Työttömien terveyden tueksi: Verkostoyhteistyöstä voimaa työttömien terveys-tarkastusten edistämiseen

Kuva: Juha Keränen

Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry

Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Suomen Terveydenhoitajaliitto yhdistivät viime vuoden lopulla terveystarkastuksia tekevien ammattilaisten verkostot yhteiseksi kokonaisuudeksi. Se tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille tukea, vertaisoppimista ja yhteistä koulutusta.

Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisten verkostoon ovat tervetulleita kaikki työttömien terveystarkastuksia tekevät sekä työttömien terveyspalvelujen kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset.

Verkosto edistää erityisesti työttömien terveystarkastuksia, josta on säädetty terveydenhuoltolaissa vuonna 2010. Terveystarkastuksen tarkoituksena on edistää työttömän terveyttä ja ylläpitää työkykyä sekä ehkäistä terveysongelmien syntyä.

Terveystarkastuksia toteutetaan edelleen hyvin erilaisilla volyymeilla ja erityyppisillä ratkaisuilla eri puolilla Suomea. Osin kyse on organisoitumisen eroista ja osin myös päättäjien ymmärryksestä sen suhteen, miten tärkeinä työttömien palvelut nähdään, kuvailee kehittämispäällikkö Leini Sinervo THL:sta työttömien terveystarkastusten toteutumista.

– Työttömien terveystarkastuksia tekevät useimmiten terveydenhoitajat, sairaanhoitajat tai työterveyshoitajat. Työnkuva voi vaihdella paljonkin. Osa työskentelee osana moniammatillisia rakenteita kuten TYP- tai Ohjaamo-toiminta, samanaikaisesti joku toinen voi olla aika yksin, jolloin kollegiaalinen vertaistuki on ohutta. Ammattilaiset toimivat myös hyvin erikokoisissa kunnissa ja alueilla, mikä sekin vaikuttaa sekä asiakasmääriin että ammatilliseen tukeen ja verkostoihin.

– Terveyspalveluiden ammattilaisverkostossa on mahdollisuus kuulla hyvistä toimintamalleista tai toimivista käytännöistä kunnissa ja alueilla. Siellä voidaan keskustella ja jakaa kokemuksia haasteista, jotka ovat jaettuja riippumatta siitä, missä työskentelee.

Verkosto toimii alustana tiedon ja kokemusten vaihdolle

Tutkimusten mukaan pätkätyössä olevilla, työttömillä ja osatyökykyisillä on terveysongelmia työssäkäyviä enemmän, mutta heillä palvelujen saatavuus on huonompi, sillä kuntien terveyspalvelujen järjestämistavoissa on eroja.

Tuotepäällikkö Kirsi Lappalainen Työterveyslaitokselta nostaa esiin, että terveyshuollossa ja työttömien terveyspalveluissa sovelletaan osittain eri lainsäädäntöä, mikä hankaloittaa tasa-arvoisten terveyspalvelujen toteuttamista kaikille työikäisille.

Hän harmittelee, että pysyvät, valtakunnalliset toimintamallit puuttuvat työttömyyden alkuvaiheen terveydenhuollosta. Tiedon kulku ja siirto työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon on hänen mielestään tärkeää ja palvelisi asiakkaan etua. Kokeiluja ja ideoita on ollut, mutta asiat eivät ole edenneet riittävän konkreettisesti.

Työttömien kanssa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat erityisosaamista työelämästä ja työttömyydestä sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisestä. Verkostotyö toimii alustana tiedon ja kokemusten vaihtamiselle. Siten tilanteeseen on tätäkin kautta tulossa parannusta, Lappalainen lisää.

Terveydenhoitajaliitto kannustaa osaamisen kehittämiseen

Kehittämispäällikkö Aija Saarinen Terveydenhoitajaliitosta näkee Työttömien terveyden tueksi -verkoston ja sen laajenemisen tärkeänä sekä terveystarkastusten että tarkastuksia tekevien ammattilaisten kehittymisen kannalta.

