Aktiivimalli kumoon!

Aktiivimalli kumoon!

Kansalaisia laajasti puhutellut yli 140 000 kumoamisallekirjoitusta kerännyt aktiivimalli luovutettiin tänään eduskunnassa 9.3.2018 päättäville tahoille. Viesti on selvä: Aktiivimallista halutaan eroon.

Työttömien Keskusjärjestö ry on vastustanut aktiivimallia alusta asti. Se on työttömiä syyllistävä ja tuomitseva laki, jonka seurauksia kaikki työttömät eivät voi välttää. Aina länsimaisessa demokratiassa ollaan syyttömiä, kunnes toisin todistetaan. Nyt ollaankin syyllisiä ja todistusaineisto on työttömän harteilla. Muuten rokotetaan pois välttämätöntä toimeentulon turvaa.

Työttömien mahdollisuudet vaihtelevat alueellisesti, koulutuksen mukaan, iän mukaan, työttömyyden keston mukaan jne. Aktiivimalli tekee yhteiskunnassa jo juurtuneen epätasa-arvon entistä konkreettisemmaksi ja näkyvämmäksi. Se kiteytyy työttömyysturvan 4,65 % leikkauksena, jonka voi välttää vain, jos on riittävän onnekas, että pääsee palveluiden piiriin tai saa töitä tai yritystuloa.

Koska työttömilläkin on vielä perustuslailliset oikeudet välttämättömään sosiaaliturvaan, byrokratia ja kunnan menot kasvavat, kun työttömät joutuvat nostamaan toimeentulotukea. ”Sossu maksaa, mutta onx järkee?” – voisi hiukan svengaavasti tämän ongelman kiteyttää. Valtion kassan kevennys, on kunnan kukkarossa suhteellisesti raskaampi. On yksi viranomaistuutti lisää ongelmien kimpussa.

Aktiivimallin valuviat korjattava

Toivottavasi päättäjillä on viisautta kumota tai korjata aktiivimallin valuviat. Ainakin tietoa on tullut lisää – siltä ei ole voinut välttyä, jos vähäänkään julkista mediaa seuraa. Jos aktiivimallista jotain hyvää tulee kaivaa, niin se on se, että todistustaakka on julkisten puheiden mukaan myös palvelujärjestelmällä. Kuten eduskunnan perustuslakivaliokunnassa todettiin ja jota maamme istuva presidentti Sauli Niinistö on peräänkuuluttanut, jos palveluita on riittävästi, aktiivimallissa ei ole ongelmaa.

Työministeri Jari Lindström on muutamaan otteeseen sanonut julkisuudessa, että rahaa on. Tässä on vain yksi aika iso ”mutta”. Te-toimistot järjestävät vain palveluita, jos palvelut ovat ”tarkoituksenmukaisia” asiakkaan työllisyyden edistämisen näkökulmasta. Tästä herää kysymys, mitä ovat ne työllistymispalvelut jotka eivät ole ”tarkoituksenmukaisia” asiakkaan työllisyyden edistämiseksi? Luulisi maalaisjärjellä, että kaikille asiakkaille pyritään järjestämään sellaisia palveluita, jotka edistävät asiakkaan työllisyyttä. Ei kai nyt sentään järjestetä palveluita vain huvikseen?

Eri palveluihin erilaisia vaatimuksia

Eri palveluihin on erilaisia edellytyksiä ja vaatimuksia. Esimerkiksi palkkatukimahdollisuudet avautuvat ensimmäisen kerran kuuden kuukauden jälkeen. Eli kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen palkkatuki ei ole mahdollista, ja jos tämä olisi työttömän mielestä tarkoituksenmukaista, niin sitä se ei TE-toimiston mielestä ole.

Järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden 100 % tuen palkkatukimäärärahat on rajattu 3000 henkilöön per/vuosi. Näiden palvelut eivät kai ole sitten työttömien kannalta tarkoituksenmukaisia. Uudellamaalla nämä palkkatukirahat on kuitenkin jo nyt käytetty loppuun. Asiakkaita yhdistyksiin olisi tulossa palkkatuella töihin yllin kyllin. Kysyntää palveluille on jo nyt liian kanssa. Mutta ne eivät kai ole tarkoituksenmukaisia työllisyyspalveluita.

Selvää on, että tästä on tulossa vielä melkoinen soppa, jos aktiivimallipompottelu jatkuu. Toivottavasti se kumotaan, ja tehdään jotain viisaampaa. Esimerkiksi työttömiä voisi palkita  siitä, että he ovat onnistuneet selättämään vaikean työttömyysjakson, suoriutuneet hienosti palveluissa, hakeutuneet koulutukseen tms. Yksinkertaisesti he ovat tehneet jotain sellaista, joka edistää heidän työllistymistään tai sitten työllistyneet vaikka niihin kuuluisiin 18 tunnin töihin, joita yritykset niin mielellään ”susina” järjestävät.

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja