Lausunto: Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotus ja ympäristöselostus

Työttömien Keskusjärjestön lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle: Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotus ja ympäristöselostus

Työttömien Keskusjärjestön mielestä ohjelma on ajankohtainen riittävän monipuolinen ja esitys on melko tasapainoinen kokonaisuus. Tekstiosuudessa pitkäaikaistyöttömyys oli suhteellisen vähällä huomiolla. Mutta ehkä hyvä, että pitkäaikaistyöttömyyteen panostaminen näkyy pääasiassa vain rahoitusindikaattoreissa. Näin ollen pitkäaikaistyöttömyydestä ei synny omaa luokittelua, joka alkaa määrittää työttömiä, joiden työttömyys on pitkittynyt. Ryhmä on heterogeeninen. Palvelutkin tulee suunnata tarvelähtöisesti. Tärkeää on huomioida, kuitenkin että pitkäaikaistyöttömyys johtaa köyhyyteen, ja siksi on tärkeää kohdistaa palveluja pitkään työttömänä olleille.

Alla Työttömien Keskusjärjestön näkökulmia ohjelmaehdotukseen:

Erityistavoite: Polkuja töihin (ET 4.1.1)

Viime vuosina kuva siitä, että Suomessa harjoitetaan vakavaa syrjintää työmarkkinoilla, on vahvistunut eri selvitysten avulla. Siksi on hyvä, että tässä rahoitettavassa kokonaisuudessa pyritään vaikuttamaan suoraan työelämään purkamalla ennakkoluuloja tai työpaikalla tai rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää. Sukupuolten tasa-arvon lisäksi on tärkeä myös huomioida maahanmuuttajien, pitkään työttömänä olleiden, yli 55-vuotiaiden, kielivähemmistöihin sekä nuoriin liittyvää syrjintää, sekä eri maiden koulutus-, ja työkulttuuriin liittyviä eroja.

Viime-aikaisia selvityksissä maahanmuuttajien syrjintä on Suomessa vakava ja iso ongelma. Ihmisoikeusliiton selvityksen mukaan Suomi on Euroopan syrjivin maa: https://ihmisoikeusliitto.fi/suomi-euroopan-karjessa-maahanmuuttajien-syrjinnassa/

THL:n raportissa todetaan, että syrjintä voi olla yksi syy maahanmuuttajien heikompaan työllisyyteen. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus/yhdenvertaisuus-ja-syrjinta

THL:n sivuilla todetaan: ”Syrjimättömyys lähtee jo päättäjätasolta ja palveluiden rakenteista. Tällöin yhdenvertaisuus otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa, strategioiden laadinnassa ja toiminnan arvioinnissa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi positiivista diskriminaatiota, jossa vähemmistöryhmään kuuluvia tuetaan silloin, kun he ovat vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.”

Tutkija Akhlaq Ahmad totesi, että ”suomalainen nimi” on valtava etu työmarkkinoilla. https://yle.fi/uutiset/3-11023468
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276

Ekonomistiliitto kysyi jäseniltään ikääntyneiden yli 55-vuotiaiden syrjinnästä ja siinä todettiin, että yli 80 % oli rekrytoinnissa kokenut mielestänsä ikäsyrjintää.

https://www.ekonomit.fi/suomen-ekonomit/tutkimukset/tyoelamatutkimuksia/jasenkysely-yli-55-vuotiaiden-tyomarkkina-asemasta/#cacf5053

Työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä estää kaikkien muiden työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuutta, ja siksi nimenomaan työmarkkinoilla tarvitaan teeman suhteen nykyistä laajempaa tietoisuutta ja toimenpiteitä syrjinnän estämiseksi.

Tämä teema on huomioitu melko hyvin 2.4.1 polkuja työelämään, mutta Työttömien Keskusjärjestön mielestä työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä voisi olla vieläkin näkyvämmin ja monipuolisemmin esitetty ja ratkaisukeskeisesti mietitty, mitkä rahoituksen pääpainopisteet syrjinnän torjumiseksi voisivat olla. Tähän tulee hyödyntää käytettävissä olevaa tutkimustietoa.

ESR kohteen: Taulukko 4: Kokonaisuus 1

– Tukitoimen toimintakenttä 117 (toimenpiteet, joilla parannetaan syrjäytyneiden ryhmien, kuten romanien, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia ja edistetään heidän sosiaalista osallisuuttaan) on mitoitettu koko seitsemälle vuodelle hiukan yli miljoona euroa, mikä on 4.1.1. kokonaisuuksista kaikista pienin kokonaisuus. Onko tämä tasapainossa ottaen huomioon syrjintään liittyvän ongelman laajuuden Suomessa? Tässä rahoitusosuus voisi olla enemmän painottunut kehittyneille alueille, jossa arvatenkin työvoiman tarve on muutoin suurempi, mutta syrjintä estää työllistymistä.

Toissijaisissa teemoissa kohdassa 4.11. syrjimättömyysteema nousee laajana ja tasapainoisena kokonaisuutena muiden rinnalla. Toissijaisuusteeman merkitystä suhteessa ensisijaisiin panostuksiin emme osaa arvioida.

