Lausunto palkkatukiuudistuksesta

Työttömien Keskusjärjestö: lausunto palkkatukiuudistuksesta

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta.

Asia: VN/1258/2021

Työttömien Keskusjärjestö näkee useita ongelmakohtia vireillä olevassa lakiuudistuksessa. Lakiehdotukseen liittyvin kysymyksiin järjestö on vastannut lausuntopalvelussa, jossa lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Lausunto – Lausuntopalvelu. Alla tiivistelmä lausunnosta.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että lakiesitys kumotaan

Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että tämä esitys kumotaan. Yleiseen palkkatukeen tehdyistä parannuksista huolimatta lakiuudistus ei todennäköisesti lisää yritysten työllistämistä kovinkaan merkittävästi, jos ollenkaan. Esityksellä kuitenkin romutetaan yhdistysten ja säätiöiden nykyinen työllistämistoiminta. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä edes joksikin aikaa heikkenevät näin merkittävästi.

Suomessa hyvä talouden suhdannetilanne ei tule kestämään kovin pitkään, koska kansainvälisessä taloudessa tapahtuu suuria mullistuksia. Kaikkia toimijoita tarvitaan, että saadaan ylläpidettyä työllisyyttä ja siten yhteiskuntarauhaa.

Huolena on, että entistä laajempi joukko työttömiä jää kuntouttavaan työtoiminnan palveluun ilman jatkopolkuja. Kuntouttava työtoiminta ei ole palkkasuhteista ja näin ollen heille ei kerry eläkettä. Näiden ihmisten köyhyys lisääntyy.

Yritysten palkkatukibyrokratiaa vähentää parhaiten se, että viranomaisilla on riittävästi hallinnollista kapasiteettia käsitellä hakemukset viiveettä. Virtaviivaistaminen voi jouduttaa hallinnollista taakkaa, mutta ei se poistu tällä esityksellä kokonaan.

Esityksessä työnantajien yleisen palkkatukitason tukitaso heikkenee yli vuoden työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta – poikkeuksena yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien 70 % palkkatuki. Lisäksi palkkatukijaksojen lyhyempi kesto heikentää kaikkien työllistäjien näkökulmasta palkkatuen houkuttelevuutta.

Lopuksi palkkatuen heikentämistä perustellaan palkkatuen heikolla vaikuttavuudella. Tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin rajallisia. Ensinnäkin kaltaistamismenetelmää voidaan kyseenalaistaa – onko täysin samankaltaisia työttömiä, samoilla taidoilla, työkyvyllä jne. sekä ovatko alueelliset työllisyystilanteet samankaltaisia? Onko toimenpiteen arvioinnin tarkastelujakso riittävän pitkä? Tutkimusten premissit eivät ole niin varmoja, kuin niistä johdetut tulokset.

Ongelmana on myös se, että palkkatukea tarkastellaan ainoastaan työllistymisen näkökulmasta. Palkkatuetulla työllä on myös hyvinvointiyhteiskuntaa kannatteleva funktio. Työllistetyt itse kokevat usein palkkatuetun työn merkitykselliseksi. Lisäksi palkkatuetun työn hyödyt kertyvät köyhille ihmisille, jotka jäisivät muutoin jopa tyhjän päälle. Esimerkkinä – nyt koronan aikana, kun yhdistykset ovat joutuneet pitämään välillä oviaan kiinni, moni työtön kertoo syvän yksinäisyyden kokemuksista. Yhdistys on ollut monelle kannattelevana voimana. Tämäkin henkireikä on nyt vaarana, että menetetään.

Miten yhdistystoiminta vääristää Euroopan maiden välistä kilpailua?

Työttömien Keskusjärjestö ihmettelee lakiesityksen rankkaa rajausta palkkatukisäädöksiin siinäkin mielessä, että tietoomme ei ole tullut mitään tahoa, joka väittäisi, että Euroopan maiden välistä kilpailua vääristetään. Väite olisi joka tapauksessa täysin absurdi, sillä jäsenyhdistyksemme toimivat paikallisesti ja yleensä sellaisilla alueilla paikallisesti, ettei yhdistysten toiminnasta tai tiloista edes kaikki alueen työttömät tiedä, vaikka kuinka heitä yritetäänkin tavoittaa. Harvoin on tullut vastaan, että paikalliset yrittäjät valittaisivat, mutta niissä tapauksissa, joissa on näin tehty, on myös otettu yrittäjien huolet huomioon.

Pitkäaikaistyöttömät ovat pääsääntöisesti niin köyhiä, ettei heillä ole varaa syödä ravintoloissa. Heillä ei ole myöskään varaa ostaa uutena vaatteita, kuin hyvin harvoin. Kierrätystoiminnan, kirpputoritoiminnan ja työttömien ruokalatoiminnan alasajo tulee tekemään merkittävän hyvinvoinnin alasajon heille ja seuraukset tulevat säteilemään laajemmin yhteiskunnassa.

Kierrätys on ainoa laajemmin yhteiskunnassa tunnistettu ja näkyvä työllistävien yhdistysten toiminnan ala. Se on hyvin työvoimavaltaista toimintaa. Meidän jäsenyhdistyksistämme osa on ylläpitänyt kierrätystä, mutta osa on joutunut täydestä 100 % palkkatuesta huolimatta keskeyttämään toimintansa, koska toiminnan kustannukset ovat olleet sellaiset, ettei toiminnanjohtajan palkkaukseen ole ollut mahdollisuuksia.

Tätä tukee sekin, että palkkatukilainsäädännön yhteydessä sosiaalisten yritysten rekisteri ollaan kumoamassa – eli sosiaalisille yrityksille ei Suomen nykyisellä lainsäädännöllä ole riittävästi markkinapotentiaalia.

Asetuksen lisäehdoista ajatus, että lähes kaikki asiakkaat ovat Suomessa asuvia henkilöitä tai Suomeen rekisteröityjä organisaatioita kuvastaa varmasti nykytilannetta. Samoin ajatus siitä, että saman kunnan asukkaille tarjotaan palveluita. Mutta miten tätä valvotaan käytännössä? Joutuvatko työttömät kuljettamaan passeja tai henkilökortteja mukana, että voivat todistaa olevansa ”Suomessa asuvia henkilöitä”? Miten viranomainen valvoo tätä tilannetta, ja miten kiistat ratkaistaan? Voiko viranomainen päättää asian mielivaltaisesti?

Helsingissä 27.5.2022

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja

nuoli