Hallitusohjelman säästöt murskaavat työttömien talouden

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman säästöt ovat työttömien näkökulmasta erittäin huolestuttavat. Ehdotetut säästöt mm. työmarkkinatukeen, asumistukeen sekä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ovat mittavia ja vaarantavat työttömän toimeentulon monin tavoin. Kokonaispaino murskaa työttömien talouksia – ja johtaa toimeentulotuen byrokraattiseen tarveharkintaan yhä useamman työttömän kohdalla.

Perusturva on jo nyt liian alhainen

Leikkaukset ulottuvat myös aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Palkkatuetusta työstä ei jatkossa kerry työssäoloehtoa. Työttömyysturvan suojaosa poistetaan kokonaan.

Näillä toimilla Työttömien Keskusjärjestö ei usko työllisyystilanteen paranevan nykyisestä. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä vain n. 10 % on minkään työllisyyspalvelun piirissä. Sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat yhteiskunnassa tulevat lisääntymään, kun monelta suunnalta tulevaa taloudellista painetta kasataan kohtuuttomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien niskaan. Se tulee yhteiskunnalle lopulta kalliiksi. Työttömien Keskusjärjestöön on jo nyt kantautunut erittäin huolestuttavaa palautetta.

Työttömien Keskusjärjestö muistuttaa tulevaa hallitusta, että Euroopan neuvoston sosiaalinen komitea on jo useita kertoja todennut suomalaisen perusturvan olevan liian alhaisella tasolla suhteessa yhteisesti sovittuihin Euroopan normeihin. Ym. leikkaukset sekä muut sosiaaliturvaan liittyvät indeksijäädytykset vain pahentavat tätä tilannetta, koska inflaation nousu on ollut poikkeuksellisen korkeaa.

Mittavat säästöt terveyspalveluissa heikentävät pienituloisten asemaa

Hallitusohjelmassa tavoitellaan myös merkittäviä säästöjä julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, minkä varassa työttömät ovat. Asiakasmaksuja nostetaan, mikä on pienituloisille suuri ongelma. Noin puoli miljoonaa sote-maksua menee vuosittain ulosottoon, kun pienituloisilla ei ole rahaa maksaa näitä maksuja. SAK:n yli 700 haastattelututkimukseen vastanneesta työttömästä 35 % oli ulosoton asiakkaita. Ulosotto luo työllistymiseen liittyviä kannustinongelmia ja sementoi muutoinkin jo byrokraattista sosiaaliturvan köyhyysloukkua.

Amnestyn 13.6.2023 julkaistussa raportissa, ”Tiedän, etten saa apua – terveydenhuollon eriarvoisuus Suomessa” todetaan riittämättömän rahoituksen sekä leikkauspolitiikan ajaneen osaltaan julkisen terveydenhuollon krooniseen resurssi- ja työvoimapulaan, jolloin hoitoa ei välttämättä saa tai hoitoon pääsy viivästyy liikaa. Työttömät itse kertovat SAK:n keväällä julkaisemassa tutkimuksessa, että työttömien suurin työllistymisen este ovat terveydelliset haasteet.

Lue lisää eriarvoisuuden kasvavasta kuilusta terveydenhuollossa tästä >>

Leikkaukset hukuttavat alleen hallitusohjelman hyvät puolet

Työttömien Keskusjärjestön jäsenistön kannalta hyvää hallitusohjelmassa on se, että ruoka-avun tukemiseen tulee hallituskaudella pysyvä rahoitus. Vuoden 2024, 20 miljoonan euron pakettiin kuuluu muitakin tavoitteita, kuten pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, C-hepatiitin eliminoiminen, ”kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen” sekä lääkekorvausten maksukattojen jaksottaminen ja keliakiakorvauksen laajentaminen.

20 miljoonaa euron lisätuki kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen on Työttömien Keskusjärjestön linjan mukainen tuki. Mutta, kun 946 miljoonaa euroa leikataan sosiaaliturvasta muualta, niin vastaakohan tämä lisäys edes tuleviin ruoka-avun tarpeisiin?

Suomen hallitus edustaa kaikkia kansalaisia, ei pelkästään omia äänestäjiään. Työttömien Keskusjärjestö vaatii hallitusta arvioimaan hallitusohjelman linjaansa uudelleen, jotta Suomi olisi jatkossakin välittävä Suomi.

