Työllisyys ei parane leikkaamalla

Työllisyys ei parane sosiaaliturvan tai työllisyyspalveluiden leikkauksilla. Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksen kannanotto on selkeä. Työttömien sosiaaliturvaa ei tule leikata.

Työttömien tilanne on Suomessa jo nyt erittäin tukala taloudellisesti ja työttömyys itsessään monille valtava ahdistuksen sekä häpeän aihe. Ongelmat korostuvat, kun työttömyys pitkittyy ja tällöin ne heijastuvat myös työttömien lähipiiriin.

Kaikki työttömät eivät tule toimeen nykyisellä sosiaaliturvalla. SAK:n työttömille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksissa näkyy, että reippaalla kolmanneksella vastanneista on ulosottovelkaa. Pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja meni vuonna 2022 lähes puoli miljoonaa ulosottoon. Tilanne on kestämätön.

Heikko terveydentila on suurin este työllistymiselle

Suomessa ei ole pidetty riittävästi huolta työvoimareservin työ- ja toimintakyvystä ja tuloksena on nykyinen, sitkeä pitkäaikaistyöttömyystilanne. Työpaikkoja olisi tarjolla, mutta kun työttömien terveys, sosiaalinen hyvinvointi ja osaaminen on jätetty tuuliajolle, työllistyminen hidastuu merkittävästi. Edellä mainitusta SAK:n selvityksestä käy myös ilmi, että terveydentila on työttömille itselleen suurin este työllistymiselle.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli sitoo työllisyysviranomaisten resurssit työttömyyden alkupäähän. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien palveluosallisuus (aktivointiaste) raahaa alle 10 % tasolla valtakunnallisesti. Koronan aiheuttamasta palveluiden vähenemisestä ei ole toivuttu. Viranomaisten yhteydenotot ovat vähissä. Jyväskylässä esimerkiksi jäsenyhdistyksemme jäsen joutui odottamaan 9 vuotta, että virkailija otti häneen omatoimisesti yhteyttä. Tämä on yksi lukuisista hätäsignaaleista, joita saamme työttömiltä kuulla säännöllisesti.

Yli 106 000 työttömällä ei ole velvollisuutta hakea työpaikkaa

Uutissuomalaisen tilaamien laskelmien mukaan vain 58 prosentille työttömistä on asetettu työnhakuvelvoite tammi-huhtikuun aikana. ”Työtön voi saada nopeasti työ- tai opiskelupaikan, jolloin hakuvelvoitetta ei ehditä asettaa. Lisäksi kaikki työttömät eivät tosiasiallisesti ole työkykyisiä. Velvoitteen puuttumista voi selittää myös se, että alueella ei ole työnhakijan työkykyä tai osaamista vastaavia työpaikkoja.”

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun tilastojen valossa tämä tarkoittaa sitä, että yli 106 000 työttömällä ei ole velvollisuutta hakea työpaikkaa ym. syiden vuoksi. Tämä viittaa siihen, että työllisyys- ja sotepalveluihin täytyy panostaa niin, että joukko on oikean etuuden tai palvelun piirissä (esim. työkyvyttömyyseläke, kuntoutus, koulutus, tms.). Tai viranomaisresursseille täytyy antaa enemmän joustoa, miten pohjoismaista työvoimapalvelumallia ylipäätään toteutetaan – etteivät panostukset ole väärissä kohderyhmissä.

Työllisyys- ja terveyspalvelut vaativat lisäresursseja

Tulevan hallituksen tulee varata lisäresursseja laadukkaisiin työllisyys- ja terveyspalveluihin työttömille, ja tarjota yksilöllistä tukea työttömien työllistymisen edistämiseksi. Se on paras lääke työttömyyteen Suomen olosuhteissa. Lyhytnäköiset leikkaukset tuovat vain laihoja pikavoittoja ja romuttavat tulevaisuuden työllisyyttä merkittävästi.

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö