Palkkatuki hiipuu, mitä tilalle?

Moni kunta on ilmoit­ta­nut, ettei jatkossa tule hyödyn­tä­mään palk­ka­tu­kea, koska valtion tuet heik­ke­ne­vät. Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tus loi jo edel­li­sellä halli­tus­kau­della tälle kehi­tyk­selle pohjan, kun työl­li­syys­pal­ve­lu­mal­lista haet­tiin enem­män vaikut­ta­vuutta. Esimer­kiksi kuntien sakko­mak­su­jär­jes­tel­män perus­teita muutet­tiin. Nyt Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tus heiken­tää työs­sä­oloeh­don kerty­mistä, joten palk­ka­tuki on jo työt­tö­mäl­le­kin epäe­dul­li­nen vaih­toehto. Polt­tava kysy­mys on, mitä luodaan tähän tilalle pitkä­ai­kais­työt­tö­mien kasva­nutta ahdin­koa helpot­ta­maan? Keinot ovat vähissä.

Työllisyyspalvelut tavoittavat pitkäaikaistyöttömiä heikosti

Pitkä­ai­kais­työt­tö­mien tilanne on monin tavoin hälyt­tävä. Yli vuoden työt­tö­mänä ollei­den työl­li­syys­pal­ve­lui­hin osal­lis­tu­mi­sen aste eli akti­voin­tiaste laahaa 10 prosen­tin tasolla valta­kun­nal­li­sesti, kun 30 prosent­tia on keskiarvo, jossa mukana ovat kaikki työt­tö­mät. Noin 90 prosent­tia pitkä­ai­kais­työt­tö­mistä on siis oman onnensa nojassa. THL:n tutki­joi­den Kaisu Savo­lai­sen ja Minna Kivi­pel­lon mukaan yli 40 prosen­tilla työn­ha­ki­joista ei ole työn­ha­ku­vel­voi­tetta lain­kaan. Tämä tarkoit­taa sitä, että näitä työn­ha­ki­joita ei tavoi­teta tai heidän tilan­teensa on arvioitu sellai­seksi, että edel­ly­tyk­siä työn­haulle ei ole. Olemme näinol­len menet­tä­neet paljon työvoi­ma­po­ten­ti­aa­lia julki­sen palve­lu­jär­jes­tel­män puut­tei­siin – tervey­del­li­siin ja sosi­aa­li­siin haas­tei­siin. Julki­sia palve­luja tulee paran­taa heiken­tä­mi­sen sijaan, jotta ihmis­ten elämä ja mahdol­li­nen työvoi­ma­po­ten­ti­aali saadaan turvat­tua.

Palkkatuki on harkitsematon säästökohde

Taus­talla palk­ka­tuen alas­ajolle on ETLAn vuoden 2018 teet­tämä tilas­tol­li­nen selvi­tys. Sen perus­teella palk­ka­tuen vaikut­ta­vuus avoi­mille työmark­ki­noille suun­taa­vana toimen­pi­teenä on todettu heikoksi, eten­kin kunta- ja yhdis­tys­ta­solla. Tästä on johdettu julki­seen talou­teen sääs­tö­kohde siitä huoli­matta, että kunnat, järjes­töt ja työt­tö­mät itse kerto­vat palk­ka­tuen merki­tyk­sestä ja moni­nai­sista hyödyistä.

Ihmi­siä palve­lu­jär­jes­tel­mässä segmen­toi­daan monin tavoin. Julki­sella sekto­rilla ja eten­kin järjes­töissä on yritys­maa­il­maa laajem­mat mahdol­li­suu­det työl­lis­tää ja tukea myös niitä työt­tö­miä, joilla on useam­pia haas­teita, esimer­kiksi elämän­hal­lin­nassa tai tervey­den­ti­laan liit­tyen. Palk­ka­tu­ki­työ­hön järjes­töi­hin ja julki­selle sekto­rille hakeu­tuu tästä syystä luul­ta­vasti isompi määrä sellai­sia työt­tö­miä, joiden jatko­pol­kuna ei ole työelämä, vaan he ohjau­tu­vat palk­ka­tuelta muihin tuki­toi­miin tai vaik­kapa opin­to­jen pariin. Tilas­tol­li­nen tutki­mus ei vält­tä­mättä vielä tavoita tätä näkö­kul­maa riit­tä­vän uskot­ta­vasti. Näin on saat­ta­nut pinta­puo­li­sesti syntyä käsi­tys palk­ka­tu­ki­työstä tehot­to­mana toimena, eten­kin järjes­töissä ja julki­sella sekto­rilla.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista ajamalla ihmisiä köyhyyteen

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tus on valin­nut sosi­aa­li­tur­van sääs­töt työl­lis­ty­mis­kei­noksi. Ideana on, että töiden vastaa­not­ta­mi­nen helpot­tuu, kun passii­vi­tuilla ei yksin­ker­tai­sesti pärjää talou­del­li­sesti. Tämä on arve­lut­ta­vaa ja julmaa monin tavoin, sillä pitkä­ai­kais­työt­tö­mät ovat monesti jo valmiiksi erit­täin vaka­vassa talou­del­li­sessa ahdin­gossa. Suomi on saanut Euroo­pan Neuvos­tolta jo kolmet viral­li­set huomau­tuk­set liian alhai­sesta perus­tur­van tasosta. Ruoka­ja­ke­luissa lisään­tyvä köyhyys on näky­nyt jo pitkään jono­jen kasvuna. Ahdin­gon lisään­tyessä turvat­to­muu­den tunne jake­lu­pis­teissä on kasva­nut.