Koulutuskohdassa 4.1.6 Uutta osaamista työelämään sekä 4.1.7. mitoitus kohteelle 117 on suurempi, mutta yksinomaan koulutus ja osallisuuteen panostaminen yksilön lähtökohdista ei ratkaise työmarkkinoilla tapahtuvaa syrjintään liittyviä ongelmia. Eli huomio 4.1.1. kohdassa tulee suunnata ennen kaikkea työnantajarajapinnassa tapahtuvaan syrjintään – ja sen ehkäisemiseen.

Työmarkkinoilla tapahtuu myös piilevää syrjintää valinnoissa. Esimerkiksi julkisella sektorilla kaksikielisyysvaatimuksen osalta maahanmuuttajilta edellytetään sekä suomen kielen, että ruotsinkielen taitoa, vaikkei toinen näistä kielistä olisi tehtävän kannalta oleellinen.

Myöskin huolenaiheena on se, miten yksityiset rekrytointifirmat käyttävät tekoälyä omissa rekrytointiohjelmissaan. Näihin saattaa liittyä esimerkiksi  piilosyrjintää vaikkapa painottamalla tiettyjä hyvin toimeentulevia alueita hakukriteereissä (köyhempien asuinalueiden kustannuksella tms.), kun etsitään korkeasti palkattuihin töihin työntekijöitä/johtajia tms. Ikä saatetaan filtteroida myös. Millä keinoin näihin ongelmiin voisi puuttua?

Osallisuus

Ohjelmassa olisi hyvä mainita suoraan osallisuuden kokemuksen edistäminen. Osallisuuden kokemus on hyvinvoinnin tekijä, joka auttaa hyödyntämään saatavilla olevia resursseja ja muuttamaan ne hyvinvoinniksi, työkyvyksi tai muuksi toiminnaksi. Osallisuuden kokemus tarkoittaa muun muassa elämän ennakoitavuutta, merkityksellisyyttä, kiinnittymisen ja kuulumisen tunteita sekä osallistumisen yhteiseen toimintaan.

Erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen haasteena voi osaamisen ja resurssien ohella olla vähäinen osallisuuden kokemus.

Uusissa tutkimuksissa on todettu, että osallisuuden kokemuksella on yhteys terveyteen, työkykyyn, hyvinvointiin, mielenterveyteen. Esimerkiksi Finsote-tutkimus (2021) osoitti, että työttömillä ja työkyvyttömillä osallisuuden kokemus on heikompaa kuin työssäkäyvillä. Siksi osallisuuden kokemuksen edistäminen tulisi huomioida toimenpiteenä Polkuja töihin 4.1.1. ja Yhdenvertaiseen osallisuuteen 4.1.7. erityistavoitteissa.  Työllistymistä edistävillä jatkopoluilla eteneminen edellyttää erityisesti kaikkein heikommassa asemassa olevilla osallisuuden kokemuksen vahvistumista. Osallisuuden kokemus vahvistuu juuri paikallisyhteisöissä, avoimissa tiloissa, kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalveluissa sekä luovassa toiminnassa, joissa erityisesti eri sosioekonomisessa asemassa olevat kohtaavat. Ohjelmaluonnoksessa nämä keinot onkin otettu jo hyvin huomioon.

THL:n (2018) kyselytutkimuksen ja Finsote-tutkimuksen (2021) perusteella voidaan olettaa, että päättyvän ESR-ohjelmakauden toimintalinja 5:n hankkeilla on ollut positiivisia vaikutuksia työelämän ulkopuolella olevien osallisuuden kokemukseen. Siksi päättyvän ohjelmakauden kaltaista osallisuuden kokemusta vahvistavaa toimintaa tulisi jatkaa edelleen alkavalla kaudella.

Toisin kuin päättyvällä ohjelmakaudella, tässä ohjelmaluonnoksessa on mainittu myös perheet. Tämä mahdollistaa uudenlaisia innovaatiota palvelujärjestelmässä ja arjessa. Erityisesti lastensuojelun asiakkaisiin on kiinnitetty huomioita erillisellä toimenpiteellä. On kuitenkin tärkeää ottaa mukaan myös ennaltaehkäiseviä toimia, jotta nuorten syrjäytymistä voitaisiin estää jo ennen sijoitusta kodin ulkopuolelle. Osallisuuden kokemuksella on vahva yhteys myös nuorten syrjäytymiseen. Kouluterveyskyselyn perusteella (2020) on ilmeistä, että sekä kiusaaminen että kiusatuksi tuleminen ovat yhteydessä matalaan osallisuuden kokemukseen.

Vaikuttavuustutkimus osaksi kaikkia toimintalinjoja

Osallisuuden ja työllisyyden edistämisen vaikuttavuutta tulisi arvioida entistä systemaattisemmin ja muutenkin painottaa enemmän hankkeiden vaikutusten arviointia kautta koko ohjelman. Esimerkiksi THL:n Sokra-hankkeella on onnistuttu hyvin kokoamaan ja kuvaamaan osallisuus-käsitettä sekä ohjaamaan hanketoimijoita ajankohtaisen tutkimustietoon pohjautuen toteuttamaan ennalta suunniteltua vaikuttavampia hankkeita. Tällaista tutkimustyötä olisi tärkeää hyödyntää kaikissa ohjelmakauden osioissa.

Helsingissä 16.4.2021

Työttömien Keskusjärjestö ry:n puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja

 

 

 

nuoli