Long Play: Vähän huonommat kortit

Long Play: Vähän huonommat kortit

Suomalaista terveydenhuoltoa tavataan kehua maailmalla. Mutta jos katsotaan terveyseroja ihmisryhmien välillä, kuva on synkkä. Samalla kun iso osa suomalaisista on terveempiä kuin koskaan, järjestelmä on epäonnistunut heikommassa asemassa olevien hoitamisessa. Mikä eriarvoisuutta kasvattaa, ja miksi sitä on niin vaikeaa muuttaa?

Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 hanke työskentelee edistääkseen tietoisuutta työttömien oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen. Hanke tarjoaa myös sosiaali- ja terveyspalveluohjausta työttömille ja tukee työttömien yhdistyksiä koulutuksella ja neuvonnalla.

Sosiaalipalveluohjaaja Veera Luoto on työskennellyt neljä vuotta Työttömien keskusjärjestön Terveydeksi-hankkeessa, jossa kerrotaan työttömille heidän oikeudestaan ilmaiseen terveystarkastukseen. Moni ei nimittäin edes tiedä, että sellainen oikeus on ollut jo kymmenen vuoden ajan.

Kunnissa asiasta ei pidetä melua. Luodon mukaan esimerkiksi Etelä-Suomessa on kuntia, joiden budjetti on yksinkertaisesti liian pieni työttömien määrään nähden.

”Ei sitä ääneen sanota, mutta resursseja terveystarkastusten tekemiseen ei ole tarpeeksi”, hän sanoo. ”Erään länsisuomalaisen pikkukunnan järjestökentällä työskentelevät ohjaajat kertoivat minulle, että heille oli kunnan taholta sanottu, että työttömien terveystarkastusta ei saisi mainostaa ja siihen ohjata, koska sinne ei toivottu asiakassumaa. Samaa on sanottu eräässä Etelä-Suomen isossa kaupungissa.”

Luoto kiertää työparinsa kanssa työttömien jäsenyhdistyksiä ympäri Suomea, Ivalosta Helsinkiin. Työpari on terveyspalveluohjaaja. Yhdessä he tapaavat pitkäaikaistyöttömiä ja selvittävät näiden tilannetta. Lähes kaikilla on terveysongelma, joka vaikeuttaa arjessa pärjäämistä. Moni toivoo muutosta työ- ja taloustilanteeseensa. Siksi hankkeessa tarjotaan samassa paketissa tietoa sekä terveys- että sosiaalipuolen palveluista.

”Kenttätyössä näkee selvästi, että ihmisillä on usein tarve molempiin. On syvää köyhyyttä, sen aiheuttamaa velkaantumista ja lisäksi terveys huonolla tolalla. Olisi todella tärkeää, että näihin kaikkiin olisi tarjolla apua helposti ja maksutta.”

Tapaamisessa mitataan verenpaine, ja usein mittauksessa paljastuu hälyttäviä lukemia, mikä tulee ihmiselle itselleenkin täytenä yllätyksenä. On tavallista, että verenpainetta ei ole mitattu pitkään aikaan. Joskus asiakas joudutaan lähettämään suoraan päivystykseen – kunhan hän suostuu lähtemään. Monilla Luodon tapaamista ihmisistä on ikäviä kokemuksia lääkärikäynneistä.

”Osa on kokenut olevansa b-luokan kansalaisia. Joillekin lääkäri on sanonut, että ei täällä tarvitse yhtenään ravata. Ja vaikka lääkäri ei tarkoittaisi pahaa, yksikin vitsi voi olla liikaa. Lääkäri on auktoriteettiasemassa, ja hänen sanansa otetaan tosissaan.”

Luoto kehottaa tutustumaan vaikkapa kolme vuotta sitten julkaistuun sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin, johon oli haastateltu Kelan tukipäätöksiä tekeviä asiantuntijalääkäreitä. Osalla oli voimakkaita (ja totuudenvastaisia) ennakkoluuloja työttömistä: lääkärit ajattelivat, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy aina päihteidenkäyttöä ja elämänhallinnan ongelmia tai että ihmiset pyrkivät työkyvyttömyyseläkkeelle vain helpomman rahan perässä.

Luodon asiakkaille sairastuminen on usein paniikin paikka. Silloin voi joutua tekemään muutoksen tukiin: työttömyysetuudelta on vaihdettava sairauspäivärahalle. Jos tarvetta taas on vaikkapa kuntoutukselle, voi joutua ilmoittamaan TE-palveluihin, ettei sinä aikana voi ottaa töitä vastaan. Se tietää paperitöitä ja viranomaiskohtaamisia, jotka voivat olla niin iso kynnys, ettei lääkäriin edes hakeuduta.

”Pienenkin väärän liikkeen pelätään johtavan turvaverkon läpi putoamiseen. Jos päätös tuesta tulee viiveellä tai oikeus etuuteen katkaistaan, niin millä työtön sitten elää? Moni välttelee tukien päivittä[1]mistä viimeiseen asti. Välillä käy niinkin, että lääkärille lähtöä viivytellään toivoen, että vointi paranee itsestään.”

Sairastaminen tulee työttömälle myös kalliiksi.

”THL:n selvitysten mukaan perusturvaetuudet eivät riitä työttömällä edes kohtuulliseen minimikulutukseen. Kuinka ne voisivat riittää vielä terveyspalveluihin?”

Luoto sanoo, että nyt vastaanotot työttömien kanssa ovat loppuneet koronan vuoksi lähes kokonaan. Harvoihin järjestettyihin tapaamisiin on muodostunut käytäviä pitkin mutkittelevia jonoja. Monet ihmiset eivät ole päässeet kunnissaan kiireettömään hoitoon pitkään aikaan. ”Ihmiset todella halusivat tavata meidät.”

Nyt kertyy hoitovelkaa, siis hoitamattomia oireita ja sairauksia. Seuraukset tiedetään todennäköisesti vasta vuosien päästä.

”On pysäyttävää tietää, että työterveydessä ennaltaehkäistään sairauksia, kun julkisen terveydenhuollon varaan jäävien oireet ehtivät kehittyä vakaviksi ennen kuin kukaan edes havahtuu niihin”, Veera Luoto sanoo.

”Mietin usein, että entä jos emme olisi tavanneet tätä ihmistä – kuinka pitkälle tilanne olisi ehtinyt kehittyä?” MONELLA se ehtii kehittyä. Pitkäaikaistyöttömät käyttävät terveyspalveluita muita vähemmän, vaikka he tarvitsevat niitä enemmän.

Olimme tätä juttua tehdessä yhteydessä työttömien yhdistyksiin ja haastattelimme kahta pitkäaikaistyötöntä hoitoon hakeutumisen vaikeuksista. Molemmat olivat eläneet vuosia kivun kanssa, joka esti työskentelyn mutta olisi ollut hoidettavissa. Heidän tarinansa olivat tuskallisia ja turhauttavia.

Long Play on antanut jutun Vähän huonommat kortit maksutta Työttömien Keskusjärjestön käyttöön. Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä.

LP98_Vahan_huonommat_kortit-v1

Lisää Long Playstä: www.longplay.fi

nuoli