Ratkaisu pitkä­ai­kai­seen työt­tö­myy­teen ei ole perhei­den köyh­dyt­tä­mi­nen. Siitä on jo seuran­nut vaka­via tervey­del­li­siä ja sosi­aa­li­sia ongel­mia, joista kärsimme vielä pitkään. Parem­piin tulok­siin pääs­tään vain aktii­vi­sella, oikea-aikai­silla ja oikein kohdis­te­tuilla tuki­toi­milla ja palve­luilla työky­vyn ja hyvin­voin­nin turvaa­mi­seksi sekä työn saami­seksi. Niin kauan, kun työl­li­syy­den hoito ja työt­tö­mien tarvit­se­mat palve­lut ovat jatku­vien sääs­tö­toi­mien kohteena, on kuiten­kin hyvin vaikeaa löytää ratkai­suja työt­tö­mien moni­nai­siin tilan­tei­siin ja haas­tei­siin.

Työvoimapolitiikan vaikutuksia tulisi arvioida laajemmin ja pidemmällä aikavälillä

OECD vuoden 2023 tilas­to­sel­vi­tyk­ses­sään on toden­nut Suomen aktii­vi­sen työvoi­ma­po­li­tii­kan työka­lut posi­tii­vi­siksi vaikut­ta­vuu­del­taan, kun vaikut­ta­vuutta seura­taan pidem­mällä tähtäi­mellä kuin esimer­kiksi yllä maini­tussa ETLAn tutki­muk­sessa. Palve­lui­den tulisi kohden­tua parem­min niihin ihmis­ryh­miin, jotka hyöty­vät niistä eniten eli yli 50-vuotiai­siin sekä naisiin.

Työt­tö­myys­ky­sy­mystä ei tule käsi­tellä pelkäs­tään tehok­kuu­den ja resurs­sien oikein kohdis­ta­mi­sen näkö­kul­mista. Työt­tö­myys on usein inhi­mil­li­nen trage­dia. Irti­sa­no­mi­set, pitkä­ai­kais­työt­tö­myys ja pahim­mil­laan kodit­to­muus aiheut­ta­vat perheille trau­maat­ti­sia ylisu­ku­pol­vi­sia koke­muk­sia. Näiden haital­li­suu­desta on paljon tutki­mus­tie­toa. Tätä katta­vam­paa tutki­mus­tie­toa tulisi yhdis­tää rapor­toin­tiin, kuin arvioi­daan tilas­tol­li­sesti aktii­vi­sen työvoi­ma­po­li­tii­kan vaiku­tuk­sia ja tehok­kuutta.

Kasvava työttömyys lisää yhteiskunnallisia ongelmia

Ne taidot jotka työt­tö­mänä omak­suu selviy­tyäk­seen eivät vält­tä­mättä ole samoja, joilla pärjää työmark­ki­noilla tai elää täysi­pai­noista elämää, vaikka työl­lis­tyi­si­kin. Yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia, kuten huos­taan­ot­toa, päihde- ja mielen­ter­vey­son­gel­mia tai vaik­kapa väki­val­ta­ri­kok­sia esiin­tyy yleensä paik­ka­kun­nilla, joissa on korkeampi työt­tö­myys. Näillä yhteis­kun­nal­li­silla ongel­milla on inhi­mil­li­sen hädän lisäksi myös talou­del­li­nen hinta­lappu. Heikko-osai­suu­den ja yhteis­kun­nal­lis­ten ongel­mien yhteyk­siin voi esimer­kiksi tutus­tua DIAK:n huono-osai­suus Suomessa indi­kaat­to­ri­tie­dolla.

Palk­ka­tu­ki­työllä on katkaistu järjes­töissä ja kunnissa työt­tö­myys­kier­teitä ja osin on päästy myös kohen­ta­maan ihmis­ten sosi­aa­lista ja tervey­del­listä tilan­netta. Ovatko kunnat jatkossa valmiita suoraan työl­lis­tä­mään pitkä­ai­kais­työt­tö­mät ja muut heikossa työmark­kina-asemassa olevat, kun valtio ja maan halli­tus vetäy­tyy vastuus­taan ja heiken­tää palk­ka­tuen houkut­te­le­vuutta enti­ses­tään? Vaikka monessa kunnassa ei vielä ole viral­lista tietoa pitkä­ai­kais­työt­tö­mille suun­na­tuista tuista, jotka korvai­si­vat mahdol­li­sesti pois­tu­massa olevan tai rahoi­tuk­sel­taan huomat­ta­vasti kaven­neen palk­ka­tuen, on posi­tii­vis­ta­kin liikeh­din­tää havait­ta­vissa. Esimer­kiksi Kajaa­nin kaupunki suun­nit­te­lee palk­ka­tuen korvaa­mista kunta­li­sällä.

Teksti: Jukka Haapa­koski

Lue lisää:

• Palk­ka­tuki hiipuu ja jättää työt­tö­mät tyhjän päälle (Jukka Haapa­koski, TS 7.6.2024)
• Palk­ka­tuki uudis­tuu heinä­kuussa – mikä muut­tuu? (Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö 2023)
• 100 prosen­tin palk­ka­tuki jatkuu – järjes­tö­jen vahva vaikut­ta­mis­työ sai edus­kun­nan puolel­leen (SOSTE 2023)
• Työmi­nis­te­riön valmis­te­lema palk­ka­tu­ki­uu­dis­tus on ankara petty­mys (Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö 2022)
• Lausunto koskien palk­ka­tu­ki­jär­jes­tel­män uudis­ta­mista (Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö 2022)