Työttömien Keskusjärjestön lausunto: hallituksen esitys valtion budjetiksi 2020 ja valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2020–2023

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖN LAUSUNTO TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNALLE 14.10.2019

Asiat: HE */2019 vp hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2020 ja
VNS */2019 vp valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2020–2023

Arvoisa Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta,

Työttömien Keskusjärjestö pitää hallituksen vuoden 2020 talousarvioesitystä positiivisena, joskin maltillisena, askeleena kohti osallistavampaa Suomea. Työllisyyspalveluiden pitkään jatkunut supistaminen on päättymässä ja suuntana on kipeästi kaivattujen työllisyyspalveluiden parantaminen.

Samaan aikaan on vahvoja merkkejä siitä, että kansainvälisen talouden supistavat heijastusvaikutukset tulevat haastamaan Suomen taloustilanteen. Taloustilanteen mahdollinen heikkeneminen uhkaa vesittää osittain lupaavan kehityksen, jolla työmarkkinoilla tukea tarvitsevien työttömien työllisyystilannetta voitaisiin parantaa nykyisestä ja työllisyysastetta nostaa yleisesti.

Hämmennystä aiheuttaa paikoin valtioneuvoston selonteon ja hallituksen tavoitteiden mahdolliset ristiriidat. Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2020-2023 talouskehitystä on kuvattu. Onkin erikoista, että valtiontalouden suunnitelmissa työllisyysaste vuodelle 2023 on ennakoitu olevan 73,1 % (taulukko 2, s. 11) kun vastaavasti hallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 % työllisyysaste. Eikö valtioneuvon talouslinjaukset tule olla suunniteltu johdonmukaisesti hallituksen tavoitteita mukaillen siten, että saavutettaisiin 75 % työllisyysaste viimeistään vuonna 2023?

Analyysi työllisyyspalveluiden tarpeiden tunnistamisen ja kohdistamisen suhteen on hyvällä mallilla. Erityisesti työmarkkinoilla tukea tarvitsevien tilanne on hyvin tunnistettu hallitusohjelmassa. Työmarkkinatilanne kokonaisuutena ja mahdolliset rakenteelliset uudistustarpeet ovat vielä analysoimatta ja delegoitu pääasiassa työmarkkinajärjestöille. Vaikka työmarkkinajärjestöjen rooli on erittäin keskeinen, se ei välttämättä ole riittävä joukko arvioimaan, mitkä ovat parhaat rakenteelliset uudistukset edistämään työllisyyttä.

Työttömien Keskusjärjestön mielestä panostukset suhteessa tarpeisiin ovat edelleen vaatimattomat. Ruotsin mallista ei voida vielä puhua, koska esimerkiksi palkkatuen osalta YLEn arvion mukaan Ruotsi käyttää Suomeen verrattuna kymmenkertaisen määrän palkkatukeen Suomeen verrattuna (https://yle.fi/uutiset/3-11004624).

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖN YKSITYISKOHTAISET HUOMIOT

-Hyvä, että TE-toimistojen henkilökunnan määrää pyritään kasvattamaan hallituskauden aikana 51 miljoonalla eurolla (tiedote: työ- ja elinkeinoministeriö 17.9.2019, https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoministeri-tyollisyyspaketti-nopeuttaa-tyollistymista-ja-lisaa-osallisuutta). Tämä mahdollistaa paremmin myös TE-palveluiden markkinoinnin yrityksille jne. jotta esimerkiksi palkkatukea käytetään runsaammin. Työttömien Keskusjärjestö on esittänyt vastaavaan tarkoitukseen 300 miljoonan euron panostusta hallituskauden aikana.

Hämmennystä aiheuttaa se, että valtioneuvoston selonteossa TE-toimistojen toimintamenot ovat 196 milj. euroa v. 2020, josta ne alenevat 177 milj. euroon v. 2023 (s. 34 valtioneuvoston selonteko…). Miten tämä leikkaus ja henkilökunnan lisäyksen yhtälö toimii käytännössä?

-Hyvä, että 100 % palkkatuen henkilötyövuosikatto poistetaan ja että palkkatukeen panostetaan lisää. Uudistus mahdollistaa palkkatuen laajemman käytön. Hyvää myös, että palkkatuen byrokratiaa helpotetaan ja 100 % palkkatuen rinnalle kehitetään myös rinnalla kulkevia uraohjauspalveluita. Kehittämisvaraa on paljon. Esimerkiksi Ruotsissa panostetaan palkkatukeen ainakin viisinkertaisesti enemmän kuin Suomessa, kun mittarina on palkkatuki suhteessa BKT:n.

