Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut

Työ- ja elinkeinoministeriö 24.3.2017

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijanlausunto aiheesta: Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut.

Esityksen tavoitteet

TVY tukee kokeilujen tavoitteita, joita ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, lähipalvelujen ja kasvokkain tapahtuvan palvelujen saatavuuden parantaminen sekä erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja nuorten työmarkkinoille pääsyn parantaminen.

TVY epäilee kuitenkin, etteivät tavoitteet toteudu, koska kokeiluille ei ole varattu erillisrahoitusta eikä kokeilut saa lisätä valtion menoja.

Kokeilun kesto ja ajankohta

Tässä vaiheessa on kyse työ- ja elinkeinoministeriön laatimasta luonnoksesta. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot noin parilta kymmeneltä keskeiseltä taholta. Jos lausunnot halutaan käsitellä perusteellisesti, menee niiden analysointiin oma aikansa. Siten hallitus esitys tullee eduskuntaan vasta touko-kesäkuussa.

Luonnoksessa katsotaan, että laki voidaan säätää tavallisessa lainsäätämis-järjestyksessä. Hallituksen esityksestä pyydetään kuitenkin perustuslakivaliokunnan lausunto. Tämä vie oman aikansa. Näiden tietojen valossa näyttää siltä, että lain voimaantulo lykkääntyy syksyyn 2017. Silloin kokeiluun jää aikaa vain vähän yli vuosi.

Näin laajaan ja erityispiirteiseen asiakasryhmään kohdentuva kokeilun tulisi olla kestoltaan vähintään kaksi vuotta, jolloin ensimmäisen vuoden kokeilutuloksien mukaisia epäkohtia olisi mahdollista korjata ja hioa vielä toisena kokeiluvuotena.
TVY pitää lakiluonnosta esimerkkinä siitä, että suurella kiireellä pyritään toteuttamaan kokeiluja, joihin pitäisi varata enemmän aikaa ja perusteellisempaa harkintaa.

Käytännön kokemuksesta tiedetään myös, että työllisyysmäärärahojen riittämättömyys tulee aiheuttamaan haasteita kokeilujen toteutukselle. Voidaan siis olettaa, että kokeilut pääsevät aidosti käyntiin vasta vuoden 2018 alusta lukien.

Erillisrahoituksen puuttuminen

TVY pitää huonona sitä, että alueellisten kokeilujen toimeenpanoon ei ole varattu erillisrahoitusta eivätkä kokeilut saa lisätä valtion kustannuksia. Kun lakiluonnoksen tavoitteena on muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, ei ole realistista odottaa tuloksia ilman taloudellisia panostuksia.

Näin mm. seuraavat kokeilut jäävät toteutumatta: palkkatukijakson keston pidentäminen nykyisestä, tuen tason korottaminen ja luopuminen kokonaan työttömän osaamisen arvioinnista palkkatukea myönnettäessä. Myöskään uusia työllistymistä edistäviä palveluja, jotka muuttaisivat valtion ja kunnan välistä maksuosuutta työmarkkinatuen rahoituksessa, ei määrärahasyistä katsottu mahdolliseksi ottaa käyttöön.

Vastuu asiakasprosessista

Kuntapohjaisissa kokeilussa kunta vastaisi asiakasryhmän palveluprosessista ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta. Tämä olisi vain reilun vuoden kestävä välivaihe ennen kuin työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät maakunnan vastuulle. TVY epäilee, että näin suurien muutosten tekeminen perä jälkeen ilman taloudellisten resurssien lisäämistä voi vain vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä ja palveluohjauksen sujuvoittamista.

Palvelujen järjestämisvastuun on todettu siirrettävän maakunnille vuoden 2019 lukien, mutta yksityisten palveluntuottajien vastuut tai tuotettavien palveluiden laatu ja yhdenvertaisuus on vielä puutteellisesti määritelty. TVY pitää suurena vaarana sitä, että työvoima- ja yrityspalveluiden siirtyessä maakunnille pitkäaikaistyöttömien ja pidempään työttömänä olleiden tilanne heikkenee entisestään.

Kuntatyöntekijöiden perehdyttäminen ja tietojärjestelmät

Lakiluonnoksen mukaan kohderyhmään kuuluu yhteensä 51 300 työtöntä työnhakijaa. TVY painottaa sitä, että työtekijöitä tulee perehdyttää riittävästi ja tietojärjestelmien muutoksiin tulee varata riittävästi resursseja, jotta palvelu toimii kohderyhmäläisille.

Nopealla aikataululla toteutetussa lyhytaikaisessa kokeilussa on vaarana, että se sekoittaa asioita enemmän, jolloin asiakkaina olevat työttömät työnhakijat kärsivät eikä kokeiluilla saada niitä hyötyjä, joita sille on asetettu.

Kokeilussa tulee varmistaa, ettei siinä tule samanlaisia ongelmia kuin toimeentulotuen siirrossa Kelalle vuoden 2017 alusta lukien.

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen

Lakiehdotuksen mukainen työvoimapoliittisen lausunnon antamisen säilyttäminen kokeilualueiden työ- ja elinkeinotoimiston vastuulla, tuntuu edellä mainittujen työnhakijaasiakkaan kannalta hämmentävältä. Kunnan järjestämisvastuun alle lukeutuva työnhakija siis asioi kunnan työllisyyspalveluissa, työvoimapoliittisen lausunnon hänen osaltaan antaa TE-toimisto ja työttömyysetuuden maksamisesta vastaa Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa. Miten mahtaa käydä tilanteessa, jossa palveluketjussa ilmenee ongelmia?

