vuorotteluvapaalakia.

Alla kooste tärkeimmistä muutoksista:

”Työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaa palkansaajan työssäoloehtoa muutettaisiin siten, että työssäoloehto määräytyisi palkkatyöstä saatujen vakuutuksenalaisten tulojen perusteella. Ansiopäivärahan määräytymistä koskeviin säännöksiin tehtäisiin palkansaajan työssäoloehdon muuttamisesta seuraavat muutokset.  

3 § Palkansaajan työssäoloehto

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) kerryttänyt yhteensä vähintään 6 työssäoloehtokuukautta.

 Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutetun kohdalla palkansaajan työssäoloehto täyttyy kuitenkin, kun henkilö 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) on kerryttänyt yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta.

4 § Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen

Työssäoloehtokuukaudeksi luetaan kalenterikuukausi, jona henkilölle on maksettu vakuutuksenalaista vakiintunutta palkkaa vähintään 862 euroa. Työssäoloehtokuukaudeksi luetaan myös sellaiset kaksi erillistä kalenterikuukautta (puolikas työssäoloehtokuukausi), joiden aikana henkilölle on maksettu kumpanakin vakuutuksenalaista vakiintunutta palkkaa 431—861 euroa.

Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 134 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehtokuukauteen ei lueta

1) palkkaa työstä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan.

2) henkilölle maksettua työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa.

3) työaikapankkiin siirrettyyn työaikaan perustuvaa palkkaa tai korvausta.

Kukin työssäoloehtokuukausi luetaan työssäoloehtoon vain kerran.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin työssäoloehdossa huomioon otettavasta tulosta ja tulon kohdentamisesta.

4 a § Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä ja työllistymistä edistävässä palvelussa

Palkkatuetussa työssä työssäoloehtoon luetaan 75 prosenttia 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuista työssäoloehtokuukausista. Mahdollinen pyöristys tehdään alaspäin lähimpään täyteen työssäoloehtokuukauteen. Palkkatuettua työtä koskevaa rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos palkkatuettu työ on järjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n nojalla.

 Työssäoloehtoon luetaan myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut 60 vuotta täytettyään työ- ja elinkeinotoimiston julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa. Kalenteriviikot muunnetaan laskennallisesti työssäoloehtokuukausiksi siten, että työssäoloehtokuukauteen sisältyy neljä kalenteriviikkoa ja puolikkaaseen työssäoloehtokuukauteen kaksi kalenteriviikkoa.”

Työttömien Keskusjärjestön mielestä hyvää tässä esityksessä on se, että työssäoloehtoa muutetaan siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturva saadaan laskennallisesti helpommin tulorekisteriin. Järjestelmä tehostuisi sekä hallinnon, että työntekijän näkökulmasta.

Kokonaisuudessaan tämä malli on kuitenkin monimutkainen, eikä helposti miellettävissä. Aiempikin malli on ollut poikkeuksineen hankala ymmärtää ja on ikään kuin ylläpitänyt ammattikuntaa, joka on hoitanut hallinnollista byrokratiaa. Päivärahan hakijoillakin on ollut oma työnsä selvittää oikeutensa ansioturvaan etenkin, jos tulot ovat koostuneet eri virroista.

Hallituksen esityksen työllisyysvaikutusten selvittämisen metodologia on arveluttava

Hallituksen esityksen työllisyysvaikutukset on arvioitu olevan 1500 henkilötyövuotta, mutta perusteluissa ei kovin hyvin avaudu, miten tämä malli lisää työllisyyttä. Työllisyysvaikutuksia on perusteltu näin: ”Vaikutus syntyisi pääosin toisaalta suoraan vakuutettujen todelliset työtulot huomioivasta mallista johtuvasta ansio-osien pienentymisestä, ja toisaalta työllisyysvaikutuksen seurauksena…Työllisyysvaikutus perustuu siihen, että etuustaso laskisi keskimäärin 1,9 prosenttia.”

Lisäksi on käytetty tutkittuun tilastollisiin ja taloustieteellisesti johdettuun tietoon perustuvia joustoarvioita: ”Jousto tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, kuinka paljon työttömyysetuuden muutos yhdellä prosentilla muuttaa työttömyyden keskimääräistä kestoa. Eli jouston ollessa 0,8 etuuden pieneneminen yhdellä prosentilla lyhentää työttömyyden keskimääräistä kestoa 0,8 %.”  Lisäksi on todettu, että tämä vaikutus on erittäin epävarma.

Työttömien Keskusjärjestön mielestä vähimmäisoletus, että tämä malli voisi olla edustava, olisi että työttömät ymmärtävät, miten työttömyysturvan malli toimii ja voivat itse säädellä työllistymisensä kestoa. Työttömät voisivat itse päättää miten pitkään ovat töissä ja optimoivat työn ja vapaa-ajan välisen ajan tarkasti sekä tavoitellun työttömyysturvan tason ja keston.