-Erinomaista, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan. Lasten varhaiskasvatuksen on todettu olevan lapsen kehityksen kannalta hyvä. Työttömien perheiden lasten mahdollista muuta eriarvoistuvaa kehitystä tasapainotetaan subjektiivisella päivähoito-oikeudella.

-Erinomaista, että epäoikeudenmukaiseksi koettu aktiivimalli leikkureineen puretaan. Tilalle tulee luoda todellista yksilöllistä palvelua, joka edistää työllistymistä sekä koulutuspaikan ja kuntoutuksen löytämistä.

-Hyvä, että työllisyyspoliittisia päivärahoja korotetaan 7 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Kasvattaminen tukee yhdistysten, säätiöiden yms. kolmannen sektorin työllisyyden edistämiseen tähtääviä toimia.

-Erinomaista, että työkykyohjelmaan panostetaan näkyvästi valtion budjetissa.

-20 työkykykoordinaattorin palkkaaminen on valtion mittakaavassa vaatimaton panostus, mutta hyvä, että asia on näköpiirissä. Työkykykoordinaattorikoulutus lisää ammattilaisten laajempaa ymmärrystä, miten eri palvelut tukevat työmarkkinoilla tukea tarvitsevien työllistymistä. Tavoitteena tulee olla, että kaikilla TE-toimistojen työntekijöillä, sekä soveltuvin osin myös sosiaali- ja terveysalan sekä koulutusalojen henkilöstöllä on vastaavaa tietämystä.

-Työllisyyden kuntakokeilua on tärkeä jatkaa. Voitaisiinko tämän hallituskauden aikana solmia pitempikestoinen sopimus, kuntien roolista työllisyyden hoidossa? Esimerkiksi Pirkanmaalla työllisyystilastot heikkenivät kuntakokeilun päättymisen jälkeen. Kokeilu oli työttömien mielestä pääosin positiivisesti koettu palvelu.

-Miten viime hallituskauden kuntoutuksen uudistamiskomitean työ toteutetaan tällä hallituskaudella? Kuntoutuskomitean ehdottamiin suosituksiin on panostettava! Kuntoutuksen ja työttömien terveyden edistäminen laajemmin on erittäin tärkeää. Työkykyyn liittyviin haasteisiin tulee puuttua nykyistä aiemmin ja tarjota tarpeellista tukea. Muutoin potentiaalista työvoimaa hukataan paljon.

-Missä on negatiivisen tuloveron kokeilu, joka näkyy hallitusohjelmassa?

-Miten työttömyysturvaa uudistetaan ja missä vaiheessa työttömillä on mahdollisuus ottaa kantaa työttömyysturvauudistukseen?

-On hyvä, että oppivelvollisuuden laajentaminen 18 vuoteen asti toteutetaan. Koulutus on tärkeimpiä muuttujia, jolla turvata mahdollisimman katkeamaton ja pitkäkestoinen työura Suomessa.

-Miten sosiaalisten kriteereiden käyttöä edistetään julkisessa hallinnossa? Sosiaalisten kriteereiden nykyistä laajemmassa käytössä on työmarkkinoilla tukea tarvitsevien joukon työllistämispotentiaalin suhteen paljon kehittämistä ja potentiaalia.

-Työttömien Keskusjärjestö painottaa edelleen, että velkomiseen liittyviin lakeihin tarvitaan kokonaisuudistus, joka tasapainottaa velan ottajan ja antajan välistä riskiä. Edellinen hallitus ei ole saanut kansalaisten (mukaan lukien työttömien) paisuneita velkaongelmia kuriin. Tällä hetkellä riskit ovat pääasiassa velan ottajalla ja järjestelmässä on paljon ongelmia liittyen esimerkiksi työttömän työllistymisen kannustavuuteen. Tarvitaan vähintään kansallinen velkaohjelma, jolla helpotetaan erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden välttämättömät terveyteen ja asumiseen liittyvät maksut ovat menneet ulosottoon. Nykyinen tilanne on kestämätön.

-Työttömien Keskusjärjestö kannattaa työperäisen maahanmuuton edistämistä ja kotoutumiseen panostamista. Kielivaatimusten helpottamista kannattaisi edistää julkisissa tehtävissä (esimerkiksi kahden kotimaisen kielen vaatimus julkisissa viroissa), sekä muutoin työyhteisöissä edistää kaksikielisyyttä (toinen kotimainen kieli ja kansainvälinen kieli). Kielimuuria voidaan esimerkiksi julkisissa tehtävissä helpottaa kattavien tulkkauspalveluiden järjestämisessä tapaus- ja tilannekohtaisesti.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö
Rahakamarinportti 3 A, 3. krs
00240 Helsinki
jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi
Y-tunnus: 1003909-9
+358 50 577 2580