Palkkatuki hiipuu, mitä tilalle?

Aiheet:

Moni kunta on ilmoittanut, ettei jatkossa tule hyödyntämään palkkatukea, koska valtion tuet heikkenevät. Pääministeri Sanna Marinin hallitus loi jo edellisellä hallituskaudella tälle kehitykselle pohjan, kun työllisyyspalvelumallista haettiin enemmän vaikuttavuutta. Esimerkiksi kuntien sakkomaksujärjestelmän perusteita muutettiin. Nyt Pääministeri Petteri Orpon hallitus heikentää työssäoloehdon kertymistä, joten palkkatuki on jo työttömällekin epäedullinen vaihtoehto. Polttava kysymys on, mitä luodaan tähän tilalle pitkäaikaistyöttömien kasvanutta ahdinkoa helpottamaan? Keinot ovat vähissä.

Työllisyyspalvelut tavoittavat pitkäaikaistyöttömiä heikosti

Pitkäaikaistyöttömien tilanne on monin tavoin hälyttävä. Yli vuoden työttömänä olleiden työllisyyspalveluihin osallistumisen aste eli aktivointiaste laahaa 10 prosentin tasolla valtakunnallisesti, kun 30 prosenttia on keskiarvo, jossa mukana ovat kaikki työttömät. Noin 90 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on siis oman onnensa nojassa. THL:n tutkijoiden Kaisu Savolaisen ja Minna Kivipellon mukaan yli 40 prosentilla työnhakijoista ei ole työnhakuvelvoitetta lainkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että näitä työnhakijoita ei tavoiteta tai heidän tilanteensa on arvioitu sellaiseksi, että edellytyksiä työnhaulle ei ole. Olemme näinollen menettäneet paljon työvoimapotentiaalia julkisen palvelujärjestelmän puutteisiin – terveydellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Julkisia palveluja tulee parantaa heikentämisen sijaan, jotta ihmisten elämä ja mahdollinen työvoimapotentiaali saadaan turvattua.

Palkkatuki on harkitsematon säästökohde

Taustalla palkkatuen alasajolle on ETLAn vuoden 2018 teettämä tilastollinen selvitys. Sen perusteella palkkatuen vaikuttavuus avoimille työmarkkinoille suuntaavana toimenpiteenä on todettu heikoksi, etenkin kunta- ja yhdistystasolla. Tästä on johdettu julkiseen talouteen säästökohde siitä huolimatta, että kunnat, järjestöt ja työttömät itse kertovat palkkatuen merkityksestä ja moninaisista hyödyistä.

Ihmisiä palvelujärjestelmässä segmentoidaan monin tavoin. Julkisella sektorilla ja etenkin järjestöissä on yritysmaailmaa laajemmat mahdollisuudet työllistää ja tukea myös niitä työttömiä, joilla on useampia haasteita, esimerkiksi elämänhallinnassa tai terveydentilaan liittyen. Palkkatukityöhön järjestöihin ja julkiselle sektorille hakeutuu tästä syystä luultavasti isompi määrä sellaisia työttömiä, joiden jatkopolkuna ei ole työelämä, vaan he ohjautuvat palkkatuelta muihin tukitoimiin tai vaikkapa opintojen pariin. Tilastollinen tutkimus ei välttämättä vielä tavoita tätä näkökulmaa riittävän uskottavasti. Näin on saattanut pintapuolisesti syntyä käsitys palkkatukityöstä tehottomana toimena, etenkin järjestöissä ja julkisella sektorilla.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista ajamalla ihmisiä köyhyyteen

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on valinnut sosiaaliturvan säästöt työllistymiskeinoksi. Ideana on, että töiden vastaanottaminen helpottuu, kun passiivituilla ei yksinkertaisesti pärjää taloudellisesti. Tämä on arveluttavaa ja julmaa monin tavoin, sillä pitkäaikaistyöttömät ovat monesti jo valmiiksi erittäin vakavassa taloudellisessa ahdingossa. Suomi on saanut Euroopan Neuvostolta jo kolmet viralliset huomautukset liian alhaisesta perusturvan tasosta. Ruokajakeluissa lisääntyvä köyhyys on näkynyt jo pitkään jonojen kasvuna. Ahdingon lisääntyessä turvattomuuden tunne jakelupisteissä on kasvanut.

