Tukea epävarmuuden tunteeseen

Huoli ja ahdistus ovat normaali reaktio epävarmassa tilanteessa

Koronaviruksen saapuminen Suomeen herättää monissa ihmisissä pelkoa tai ahdistusta. Se on normaali reaktio epävarmassa tilanteessa.

Virus ei aiheuta useimmille vakavia oireita, mutta huoli omista läheisistä ja muista ihmisistä sekä yhteiskunnan toiminnoista, kuten terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista sekä energian ja kauppojen toiminnasta voi aiheuttaa levottomuutta. Kun muun muassa kouluja- ja päiväkoteja suljetaan väliaikaisesti, tuntuu asia konkreettiselta ja vakavalta.

Laajamittaisten varotoimenpiteiden tarkoituksena on huolehtia, ettei virus leviä vapaasti. Vaikka onkin tärkeää, että osallistumme kaikki omalta osaltamme ja voimiemme mukaan viruksen leviämisen ehkäisemiseen, on hyvä muistaa, että riittää kun tekee oman osansa huolehtimalla hygieniasta, itsestään sekä läheisistään tarpeen mukaan.

Epävarmuuden sietäminen
Koronasta tuotetaan tällä hetkellä paljon uutisia ympäri Eurooppaa. Uutisointia seuratessa on hyvä huomioida, että seuraa luotettavia ja realistisia tietolähteitä. Suomen hallituksen erikoislähetykset tv-kanavilla sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut ovat keskeisiä kotimaisia tiedonlähteitä.

Koska epävarmuutta voi olla vaikea sietää, voi tuntua houkuttelevalta tavoitteelta saada varmuus ja tieto kaikista asioista. Kun sitä ei kuitenkaan epävarmassa tilanteessa voi saavuttaa, pyrkimys varmuuteen voi lisätä murehtimista ja vie energiaa. Epävarmuuden riittävään sietämiseen on kuitenkin olemassa monia keinoja ja harjoituksia.

Ihmisen biologiset stressimekanismit ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta. Ahdistuksen tunne syntyykin siitä, että keho ikään kuin valmistautuu taisteluun ja alkaa käydä psyykkisesti ja fysiologisesti ylikierroksilla selvitäkseen tilanteesta. Itseä kohtaan on hyvä olla armollinen ja myötätuntoinen

Toiset ihmiset myös kokevat ahdistuksen tunnetta helpommin kuin toiset. Jo perustemperamentti vaikuttaa siihen, miten reagoimme asioihin ja palaudumme niistä. Aivojen kyky pelkoperustaiseen oppimiseen on toisilla voimakkaampi, jolloin ahdistavan tilanteen saaminen pois mielestä on vaikeampaa. Tällöin esimerkiksi puhuminen, kirjoittaminen tai huolivartit voivat auttaa.

Vaali arjen rutiineja
Liiallinen varautuminen ja ennakointi muuttuu helposti vatvomiseksi ja murehtimiseksi, joita on vaikea lopettaa. Keskity siis välillä muuhun, ja anna elimistöllesi aikaa hengähtää. Jokaista aiheeseen liittyvää uutislähetystä tai artikkelia ei tarvitse heti ilmestymishetkellä katsoa tai lukea. Myös todennäköisyyksien ajattelu voi rauhoittaa.

Ahdistusta ja huolta voi helpottaa noudattamalla tavallisia arkirutiineja. Säännölliset rytmit nukkumisessa ja syömisessä, liikkuminen ja mielekkääseen tekemiseen keskittyminen parantavat mielialaa. Vähennä kuormitustasi rauhoittamalla menojasi ja tekemisen määrää. Suuntaa huomiotasi muualle: lue tai kuuntele kirjoja, katso sarjoja, kuuntele podcasteja, kokeile kotijumppaa ja venyttelyä tai opiskele jotain kiinnostavaa uutta asiaa esimerkiksi netistä.

Myös ulkoilu ja liikkuminen auttaa monia: kun valitsee rauhallisia ulkoilureittejä, on helpompi pysytellä turvallisen etäisyyden päässä muista ulkoilijoista.

Muut ihmiset ja terveydenhuolto toimivat tukena
Läheiset voivat olla korvaamattomana tukena, sillä olemme kaikki samassa veneessä tässä tilanteessa. Läheisten seura, vaikka sitten etäyhteyksin, parantaa mielialaa. Esimerkiksi jokapäiväinen puhelu tai videopuhelu voi auttaa jaksamaan ja tuo turvaa sekä rutiinia. On hyvä jutella myös arkisista asioista, sillä elämä jatkuu monelta osin tavallisena myös tänä poikkeusaikana. Normaaleina pysyvät asiat poikkeuksien keskellä tuovat turvaa ja rauhoittavat mieltä. Huumori voi auttaa laukaisemaan jännittynyttä oloa ja auttaa purkamaan ahdistuksen tunnetta.

Puhuminen on vanha lääke huolen tunteeseen, joten jaa mahdollisuuksien mukaan huolesi jonkun kanssa. Yksikin ihminen tai taho, jonka kanssa puhuu ja jakaa huolensa, auttaa. Muista kuitenkin omat rajasi. On tärkeää kuunnella myös itseään ja pohtia mikä omaa oloa helpottaa ja mikä sitä pahentaa. Samat asiat eivät toimi kaikilla.

Ahdistuksen tunteesta epävarmassa tilanteessa ei pääse kokonaan eroon, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Siedettävällä tasolla pysyvän ahdistuksen tunteen kanssa voi elää ja se on kaikilla ihmisillä osa normaalia tunnekirjoa.

Jos ahdistuksen tunne käy kuitenkin liian voimakkaaksi ja tuntuu sietämättömältä, tulee hakea ammattiapua. Oman kunnan terveydenhuolto on akuutissa tilanteessa oikea taho, jos omahoito-ohjeet, kriisipuhelimen työntekijöiden kanssa keskustelu ja muut stressinhallintakeinot ja apu eivät ole riittäviä. On suositeltavaa hakeutua terveydenhuollon piiriin, mielellään ajoissa, silloin jos omat voimat eivät tunnu enää riittävän.

Kirjoittajat: Terveydeksi 2.0 hanke, hanketyöntekijät Veera Luoto ja Ulla-Maija Kopra

 

Neuvontapalveluita

Mielenterveystalo.fi on valtakunnallinen verkkopalvelu josta löydät luotettavaa tietoa mielenterveydestä sekä harjoituksia.

Suomen mielenterveysseuralla on Valtakunnallinen kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111. Se on auki 24/7. Operaattori veloittaa puhelusta vain soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). Mieli ry ei peri asiakkailtaan puhelinmaksuja. Mielenterveysseura.fi.

Mielenterveyden keskusliiton valtakunnallinen mielenterveysneuvonta palvelee numerossa 02 03 91920. Se on auki arkisin klo 10-15. Numero on maksullinen ja puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä minuutti.

Mielenterveyden keskusliitto ylläpitää myös Vertaistukipuhelinta. Numerossa 0800 177599 Arkisin 10–15. Operaattori veloittaa puhelusta vain soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). Puhelinmaksua ei peritä.

Mielenterveysseuran Sekasin-chat toimii verkossa.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakasvastaanotto järjestää puhelinaikoja. Keskusteluajan voit varata soittamalla ajanvarausnumeroon: 0800 98 030 ja jättämällä yhteystietosi puhelinvastaajaan tai sähköpostitse iek@mieli.fi, niin kriisityöntekijä ottaa sinuun yhteyttä.

nuoli