Koska työsuhde on sekä työnantajien, että työntekijöiden välinen sopimus, lähtökohtaisesti kaikille työntekijöille tämä ei ole mahdollista ja tilanteet taloussuhdanteiden ja ammattien välillä heilahtelevat, eivätkä suinkaan ole yhdenmukaiset. Esimerkiksi moni 0-tuntisopimuksella töitä tekevä ilmoittaa, että heidän on oltava valmiina heti töihin, kun työnantaja pyytää, koska jos näin ei toimi, joutuu helposti ns. ”mustalle listalle”, eikä enää tarjota työkeikkaa. Tämä lähtökohta jo kumoaa paljon tämän mallin työllisyysvaikutusten odotusarvosta.

Lisäksi työntekijöillä on monenlaisia intressejä liittyen työuraan. Ei pelkästään työstä saadun palkan ja vapaa-ajan toimeentulon optimointi. Olisiko syytä teettää palkansaajilla kysely ja kysyä, tietävätkö he, miten heidän työssäoloehtonsa määräytyy ja kuinka suuri on heidän ansioturvansa taso? Epäilemme, että harva osaisi itse laskea pyydettäessä, mikä heidän ansioturvansa taso on.

 Työllisyysvaikutusta perustellaan ansiosidonnaisen työttömyystuvan leikkauksella

Työttömien Keskusjärjestö pitää esitystä ongelmallisena myös siinä mielessä, että työllisyysvaikutus perustuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämiseen entisestään. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on säännöllisesti ajettu Suomessa alas – eikä ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivien vähentämisestä ole välttämättä selvää tutkimuksellistakaan yksimielisyyttä, että se lisää työllisyyttä.

Hallituksen esityksessä ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen kohdistuu kaikista pienipalkkaisimpiin aloihin eli niihin työttömiin, jotka olisivat kaikista eniten ansiosidonnaisen tarpeessa työttömyyden ajalta. Miksi on valittu malli, jolla rangaistaan alipalkattuja työntekijöitä myös heikon palkan lisäksi? Miksi on laskettu 862 euron raja, mikä pitää ylittää?

Parempi malli olisi ollut esimerkiksi sellainen, jossa kaikki tehty työ kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa – sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa (päiviä), että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa suhteessa ansaittuun tuloon. Tällainen malli ei laittaisi palkansaajia suhteellisesti eriarvoiseen asemaan.

Esimerkiksi tällaisessa ns. paremmassa mallissa olisi ansaintaan perustuva leikkauspiste, jolloin ansiosidonnaisen kesto ei enää kasvaisi. Ansiosidonnaisen taso suhteessa palkkaan asettuisi tiettyyn maksimiin tietyn euromäärän kartuttua, mikä olisi suhteessa keskimääräiseen ansiotasoon tietyssä ajassa. Malli olisi jokseenkin rinnasteinen nykyisenkaltaiseen ansiosidonnaisen työttömyysturvaan, jotta kustannukset olisivat ennakoitavissa.

Lakiehdotukset syrjivät palkkatuettuja työntekijöitä

Työttömien Keskusjärjestö ihmettelee, miksi palkkatuetussa työssä työssäoloehtoon luetaan vain 75 prosenttia tehdystä työstä? Miten voi olla mahdollista, että työsuhteinen työ ei ole saman arvoista – riippumatta siitä, onko palkanmaksussa mukana julkinen taho tai ei? Miten työntekijöitä voidaan näin syrjiä ja laittaa eriarvoiseen asemaan?

Tällä tavalla pyritään luomaan palkkatuetusta työstä jotenkin vähemmän houkuttelevaa ja johtaa palkkatuettuella työllistettyjen työntekijöiden institutionaaliseen syrjintään. Onko tämä edes Suomen Yhdenvertaisuuslain tai EU-lainsäädännön mukaista lainsäädäntöä?

Monelle palkkatuella olevalle työntekijöille voi tulla täytenä yllätyksenä, että tehdyt kuukaudet eivät kerrytäkään riittävästi oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Miltä tuntuu, kun huomaakin joutuneensa tällaisen yllätyksen kohteeksi?

Arvatenkin se heikentää palkkatuetun työntekijän uskoa työttömyysturvaa ylläpitäviin instituutioihin ja Suomen päättäjiin. Se ei toimi välttämättä kannustimena yksittäisten työttömien kohdalla solmia pidempiä työsuhteita, koska kaikki työttömät eivät suinkaan pysty vaikuttamaan omaan työllistymiseensä niin, että saavat pysyvän työpaikan. Tilanne on pääsääntöisesti näin järjestöissä ja kunnissa.  Yrityksissä tilanteet vaihtelevat taloustilanteiden mukaan.

Helsingissä 1.7.2022

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja