Millaisia vaikutuksia on pitkittyneellä toimeentulotuen käytöllä?

Toimeentulotuki on viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tarkoitettu etuus. Toimeentulotuen tiedetään olevan luonteeltaan passivoiva. Sen hakuprosessi on raskas ja stressaava. Kun hallitus leikkaa ensisijaisista etuuksista, kuten työttömyysturvasta ja asumistuesta, riippuvuus toimeentulotuesta lisääntyy. Seurauksena voi olla köyhyyden lisääntyminen ja jopa ihmisten terveyden heikentyminen.

Toimeentulotuella jokainen huomioitava lasku, kuten esimerkiksi sähkölasku, tulee toimittaa Kelaan. Tukea saadakseen hakijan tulee kyetä osoittamaan omat tulonsa ja menonsa eurolleen, tiliotteet toimittamalla ja erikseen laskemalla. Vuonna 2024 toimeentulotuen perusosan määrä yksinasuvalle on 587,71 euroa kuukaudessa, mikä ei riitä kattamaan välttämättömiä elinkustannuksia, etenkään asiakkuuden pitkittyessä.

Pienikin hakijalla oleva taloudellinen puskuri katsotaan varallisuudeksi, joka vähentää toimeentulotuen määrää. Puskuria ei voi tästä syystä kerryttää. Kela myöntää tuen väliaikaisesti eli pääasiassa kuukaudeksi kerrallaan. Kun tukea on haettava usein ja vastattava mahdollisiin lisäselvityspyyntöihin, saattaa lakisääteinen seitsemän arkipäivän käsittelyaikaa venyä pidemmäksi. Perustoimeentulotuen ulkopuolelle jää pakollisia elinkustannuksia: muun muassa lasten harrastuskuluihin on haettava erikseen täydentävää toimeentulotukea hyvinvointialueelta. Toimeentulotuen tiedetään olevan luonteeltaan passivoiva. Toimeentulotuesta voit lukea tarkemmin: Onko toimeentulotuki uusi normaali?

Pitkittyneellä stressillä on vakavia vaikutuksia terveyteen

Sosiaaliturvassa on hyvästä syystä ensisijaiset etuudet, kuten työttömyysetuus. Yhä useamman ajautuessa viimeisen turvaverkon varaan, kasvaa todennäköisyys avun ulkopuolelle jäämisestä. Näin voi käydä esimerkiksi toimeentulotukipäätöksen tai maksun viivästyksen tai käsittelyvirheen vuoksi. Toimeentulotuki on hyvin byrokraattinen ja hetkellinen apu. Ennen kaikkea se on viimesijainen apu: jos jokin menee pieleen, ihminen jää tyhjän päälle.

Jatkuva taloudellisella veitsenterällä eläminen lisää velkaantumista ja jättää ihmisen päivittäisen selviytymisen ruokajaon ja muun hyväntekeväisyyden varaan.  Hyvässä yhteiskunnassa ihmisen ei tulisi joutua selviytymään ruokajaon avulla.

Pitkittyneen stressin vaikutuksia terveyteen on tutkittu paljon ja sen terveyttä tuhoavat mekanismit tunnetaan. Uutta tietoa taloudellisten huolien aiheuttaman kroonisen stressin haitallisuudesta saatiin viimeksi tammikuussa 2024, kun University College London -yliopisto julkaisi tutkimuksen, jossa tarkasteltiin elämäntapahtumien aiheuttaman stressin vaikutusta terveyteen. Tutkimuksessa oli mukana 4934 yli 50-vuotiasta ihmistä. Johtopäätös oli, että taloushuolet rasittavat terveyttä enemmän kuin läheisen kuolema, avioero, pitkäaikaissairaus, liikkumiskykyä rajoittava vamma tai omaishoitajuus. Kun ihminen kokee taloudellista stressiä vaikeassa elämäntilanteessa, on yhdistelmä nujertava.

Leikkauspolitiikka lisää huono-osaisuutta, joka periytyy helposti

Yhteiskuntatieteilijät ovat kritisoineet leikkauksia ja arvelleet niiden tulevan seurauksiensa myötä kalliimmiksi kuin riittävän elintason ylläpitäminen sosiaaliturvan avulla. Helsingin yliopisto julkaisi suomalaisten terveyseroja tutkineen sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvosen haastattelun 7.12.2023. Kouvosen mukaan Suomessa tehdään nyt saman tyyppistä politiikkaa kuin Isossa-Britanniassa. Heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuva leikkauspolitiikka lisää huono-osaisuutta, joka puolestaan lisää valtion kustannuksia.

Kouvonen nostaa erityiseksi huolenaiheeksi lapset. Tutkimusten mukaan pitkään kestävä pienituloisuus on haitallista erityisesti heille. Lapsuudessa koettu köyhyys ja taloudellinen stressi altistavat turvattomuudelle, kouluttamattomuudelle, mielenterveysongelmille, päihderiippuvuudelle ja työttömyydelle. Vaikutukset näkyvät viimeistään, kun leikkaustoimien kohteeksi joutuneiden perheiden lapset ovat nuoria tai aikuisia. Vaarana Kouvosen mukaan on, että mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyy. Yhteiskunnallamme ei ole varaa siihen, että nuoria aikuisia joutuu työkyvyttömiksi. Työkyky kuitenkin edellyttää riittävän hyvää terveyttä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa terveyserot ovat jo nyt suuria verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä on tehnyt tutkimukseen perustuvia, lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä ehdotuksia terveyserojen vähentämiseksi. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on yksi seitsemästä ehdotuksesta. Nykyisellä leikkauspolitiikalla lapsiperheköyhyyttä tullaan kuitenkin lisäämään ja syventämään.

Teksti: Veera Luoto, työkykykoordinaattori, sosiaalityöntekijä

Lue lisää:

Hamilton, Odessa. S.; Iob, Eleonora; Ajnakina Olesya ;Kirkbride, James; Steptoe, Andrew. 2024. Immune-neuroendocrine patterning and response to stress. A latent profile analysis in the English longitudinal study of ageing. Brain Behavior and Immunity. 115 (2024). 600-608.

Helsingin yliopisto. 2023. Hallituksen leikkauksista kärsivät kaikki suomalaiset – myös lapset ja keskiluokka.