Työllisyysfoorumi 2018 – 27.-28.9.2018

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärven avajaispuhe 27.9. Työllisyysfoorumissa

Hyvät työllisyysfoorumin osallistujat! Viime vuonna, 26.10. päivätty Työttömien Keskusjärjestön lausunto aktiivimallista oli otsikoitu seuraavasti:

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ VASTUSTAA ESITYSTÄ AKTIIVIMALLISTA
Selitysosa taustoitti. Siinä todettiin:
”Aktiivisesta työnhaustaan huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Lisäksi työttömillä palvelujen tarve on suurempi, mitä nykyisin pystytään järjestämään. Sekä kuntien, että järjestöjen kapasiteetti tarjota toimenpiteitä työttömille on rajallinen puuttuvien resurssien takia.
Aktiivimallin perusteluissa oletetaan, että työpaikkojen kysyntä todennäköisesti lisääntyy, kun työttömät pyrkivät välttämään työttömyysturvan leikkauksen. Mutta miten tämä näkyy työpaikkojen tai toimenpiteiden tarjonnassa? Hallitus ei ole kohdentanut tähän uudistukseen voimavaroja, jotta kaikille olisi tarjolla mahdollisuus välttää työttömyysturvan leikkaus.”

Teksti toteaa: ”Hallituksen esitys ei kohtele työttömiä yhdenvertaisesti. Eri alueilla on vaihteleva määrä työpaikkoja ja palveluita tarjolla. Etenkin aktiiviset työttömät tulevat kokemaan mallin epäoikeudenmukaisena, jos aktiivisuuteen ei saada vastinetta. Valitusten määrä sekä epäluottamus julkiseen palvelujärjestelmään tulee kasvamaan.
Esityksessä ei myöskään arvioida, mitä sosiaalisia tai terveydellisiä vaikutuksia voi syntyä siitä, kun on itse aktiivinen ja palvelujärjestelmä entistä kovemmin rankaisee epäonnistumisesta. Jotkin työttömät työnhakijat kokevat jo nyt, että heitä syrjitään avoimilla työmarkkinoilla mm. ikänsä, kokemuksensa, vammansa, sairautensa, sukunimensä, seksuaalisen suuntautumisensa, sosiaalisen statuksensa tai ihonvärinsä takia. Se, että entistä enemmän sanktioidaan yksilöä siitä, ettei hän pääse töihin, vahvistaa mm. näistä ennakkoluuloista syntyviä rajoitteita.

Työttömien Keskusjärjestö ry ihmettelee, miten tämä esitys voi läpäistä Perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Perustuslain 19 § mukaan, ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Työmarkkinatuki on osa työttömien perusturvaa.

Tämän esityksen negatiivisimmat vaikutukset iskevät pahiten pitkäaikaistyöttömiin, koska mahdolliset leikkaukset kertautuvat ja vaikuttavat heidän toimeentuloonsa pitkällä aikavälillä. Osa näistä työttömistä joutuu jo nyt täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulosta ja tällä esityksellä siitä leikataan lisää.

Kaikki tämä Työttömien Keskusjärjestön antama kritiikki, kaikki sen ennakoimat ongelmat, jokainen sen esiin nostama puute on toteutunut.
Vuoden toisella kolmanneksella yli 150 000 oli aktiivimallileikkurissa. Yli 90 % ikääntyneistä työttömistä työnhakijoista joutui leikkuriin. Karenssit ovat toista vuotta peräkkäin ennätyssuuret ja jopa perustoimeentulosta tehdyt 20 % ja 40 % leikkaukset ovat lisääntyneet.

Tämä kaikki lisää myös työttömien eläkeköyhyyttä. Ei ole liioiteltua, että sadat tuhannet suomalaiset miettivät jatkuvasti aktiivimallin tuottamia ongelmia viettäen unettomia öitä. Esimerkiksi tuhannet omaehtoisia opintoja ja yrittäjyyttä kokeilleet ovat joutuneet käsittämättömiin ongelmiin TE-keskuksen ja Kelan tulkintojen takia. Ongelmien ilmetessä valitusajat ovat jopa seitsemän kuukautta. Jokaisen tulottoman kuukauden tasapainottamisen menee moninkertainen määrä enemmän aikaa, jos edes onnistuu. Viesti ympäri maata on ollut sama: työttömän elämässä on nyt liian paljon lakisääteisistä toiminoista johtuvia yllätyksiä ja umpikujia, joista jokainen voi olla se taakan viimeinen korsi.

Tämä näkyy sekä kuntien sosiaalityön puolella, että seurakuntien diakoniatyössä. Yhä useammin tulee vastaan tieto, että sosiaalitoimi ohjaa ihmisiä seurakunnan puoleen. Yhä enemmän diakoniatyössä tulee vastaan pitkään jatkunutta perheköyhyyttä, syrjäytymistä, yksinäisyyttä, joka on seurausta siitä, että ihminen on jo pudonnut kaikkien läpi yhteiskunnallisten tukiverkostojen läpi hyväntekeväisyyden varaan. Yhä enemmän tässä joukossa on työttömiä ja heidän perheitään.
Silti voi löytää itsensä tilanteista, jossa ongelmia ikään kuin ei ole olemassa, esimerkiksi valtakunnallisen päättäjän edestä, joka iloisesti kertoo aktiivimallin onnistuneisuudesta sosiaalisen sektorin toimijoille, jotka tietävät tilanteen.

Kuntapäättäjänä ja maakuntavaltuutettuna näen tilanteen hälyttävänä ja poikkeuksellisena. On kuin mikään asiantuntijalausunto ei etenisi normaaleja päätöksentekokanavia pitkin. On kuin asiantuntijaverkostoilla ei olisi yhtäkkiä mitään painoarvoa. On kuin mikään maakunnan palaute – esimerkiksi kolmannen sektorin ongelmista suhteessa sote-valmisteluun – ei saapuisi valtakunnallisten päättäjien korviin. Työttömän ääni on ollut kovempi mediassa kuin pitkään aikaan, erinomaisia ja asiantuntevasti asiaa taustoittavia artikkeleita ja juttuja ilmestyy lähes päivittäin. Silti sekään ei kuulu päättäjien korviin. Miksi?

Miksi viesti ongelmista, miksi viesti ehdotetuista ratkaisumalleista ei liiku? Mihin se jää? Mikä olisi tapa, jolla voisimme saada erittyvän yhteiskunnan moninaisen äänen kuuluviin?

Kysynkin: mikä olisi se ydinviesti, mikä meidän tulisi tänään ja huomenna saada muodostettua, ja kuinka saisimme sen vietyä niihin päätöksenteon elimiin, jossa se muuttuu teoiksi. Teoiksi, jotka antavat mahdollisuuden ihan tavalliseen, ihmisarvoiseen elämään, työttömyydestä huolimatta, teoiksi, jotka johdattavat lähemmäs täystyöllisyyden tavoitetta sanktioiden sijaan.

Olen iloinen, että täällä on paikalla sellainen asiantuntijoiden joukko, joilla on avaimia näihin esittämiini kysymyksiin. Kiitän lämpimästi Kirkkohallitusta, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestöä UUTTA ry:tä ja Työttömien Keskusjärjestön työryhmää tämän tapahtuman järjestämisestä. Näillä sanoilla avaan Kirkkohallituksen ja Työttömien Keskusjärjestön yhdessä järjestämän työllisyysfoorumin 2018.

Irma Hirsjärvi
Puheenjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
050 5915461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi