Leikkaukset eivät ole oikotie parempaan työllisyyteen

Mitä tästä tulee päätellä? Yksi ajatus on leikata sosiaaliturvaa ja julkisia menoja mukaan lukien palkkatukea, jotta työn tarjonta lisääntyisi avoimilla työmarkkinoilla. Ajatus on kansantalouden peruslogiikalla ymmärrettävä. Nousukaudella leikataan julkisia menoja, jotta jotain voidaan säästääkin pahan päivän varalle.

Mutta pitkäaikaistyöttömyyden kohdalla ajatus on hakoteillä. Etenkin pitkäaikaistyöttömät ovat usein taloudellisesti jo erittäin ahtaalla ja moni varsinaisessa köyhyysloukussa. Suomi on saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta useasti moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta. Koronan aikana on tullut paljon viestejä lisääntyneestä perheiden ahdingosta ja esimerkiksi työttömien yhdistysten ruokajonot ovat pidentyneet. Intoa töihin olisi, jos olisi itselle sopivaa työtä tarjolla.

Hälyttävää nykyisessä työllisyysyhtälössä on, että moni työtön ei hae aktiivisesti avoimille työmarkkinoille. Tilastokeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli vain 164 000. Ehtona tälle gallup kyselylle on, että arvioitu joukko on hakenut 4 viikon sisällä töitä. Erona TE-toimiston tilastomenetelmään on, että TE-toimistoon itse ilmoittaudutaan ja myöskin välitetään TE-toimistoon tieto, että työttömyysjakso on päättynyt.

Miksi näin suuri ero eri tilastomenetelmillä? Juurisyitä ei taida tietää kukaan. Ja miten kukaan voisikaan tietää, kun kaikkia pitkäaikaistyöttömiä ei ole haastateltu tai ohjattu palveluihin. Kuntien työllisyyskokeiluiden aikana on tullut vahvasti esille, että TE-toimistoon on päässyt syntymään paljon palveluvelkaa – on yli vuoden työttömiä, joita ei ole ollenkaan tavattu tai työllistymissuunnitelmaa ei ole olemassa. Työllisyyden kuntakokeiluissakin on paljon opettelemista lainsäädännöstä ja asiakaspalvelusta. Palveluista ja sosiaaliturvasta leikkaaminen tällaisessa tilanteessa on erittäin vastuutonta.

Työttömät tarvitsevat apua työllistymiseensä

Selvää lienee se, että kaikki työttömät eivät ole olleet kuulolla kiihtyvän talouden ilosanomasta ja avautuvista mahdollisuuksista. He tarvitsevat apua työllistymiseensä. Nyt tarvitaan taloudellisia investointeja työttömien tukemiseksi avoimille työmarkkinoille.

Nykyisen hallituksen linja työllisyyspolitiikassa on hyvä. Hallitus pyrkii vahvistamaan työllisyyspalveluita.

Ongelmiakin on. Näyttää vahvasti siltä, että julkisille palveluille on ylimitoitetut odotukset. Nyt lausunnoilla oleva ns. pohjoismaiseen työvoimapalveluiden malliin kuuluu julkisten työllisyyspalveluiden henkilökunnan vahvistaminen noin 40 prosentilla. Samalla myös työt lisääntyvät kolminkertaisesti työllisyyspalveluissa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, kun haastattelukertojen määrä kyseiselle ajalle nousee kahdesta seitsemään.

Työttömien joukosta lähes kolmasosa kuuluu tähän ensimmäisen kolmen kuukauden lisääntyneen palveluohjauksen piiriin, johon pohjoismainen malli pääsääntöisesti kohdistuu. Arvioni mukaan tarvittaisiin 80 % henkilökunnan lisäys (eli tuplasti enemmän vahvistuksia), jotta kurottaisiin tehtävät umpeen edes nykyiselle tasolle.

Nyt on hyvä työllisyyskehitys. Mitenhän käy, jos korona tässä vielä oikkuilee muunnoksineen tai tapahtuu muuta ikävää ja työmarkkinoiden äkillistä mullistusta? Silloin ensimmäisten kolmen kuukauden aikana palvelutarve kasvaa erittäin haastavaksi kuroa kiinni. Pitkäaikaistyöttömät jäävät yhä enemmän syrjään, koska he eivät varsinaisesti hyödy lisääntyneestä haastattelumäärästä pohjoismaisen mallin logiikan mukaisesti. Pitkäaikaistyöttömien palveluohjaus jää nykyiselle erittäin alhaalle tasolle (n. 7–15 % aktivointiaste).

Hallitus tekisi viisaasti, kun skaalaisi joko pohjoismaisen mallin palveluvelvoitetta alaspäin tai lisäisi tuntuvasti virkailijoiden määrää. Lisäksi sen tulee lisätä palveluiden määrää ja laatua. Esimerkiksi toisen asteen tutkintoa voisi tarjota työttömyysturvalla niille, joilta tutkinto on jäänyt suorittamatta.

Jukka Haapakoski

toiminnanjohtaja

Työttömien Keskusjärjestö ry

Jukka Haapakosken pääkirjoitus ja paljon muuta tällä viikolla ilmestyvässä #tyottomat verkkolehdessä.