– Monet työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat, jotka ovat osallistuneet aiempiin verkostopäiviin ja koulutuksiin, ovat pitäneet niitä oman työnsä ja ammatillisen, ajantasaisen tiedon saamisen kannalta todella tärkeinä.

– Tehtäväkenttäämme kuuluu mm. koulutuksen ja osaamisen edistäminen. Työttömien terveystarkastuksiin liittyvää kohdennettua täydennyskoulutusta ei juurikaan ole ollut tarjolla. Olemme kantaneet tästä aiheesta huolta, koska tiedostamme, että työttömien terveystarkastuksia tekevän henkilöstön tiedoissa ja taidoissa voi olla suuriakin eroja riippuen koulutustaustasta.

– Esimerkiksi sairaanhoitajatutkinnon peruskoulutukseen ei kuulu ennalta ehkäisevän työn terveystarkastukset, eikä työkyvyn arviointi. Terveydenhoitajien peruskoulutukseen kuuluvat sekä terveystarkastukset että työkyvyn arviointi ja perustiedot työterveyshuollosta. Tätä ei kaikissa kunnissa tai kuntayhtymissä ole huomioitu, kun työttömien terveystarkastuksia on suunniteltu, Saarinen huomauttaa.

Järjestökumppanit mukana verkostossa

Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hankkeen hankepäällikkö Katriina Lehtovaara iloitsee työttömien terveyspalveluiden ammattilaisverkoston vahvistumisesta ja siitä, että työttömien palveluja kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa.

Terveydeksi-työ alkoi vuonna 2016 ESR-hankkeena, ja sittemmin STEAn rahoituksella. Toiminnan ydin on lisätä tietoisuutta työttömien lakisääteisestä oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen.

Hankkeessa työskentelee kaksi jalkautuvaa palveluohjaajaa, joiden työalueena on koko Suomi. He kiertävät työttömien yhdistyksissä ja muissa matalan kynnyksen toimipaikoissa pitämässä infotilaisuuksia terveystarkastuksista ja tarjoamalla työttömille henkilökohtaista sosiaali- ja terveyspalveluohjausta.

Koronasulkujen aikana palveluohjausta annettiin verkossa, puhelimitse tai sähköpostitse.

Lehtovaaran mukaan terveyspalveluissa tulisi ymmärtää entistä laajemmin työttömyyttä. Varsinkin pitkittynyt työttömyys tuo usein mukanaan muitakin hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviä ongelmia, kuten yksinäisyyttä, rahahuolia tai masennusta.

Polarisoituminen terveyspalveluissa on näkyvää. Työttömät eivät hakeudu terveyspalveluihin, vaikka tutkimustiedon ja hankkeen havaintojen mukaan varsinkin pitkäaikaistyöttömillä voi olla moninaisia ja toisiinsa kietoutuneita terveys-, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.

Eräs syy siihen, että palveluihin ei hakeuduta, on terveydenhuollon asiakasmaksut. Vaikka terveystarkastus on maksuton, ovat siitä seuraavat palvelut useimmiten maksullisia. Hyviäkin esimerkkejäkin on. Tampereella terveystarkastuksen jälkeen saa tarvittaessa yhden maksuttoman käynnin lääkärille ja suuhygienistille. Hyviä käytäntöjä on muuallakin, ja tiedon niistä soisi leviävän hyvinvointialueilla vaikkapa ammattilaisverkoston kautta.

Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto

• Ilmoittautumislinkki verkostoon löytyy Innokylästä (Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto | Innokylä)
• Järjestää ”Työttömien terveyden tueksi” -etäiltapäiviä (tukee vertaisoppimista ja välittää hyviä käytäntöjä)
• Kartoittaa kansallisen tason kehittämistarpeita ja kokoaa tietoa.
• Rakentaa ammattilaisten kanssa kansallista suositusta työttömien terveystarkastuksen toteutukseen.