Ratkaisu pitkäaikaiseen työttömyyteen ei ole perheiden köyhdyttäminen. Siitä on jo seurannut vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, joista kärsimme vielä pitkään. Parempiin tuloksiin päästään vain aktiivisella, oikea-aikaisilla ja oikein kohdistetuilla tukitoimilla ja palveluilla työkyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä työn saamiseksi. Niin kauan, kun työllisyyden hoito ja työttömien tarvitsemat palvelut ovat jatkuvien säästötoimien kohteena, on kuitenkin hyvin vaikeaa löytää ratkaisuja työttömien moninaisiin tilanteisiin ja haasteisiin.

Työvoimapolitiikan vaikutuksia tulisi arvioida laajemmin ja pidemmällä aikavälillä

OECD vuoden 2023 tilastoselvityksessään on todennut Suomen aktiivisen työvoimapolitiikan työkalut positiivisiksi vaikuttavuudeltaan, kun vaikuttavuutta seurataan pidemmällä tähtäimellä kuin esimerkiksi yllä mainitussa ETLAn tutkimuksessa. Palveluiden tulisi kohdentua paremmin niihin ihmisryhmiin, jotka hyötyvät niistä eniten eli yli 50-vuotiaisiin sekä naisiin.

Työttömyyskysymystä ei tule käsitellä pelkästään tehokkuuden ja resurssien oikein kohdistamisen näkökulmista. Työttömyys on usein inhimillinen tragedia. Irtisanomiset, pitkäaikaistyöttömyys ja pahimmillaan kodittomuus aiheuttavat perheille traumaattisia ylisukupolvisia kokemuksia. Näiden haitallisuudesta on paljon tutkimustietoa. Tätä kattavampaa tutkimustietoa tulisi yhdistää raportointiin, kuin arvioidaan tilastollisesti aktiivisen työvoimapolitiikan vaikutuksia ja tehokkuutta.

Kasvava työttömyys lisää yhteiskunnallisia ongelmia

Ne taidot jotka työttömänä omaksuu selviytyäkseen eivät välttämättä ole samoja, joilla pärjää työmarkkinoilla tai elää täysipainoista elämää, vaikka työllistyisikin. Yhteiskunnallisia ongelmia, kuten huostaanottoa, päihde- ja mielenterveysongelmia tai vaikkapa väkivaltarikoksia esiintyy yleensä paikkakunnilla, joissa on korkeampi työttömyys. Näillä yhteiskunnallisilla ongelmilla on inhimillisen hädän lisäksi myös taloudellinen hintalappu. Heikko-osaisuuden ja yhteiskunnallisten ongelmien yhteyksiin voi esimerkiksi tutustua DIAK:n huono-osaisuus Suomessa indikaattoritiedolla.

Palkkatukityöllä on katkaistu järjestöissä ja kunnissa työttömyyskierteitä ja osin on päästy myös kohentamaan ihmisten sosiaalista ja terveydellistä tilannetta. Ovatko kunnat jatkossa valmiita suoraan työllistämään pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, kun valtio ja maan hallitus vetäytyy vastuustaan ja heikentää palkkatuen houkuttelevuutta entisestään? Vaikka monessa kunnassa ei vielä ole virallista tietoa pitkäaikaistyöttömille suunnatuista tuista, jotka korvaisivat mahdollisesti poistumassa olevan tai rahoitukseltaan huomattavasti kavenneen palkkatuen, on positiivistakin liikehdintää havaittavissa. Esimerkiksi Kajaanin kaupunki suunnittelee palkkatuen korvaamista kuntalisällä.

Teksti: Jukka Haapakoski