Toiminnanjohtajan blogi: Leikkausko on vain työllisyystoimi?

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski

On hämmentävää lukea iltapäivälehtien ylläpitämää työllisyyskeskustelua.  Suomen työllisyyden rakenteellinen  parantaminen nähdään lähes yksinomaan sosiaaliturvan etuuksien leikkauksen näkökulmasta. Ajatuksena on, kun etuutta leikataan, niin työllistyminen lisääntyy. Muut toimenpiteet eivät ole  vaikuttavia, tai ne ovat liian kalliita.

Ensi vuoden alusta käynnistyvästä työllisyyden kuntakokeilusta ei  lehdissä lue mitään, vaikka kokeilulakia ei ole vielä hyväksytty. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaakin kuntakokeilun lykkäämistä kahdella kuukaudella. Luulisi mediaakin kiinnostavan.

 

Miten järjestelmä huomioi ikääntyneet työntekijät

Nyt tapettiesimerkkinä sosiaaliturvan leikkaamisesta on eläkeputken leikkaus, jonka työllisyysvaikutus ei arkijärkeen istu. Siitä ovat kuitenkin taloustieteilijät vakuuttuneet, vaikka taloustilanne on mitä on. Suomen hallituksessa vallitsee asiasta selvä erimielisyys.

Etenkin yli 55-vuotiasta työttömyysuhan alaista on vaikea vakuutella eläkeputken leikkaamisen tarpeellisuudesta. Silloin, kun YT:t kohtaavat itseä, ei naurata ollenkaan, jos tippuu perusturvan varaan ja eläkekin siitä heikkenee. Lohtu on laiha, jos saman ikäinen työkaveri sattuisikin pitämään työpaikkansa.

Eläkeputken – eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien – tarkoituksena on lievittää työnantajan ja eläkeiän kynnyksellä olevan työntekijän välistä jännitettä YT-tilanteessa.

Yrittäjät eivät poistaisi työttömyysturvan eläkeputkea kokonaan

Suomen Yrittäjien teettämän selvityksen perusteella, johon vastasi yli 1000 pk-yritystä 35% toivoi eläkeputken säilymistä ja vain 23 % toivoo sen poistamista. 17 % korottaisi vuodella oikeutta saada työttömyysturvan lisäpäiviä, muttei poistaisi eläkeputkea kokonaan.

Yrittäjien asenne kertoo, että eläkeputki on nähty hyvänä tapana tarjota ikääntyville työntekijöille taloudellisesti kohtuullinen eropaketti eläkeiän lähestyessä. Sikälikin se sopii, että eläkeputkenhan kustantavat pääasiassa palkansaajat, jotka ansiosidonnaisen työttömyysturvan palkoistaan maksavat.

Järjestelmä kannustaa irtisanomaan ikääntyviä työntekijöitä, jos yrityksen taloustilanne heikkenee ja irtisanomisia on pakko tehdä.

Tällainen institutionaalinen ikäsyrjintä ei ole tervettä. Mutta vielä raadollisempi on maailma ilman eläkeputkea, kun työttömäksi jäänyt tippuu Euroopan neuvostonkin soimaaman heikon perusturvan varaan pitkän työuran jälkeen.

Mitä avuksi? Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet asiasta sopuun. Ilmeisesti palkansaajien ehdotukset koulutuksen lisäämisestä, työllistymisvapaan lisäämisestä ja työnhaun nopeuttamisesta ja aloittamista jo irtisanomisaikana eivät saaneet työnantajajärjestöiltä kannatusta. ”EK:n näkökulmasta yrityksille yritettiin sälyttää kohtuuttomia rasitteita”, Häkämies toteaa tiedotteessaan.

EK:lle eläkeputkeen liittyvä neuvottelutilanne lienee ollut win-win, kun mitään ei ollut hävittävissä. Keskitetyistä neuvotteluista, kun muutenkin haluttaisiin päästä irti – paikalliseen sopimiseen.

Mitä lisätään, jos eläkeputki päädytään leikkaamaan?

Suomen hallitukselle on jäänyt itse itselleen pakastaan kaivama pitkä tikku. Kipeitä päätöksiä ei pelätä tehdä, totesi pääministeri Sanna Marin taannoin. Työllisyysinvestointeja pelätään, vaikka Pohjoismaiseen työllisyysmalliin on vielä pitkä taloudellisten investointien kipuama matka – jos siis vertailumaina ovat Ruotsi, Tanska ja Norja.

Ruotsissa leikattiin eläkeputki, ja taloustieteilijät vakuuttuivat, että työllisyyden nousu liittyi eläkeputken leikkaamiseen. Ruotsissa panostetaan palkkatukeen viisi kertaa enemmän kuin Suomessa. Työllisyyspalveluihin satsataan myös enemmän. Voisikohan olla niin, että näillä palveluilla on merkitystä sen suhteen, miten nopeasti uudelleen työllistytään tai ylipäätään ollaan työelämässä?

Jos eläkeputki päädytään leikkaamaan, hallitus tekee itselleen ja suomalaisille karhunpalveluksen, mikäli koulutukseen, työllisyyspalveluihin ja ennen kaikkea palkkatukeen ei satsata merkittävästi nykyistä enemmän.

 Tarvitaan oikeita työpaikkoja, joista maksetaan oikeaa palkkaa

Kun pohditaan etuuksien leikkaamista, palauttaisin mieleenne lukijat, että viime hallituskauden perustulokokeilulla ei ollut mitään makrovaikutuksia pitkäaikaistyöttömien työllisyyteen. Vaikka etuudet palkkatyöstä merkittävästi parantuivat, työllisyys ei lisääntynyt tai vähentynyt. On vaikea uskoa, että samalle kohdejoukolle etuuksien heikentämisellä olisi sen kummempia vaikutuksia. Etuuspilkun viilaamisen sijaan tarvitaan kunnon työllisyystekoja – oikeita työpaikkoja, josta maksetaan oikeaa palkkaa!

Haluan myös tässä yhteydessä palauttaa mieleenne sen raadollisen tosiasian, että koronatilanne kohtelee suomalaisia hyvin eriarvoisesti. Valkokaulustyöväki säästää kulutuksestaan ja nostaa pörssikurssit uusiin korkeuksiin. Ruoat tilataan kotiin ja tartuntariskit minimoidaan mökeillä nollaan. Yrittäjiä on pelasteltu hulppeilla apupaketeilla, joista joillakin yrittäjillä on jopa varaa kieltäytyäkin. Samaan aikaan duunarit käyvät työpaikoillaan koronariski nahoillaan. Työttömien ahdinko on syvempi kuin ennen, kun palveluihin on vaikeampi päästä ja työpaikkahorisontti siintää kaukana. Paluuta normaaliin ei ole.

Eläkeputken leikkaus on poliittista hulluutta. En ymmärrä suoraan sanoen, mikä puolue päätöksestä voisi saada mitään hyötyä, kun ajatus ei myy työttömille, palkansaajille tai edes yrittäjille. Tämä on iltapäivälehtien ylläpitämä mediakupla, jos mikä.

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja

Työttömien Keskusjärjestö ry

nuoli