Hallitusohjelman lista työttömien sosiaaliturvaan liittyvistä muutoksista vuodelle 2024:

- Perhepaketti, (liittyy useisiin etuuksiin), vahvistetaan lapsiperheiden asemaa korottamalla lapsilisää, kohdennetusti (mm. alle 3-vuotiaiden lapsilisien korotus), v. 2024, -70 miljoonaa euroa (maksaa valtiontaloudelle)
- Uudistetaan asumiseen liittyvien tukien kokonaisuus, v. 2024, 180 miljoonaa euroa säästöä,
- Lakkautetaan vuorotteluvapaajärjestelmä, v. 2024, 5 miljoonaa euroa (tämä on ollut arvioissa ”työllisyystoimista vaikuttavin, ja mahdollistanut uravaihtoja yms.)
- Pidennetään työttömyysturvan työssäoloehtoa 12 kuukauteen (nykyisestä 26 viikosta), v. 2024, säästöä 66 miljoonaa euroa.
- Työmarkkinatuen kielilisän saaminen kielitaidon osoittamisen kautta, v. 2024 säästöä 66 miljoonaa euroa (Ilmeisesti tällä tarkoitetaan sitä, että jatkossa vain kotimaisenkielen testit läpäisseet saavat normaalia työmarkkinatukea suomessa).
- Porrastetaan ansioturvan tasoa, v. 2024, säästöä 175 miljoonaa euroa.
- Euroistetaan työssäoloehto, v. 2024 säästöä 16 miljoonaa euroa (pienituloisista töistä ei enää kerry niin suurta ansiosidonnaista turvaa)
- Palautetaan lomakorvausten jaksotukset (heikentää työttömyysturvan maksua), v. 2024, säästöä 28 miljoonaa euroa
- Palautetaan omavastuupäivät viidestä päivästä seitsemään päivään, v. 2024, säästöä 10 miljoonaa euroa.
- Lakkautetaan työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä, v. 2024, säästöä 24 miljoonaa euroa.
- Lakkautetaan lapsikorotukset, v. 2024, säästöä 70 miljoonaa euroa (nämä säästöt osittain kompensoidaan perhepaketissa).
- Luovutaan työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä. V. 2024, säästöä 103 miljoonaa euroa.
- Luovutaan työttömyysturvan suojaosista. V. 2024, säästöä 56 miljoonaa euroa
- Lasketaan nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle, v. 2024, säästöä 20 miljoonaa euroa
- Perutaan lakimuutos, joka on mahdollistanut vuoden 2019 alusta, 16-29 vuotiaiden ammatillisen kuntoutukseen pääsyn ilman sairaus- tai vamma diagnoosia, v. 2025, säästöä 50 miljoonaa euroa
- Hallitus toteuttaa kokonaisuudistuksen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta ja selkeyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisen harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvan etuutena. Säästöä alkaen v. 2026, 35 miljoonaa euroa.
- Lasketaan kuntoutusrahan määrää ammatillisen kuntoutuksen ajalta samalle tasolle kuin kuntoutusajalle myönnettävä sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha, johon hänellä olisi oikeus, jos hän kuntoutuksen alkaessa olisi tullut työkyvyttömäksi. V. 2024, 3 miljoonaa euroa säästöä.
- Kaikkien KEL/KHII-indeksikorotusten jäädyttäminen (pl. toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden kattokorvaus) vaalikaudeksi. v. 2024 140 miljoonaa euroa.
- Indeksijarru 1 % yksikköä vuosille 2024-2027, v. 2024, 29 miljoonaa euroa.
- ”Hallitus seuraa työllisyystavoitteen toteutumista valtiovarainministeriön arvioiden perusteella vaalikauden aikana ja varautuu tekemään lisäpäätöksiä viimeistään puoliväliriihessä, mikäli tavoite julkisen talouden vahvistumisesta vaarantuu”. Tarkoittaako tämä lisää leikkauksia, mikäli työllisyys ei parane 100 000 htv. jolla tavoitellaan 2 miljardin euron tuottoa julkiseen talouteen?