Puheenjohtajan blogi: Pitkäaikaistyöttömyys nousee järkyttävää tahtia

Pitkäaikaistyöttömyys nousee järkyttävää tahtia

 

 

Pj Irma Hirsjärvi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi

Suomen mikro- ja pk-yritykset muodostavat ehdottoman valtaosan yrityksistä. Niissä on myös tarvetta sekä työvoimalle että osaamiselle. Niiden työllistämismahdollisuuksiin on tarjottu hyvin vähän eväitä. Nyt esitetty hallituksen tarjoama parempi palkkatuki on erinomainen suunta, mutta sen toteuttamiseen varattu määräraha jää esimerkiksi Ruotsin tasosta selvästi.

Suomen yrittäjien mukaan yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 271 851 eli 93 prosenttia. Pienyrityksiä on 16 630 (5,7 %), keskisuuria 3 214 (1,1 %) ja suuryrityksiä 682 (0,2 %). Yrittäjistä 68 % on yksinyrittäjiä. Mikroyrittäjien ja itsensätyöllistäjien määrä on nousussa.

Tämä joukko on innovaatioiden ja viennin, Suomeen palautuvien alihankintojen ja esimerkiksi jalostusasteen kanalta merkittävä taho, sillä sieltä löytyvät myös tulevat kasvuyritykset. Siihen kuuluu myös kulttuuri, jossa erityisesti viihdeteollisuus on pienyrittäjien miljardibisnestä.

Sitran vastikään julkaistu, 2069 haastattelua sisältävä selvitys oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä osoitti, että isot ja pienet yritykset elävät aivan eri maailmoissa, mitä resursointiin tulee. Työssäoppimisen, oppisopimuskoulutuksen ja yritysten sisäisen koulutuksen käyttömahdollisuudet ovat täysin erilaiset yli 100 hengen yrityksissä kuin konsanaan yksinyrittäjällä.

Työllisyystoimenpiteillä iso merkitys sekä yrityksille että työttömille

Työllisyystoimenpiteiden kannalta tämä on tärkeä viesti. Samaan aikaan kun yritykset kamppailevat osaavan työntekijän tarpeen kanssa, kamppailevat työttömät saadakseen täsmäkoulutusta tai menettävät työnhakukykynsä, jopa terveytensä kamppaillessaan toimeentulon kanssa. Ilman varoja ei useinkaan ole mahdollista lähteä työn perään: muutto, epävarmuus uuden työn pysyvyydestä ja kuntapalveluista arveluttavat.

Silti juuri työttömät ovat niitä, joiden opinnot voidaan katkaista viranomaispäätöksillä, juuri työttömillä on vaikeinta saada terveydenhoitoa, ja juuri työttömillä on suurin riski menettää tulonsa kokonaan. Työvoimareservi tarkoittaa juuri sitä mitä se sanoo: tarjolla olevaa työvoimaa. Jos työttömien palvelut eivät ole kunnossa, ei työntekijöitä löydy. Näiden palveluiden tärkein osa on työttömyyskorvaus: se on luotu ammattilaisen toimeentulon ja sitä kautta toimintakyvyn varmistamiseksi.

Juuri nyt pitkäaikaistyöttömyyden määrä nousee järkyttävää tahtia. Kuntien ykköstehtävän tulisikin olla nyt pitkäaikaistyöttömyyden ennalta torjuminen. Siihen kuuluu myös se, että työttömien palvelut ovat kunnossa ja terveydenhoito olisi muiden kuntalasten tasolla.

Työttömät hakevat palkkatyötä ja toimeentuloa

Suomen yrittäjien ja EK:n innovatiivinen aloitteellisuus näissä pitkäaikaistyöttömyyden estotalkoissa on nyt olennainen. Työttömyyskorvausten leikkaukset osuvat suoraan yrityksiin lähipalveluiden käyttämisen vähetessä ja kuntatalouteen toimeentulokulujen noustessa. Kuntien pitää myös maksaa Kelalle puolet henkilön työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun työttömänä olo ylittää 300 päivän rajan. Jokainen tällainen maksu on pois kuntapalveluista, jotka taas ovat yritysten työvoiman tärkein tuki.

Työnhakijat etsivät nimenomaan palkkatyötä, toimeentuloa. Olen viimeksi TyöllisyysForum 2021 -tilaisuudessa kuullut, että työtön tarvitsee vain oikean asenteen. En ole puheenjohtajakaudellani tavannut yhtään työtöntä työnhakijaa, joka ei olisi etsinyt ja hakenut töitä. Paljon enemmän olen tavannut työkyvyttömiä, jotka hakevat työtä kunnostaan huolimatta. Työllisyysfoorumissa esitetyssä esimerkissä 170 työnhakijasta seitsemän sai töitä. Kysymys on, miten saamme pidettyä motivoituneina ja työkykyisinä, ja työllistettyä ne kaikki muut 163 työnhakijaa?

Työtä tarvitaan elämän mielekkyyden vuoksi

Työtön työnhakija tarvitsee työtä myös elämän mielekkyyden vuoksi. Moni on ahdingossaan terveenä ja työkykyisenä tarjoutunut yhdeksän euron päiväkorvauksella kuntouttavaan työtoimintaan, joka on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua – ei työllisyyspalvelua. Sen tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn

Tämä mielekkyys on tärkein työhön motivoiva asia, joka tulee toistuvasti esiin tutkimuksissa. Se on yritysten keskeinen valtti työvoiman hankinnassa.

Toivoisin, että työnantajaosapuolilta lähtisi tiedustelu pk-yrityksiin sekä mikroyrittäjille, jotka tuntevat hyvin työttömien arkea: mitkä asiat auttaisivat juuri heidän haluamiaan työntekijöitä pitämään yllä oikeaa asennetta vielä sen sadannen työnhakuyrityksen jälkeen?

Toivon, että myöhemmin tänä vuonna tulevassa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen valtakunnallisessa selvityksessä saadaan nimenomaan pk-yrityksiltä kuuluviin, mitä koulutuksen täsmätoimia pienyrityksen tarvitsevat. Toivon myös, että kunnat ottavat pitkäaikaistyöttömyyden syntymisen eli työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemisen ykköstehtäväksi tämän vuoden aikana. Se on avainasemassa kuntatalouksien tasapainottamiselle ja elinkeinoelämän elvyttämisen valmiuskyvylle kunnissa.

Irma Hirsjärvi

Työttömien Keskusjärjestö ry, puheenjohtaja

Sitra: Merkityksellisen työn kysyntä kasvaa – yritykset kokevat tärkeimmäksi trendiksi, lisätietoa kyselystä.

nuoli