TVY:n mielestä kokeiluissa olisi pitänyt mahdollistaa työvoimapoliittisen lausunnon antamisen siirto maksajataholle, kuten se on suunniteltu toteutettavan tulevassa maakuntamallissa.

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi on tavoitteena hyvä, mutta TVY epäilee tavoitteen saavuttamista pelkästään organisatorisilla uudistuksilla. Vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden palveluohjaus vaatisi myös rahallista panostusta.

Työttömien asiakastarpeiden arviointi, henkilökohtainen kasvokkain annettava palvelu, asianmukainen ohjaaminen sekä palvelukokonaisuus ja sen toimivuus ovat niitä tekijöitä, joihin uusilla kokeiluilla toivotaan löytyvän ratkaisumalleja. Tämä tuskin onnistuu säilyttämällä määrärahat ja resurssit ennallaan.

Kokeilun tuloksien hyödynnettävyys

Alkavien kokeilujen tuloksia ei vielä ole hyödynnettävissä tilanteessa jossa TE-palveluiden järjestämisen/toteuttamisen linjaukset on tarkoitus saada jo tänä keväänä valmiiksi.

Sosiaalinen kuntoutus ja työelämäkokeilu

Esityksessä ehdotetaan, että kokeiluihin kuuluvissa kunnissa kuntouttava työtoiminta korvattaisiin työelämävalmiuksia kehittävällä työelämä-kokeilulla ja sosiaalihuoltolain mukaisella sosiaalisella kuntoutuksella.

Lakiluonnoksesta ja sen tausta-aineistosta ilmene, että kuntouttava työtoiminta on enemmän sosiaalipoliittinen kuin työllisyyspoliittinen toimenpide. Tämä vastaa TVY:n kuntouttavaa työtoimintaa järjestävien toimijoiden näkemyksiä, sillä asiakaskunta on viime vuosien aikana muuttunut paljon moni-ongelmaisemmaksi ja haasteellisemmaksi avointen markkinoiden ohjausten kannalta.

Esitys siitä että, sosiaalista kuntoutusta voitaisiin järjestää rinnakkain työelämäkokeilun kanssa niin, että henkilö kävisi esimerkiksi kerran viikossa työelämäkokeilussa ja kolme kertaa viikossa sosiaalisessa kuntoutuksessa (esim. mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutus), tulee aiheuttamaan ongelmia. Asiakkaat eivät välttämättä tämän kaltaisia rajauksia ymmärrä. Asiakkaiden ongelmat ja rajoitteet eivät myöskään rajaudu eikä niitä voida poistaa vain toisesta näkökulmasta.

TVY pitää huonona sitä, että työelämäkokeilussa ei osallistujalla ole mahdollisuutta
saada korvausta matkakustannuksista niin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Lakiluonnoksessa mainitaan mahdollisuudesta saada matkakustannuksiin toimeentulotukea, mutta tämä merkitsee työttömän kannalta ylimääräistä hakemista ja myös kuormittaa turhaan toimeentulotuesta päättäviä viranomaisia. TVY esittää, että työelämäkokeilussa osallistujan edut olisivat samanlaiset kuin kuntouttavassa työtoiminnassa.

Työelämäkokeilu yrityksissä

Lakiluonnoksen mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta poiketen työelämäkokeilua
järjestää myös yrityksissä. Perusteina todetaan asiakkaiden siirtymisen helpottaminen kohti avoimia työmarkkinoita.

TVY:n epäilee, ettei yrityksissä järjestettävä työelämäkokeilu tule toimimaan, koska yritysten lähtökohtana on tuottaa voittoa. Silloin on vaarana, että työelämäkokeilussa
olevia työttömiä vain käytetään halpatyövoimana tekemään toisarvoisia työtehtäviä.

Työttömyyden ollessa nykyisellä korkealla tasolla, on vaikea saada työ- tai työkokeilupaikkoja yrityksiin avoimille työmarkkinoille täysin työkykyisille ja osaaville työnhakijoille.

Työttömyyden kokonaiskustannusten säästöt

Työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvien kokonaiskustannusten oletetaan vähenevän merkittävästi vasta kun työtön työllistyy avoimille työmarkkinoille.

TVY muistuttaa, että meillä on ja tulee aina olemaan asiakasryhmä, joka ei tule työllistymään avoimille työmarkkinoille ja siksi tarvitaan työllisyydenhoidon toimenpiteitä, työllisyysmäärärahaa ja erilaisia palveluprosesseja tämän asiakasryhmän työelämäosallisuuden turvaamiseksi.

Kansalaisten, työssä käyvien ja työttömien, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu edellyttää, ettei työllisyyden hoidon määrärahoja jatkuvasti leikata. Samoin työvoimapalveluiden asiakaslähtöisyys, sujuva ja yksilöllinen palvelu vaarantuvat, jos resursseista leikataan liikaa ja uudistuksia toteutetaan pelkästään organisatorisesti ilman uusia panostuksia.

Lopuksi

TVY on erittäin huolissaan, miten käy pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkinaasemassa olevien työnhakijoiden suunnitellussa maakuntamallissa.

TVY korostaa sitä, että maakuntamallin toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömien ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palveluihin ja työllistämistoimiin.

Jyväskylässä, maaliskuun 24. päivänä 2017
TVY ry:n psta:
Eija Tuohimaa
TVY:n hallituksen jäsen