Ihmisarvoisen elämän edellytykset on turvattava kaikille!

Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdentuneet kohtuuttomissa määrin juuri vähävaraisten ja heikompiosaisten talouksiin. Työttömien Keskusjärjestö on äärimmäisen huolissaan pitkäaikaistyöttömien ihmisarvoisen elämän perusedellytyksien toteutumisesta. Jatkuva selviytymistaistelu tukien, ruoka-avun ja hyväntekeväisyyden varassa on johtanut epäinhimillisiin elämäntilanteisiin. Työpaikkoja ei ole tarjolla kaikille, ja tästä rangaistaan työttömiä epäoikeudenmukaisesti. Heillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työllistymiseensä, mutta he kantavat suurimman vastuun ja seuraukset työpaikkojen puutteesta sekä kohtaanto-ongelmasta. Tuleva arvonlisäveron korotus ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nostaminen kurjistavat tilannetta entisestään. 

Empatiaa ja inhimillisyyttä ei tule sivuuttaa päätöksenteossa 

Viimesijaisen vähimmäisturvan eli toimeentulotuen saajista noin 45 % on työttömiä. Kolmasosa kaikista toimeentulotuen saajista elää toimeentulotuen varassa pitkäkestoisesti, yli 10 kuukautta. Toimeentulotuki ei riitä edes karsitun minimiviitebudjetin mukaiseen inhimilliseen elämään. Tulottomuus ja velkaantuminen sekä luottotietojen menetykset tulevat nykypolitiikalla lisääntymään. Heikompiosaisten toimeentuloa on merkittävästi heikennetty, mutta tukitoimia ei ole tarjolla lisää. Elintärkeisiin palveluihin pääse. Huono-osaisuus vaikuttaa sekä työ- että toimintakykyyn, ja jatkuva taloudellinen stressi heikentää terveyttä. Monet pitkäaikaistyöttömät ovat umpikujassa, jossa ei ole keinoja parantaa omaa tilannetta. Hallitus on valmis jättämään empatian politiikan ulkopuolelle. ”Empatia on olennaista ihmisten välillä, mutta että yksittäisiä poliittisia päätöksiä tehtäisiin empatia edellä. On epärealistista edes kuvitella niin”, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra (HS 16.4.2023) – ja tämä ohjenuora toden totta näkyy hallituksen päätöksenteossa. Hallitus ei peräänny julmista leikkauksistaan, vaan loukkaa ihmisoikeuksia ja rikkoo lupaustaan vahvasta ja välittävästä Suomesta. 

Kriisinhallintapaketti pitkäaikaistyöttömille ja heikompiosaisille 

Kriisitilanteessa huomio on ensin käännettävä vahinkojen minimoimiseen. Nämä ehdotukset on luotu tilanteeseen, jossa sosiaaliturvaleikkaukset toteutuvat ja lisäsopeutuksia tehdään, niiden aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä huolimatta. Vähimmäisvaatimuksen on oltava, että kaikille turvataan koti, riittävä ravinto ja tasavertainen oikeus terveydenhuoltoon. 

Vähävaraisten asumisen kustannuksia on tuettava enemmän 

Työtön, luottotiedoton ja Kelan vuokratakauksen avulla takuuvuokransa maksava ei usein kelpaa vuokralaiseksi vuokranantajille. Edullisimmista asunnoista käytävän kovan kilpailun lopputuloksena halpaan asumiseen eivät ohjaudu pahimmillaan lainkaan tukien varaan joutuneet. Kun yhteiskuntana vaadimme vähävaraisia muuttamaan, on meidän myös kannettava isompi vastuu heidän asunnonsaannistaan, kilpailukyvystään vuokramarkkinoilla ja muutoksen taloudellisesta tukemisesta. 

• Kelan vuokratakausta vahvistetaan ja se tehdään houkuttelevammaksi vuokranantajille.
• Muuton toimeentulotuki Kelasta (120–180 €) laajennetaan kattamaan kaikkia niitä, joiden asuminen ylittää Kelan asumisnormin ja jotka ovat siksi saaneet kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon. Tuen tulee kattaa myös muuttoapu.
• Julkista asumistuotantoa kasvatetaan, ja edullisempia asuntoja kohdennetaan vähävaraisille.
• Kaupungin asunnoille asetetaan tulorajat, jotka tarkastetaan säännöllisin väliajoin.
• Kelan asumisnormia korotetaan tosiasiallisen vuokratason mukaiseksi.

Hävikkiruoka ei riitä kaikille 

Ruokajaosta loppuu lähes säännönmukaisesti jaettava ruoka kesken. Jotkut työttömien järjestöt ovat myös joutuneet luopumaan ruokajaosta, sillä sen rahoituksen hakeminen ei ole enää ollut mahdollista. Jäsenyhdistyksemme kertovat myös kauppojen hävikkiruuan jaon vähenneen ja yksipuolistuneen, esimerkiksi proteiinipitoista ruokaa ei ole jaoissa enää juuri saatavilla. EU-ruokajaon muututtua maksukorttimalliin, on ruokajako paikoin katkennut kokonaan. Koska korttijärjestelmän pyörittäminen vaatii merkittävästi omaa pääomaa, vain muutamat tahot ovat kyenneet ottamaan kortteja jakoon.

• Ruokajaon ja jaettavan ruuan määrää kasvatetaan. Sen tasa-arvoista saatavuutta kehitetään maanlaajuisesti.  
• Matkakuluja ruokajakoon huomioidaan, esimerkiksi jakamalla matkaliput ruokajaon yhteydessä. 
• Hävikkiruokaterminaaliverkostoa kasvatetaan valtakunnallisesti. 
• Hävikkiruuan keräilyä tehostetaan ja kaupoille sekä ruuan tuottajille luodaan tehokkaat kannustimet hävikkiruuan lahjoittamiseen. 

Terveys ei saa olla varallisuuskysymys 

Hyvätuloiset elävät pidempään kuin pienituloiset. Pienituloiset kokevat kyselyissä terveytensä huonommaksi kuin suurituloiset, ja työttömät huonommaksi kuin työssäkäyvät. Työttömien lapset raportoivat vakavasta masennuksesta lähes kaksi kertaa muita useammin. Terveydestä on tullut varallisuudesta riippuvaista.  Tiedämme, että huono-osaisuus siirtyy herkästi sukupolvelta toiselle. Lisäksi terveydenhuollon saatavuudessa ja ihmisten hyvinvoinnissa on havaittavissa huolestuttavia alueellisia eroja. Hyvinvointialueiden kehittämisen sijaan kasvatamme alueellista pahoinvointia ja huono-osaisuutta. Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus on välttämätöntä sille, että köyhyyttä voidaan ehkäistä. Valtio on vastuussa hyvinvointialueiden rahoituksesta ja sitä kautta palveluiden riittävästä resursoinnista. Suuret asiakasmaksut ja omavastuuosuudet rajoittavat pienituloisten terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä lääkkeiden käyttöä.  

• Taataan riittävät työttömien terveyspalvelut ja työkyvyn tuki, laadukas ja toimiva perusterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, oikea-aikainen työ- ja toimintakyvyn arvio ja kuntoutus. 
• Velkaantumisen vähennetään ja sen haittoja poistetaan mm. asiakasmaksujen ei tule ulosottokelpoisia. Asiakasmaksulain 11. pykälän käytännön soveltaminen velvoittavaksi ja sen laajentaminen myös tasamaksuihin. 
• Tarjotaan tosiasiallinen mahdollisuus päästä Kelan kuntoutuspsykoterapiaan (omavastuun poistaminen pienituloisilta) sekä lyhytterapiaan perusterveydenhuollossa.

Lähteet ja lisätietoa:  

Toimeentulotuen perusosan historia ja riittävyys nykypäivänä

Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle 

Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi 

Huono-osaisuus Suomessa 

”Minkälaiseen ihmiskäsitykseen tämän ajan puhe pohjautuu?”

Tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi 

Raportti: “Tiedän, etten saa apua” – terveydenhuollon eriarvoisuus Suomessa 

Ulosottoon päätyvissä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatusmaksujen määrissä isot erot hyvinvointialueiden välillä 

Ruoka-apu.fi