Työmarkkinatukea korotettava 300 eurolla – Mitä se maksaa?

Suomessa on vakava köyhyysongelma. Noin 623 000 ihmisen arvioitiin olevan vuonna 2016 alle pienituloisuus- ja köyhyysrajan. Työllisyyden parantamisen lisäksi vaaleissa iso kysymys pitää olla, miten vähimmäisetuuksia tulee korottaa ja etuusjärjestelmää yksinkertaistaa.

Työttömien Keskusjärjestön tavoitteena on, että työnteko on kannattavaa ja perusturva riittävää. Työttömien Keskusjärjestö vaatii työmarkkinatuen korottamista 300 eurolla, jotta se vastaisi Euroopan neuvoston Suomelle esittämää vaatimusta.

On tunnettu tosiasia, että Suomen perusturva on monimutkaistunut ja paikoin rapautunut. THL:n vuoden 2015–2019 Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa todetaan yksiselitteisesti: ”Perusturvan takaama tulotaso ei riitä monissa elämäntilanteissa kattamaan kohtuullista minimikulutusta vuonna 2019. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2015. Vajausta jää ennen kaikkea työttömän perusturvan sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen kohdalla.”Työmarkkinatukea käyttäville pitkäaikaistyöttömille turva on yksinkertaisesti riittämätön. Työttömän tilanne hankaloituu heti sairauden tai muiden yllättävien menojen kohdatessa.

Perusturvan uudistaminen tavoitteena – monia malleja

Erilaisia viritelmiä perusturvan korottamisesta tai muuttamisesta on ollut pitkään ilmassa. Jo kuuluisa SATA-komitea totesi aikanaan perusturvan riittämättömyyden, mutta merkittävät uudistukset kaatuivat kustannuksiin. Uusimpia esityksiä ovat SOSTEn esittämä joustoturva ja puolueiden eri sosiaaliturvamallit mm. OECD:n viitoittamat KD:n, Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan yleisturvamallit sekä Vihreiden ja Vasemmistoliiton perustulomallit. Kaikki tähtäävät yleisempään sosiaaliturvaan, joka yhdistelisi eri tukia ja pyrkisi näissä turvaamaan työnteon kannustavuuden.

Tavoitteet ovat hyviä, mutta ne maksavat. Jos investointeja ei tehdä, joudutaan rahoitus toteuttamaan jostain muusta tuesta tai tarpeesta leikkaamalla tai pienentämällä yhdistettyä tukea. Leikkauslistalle joutuvat yleensä erityistuet tai tarpeet, jotka koskevat pienempiä ihmisjoukkoja. Esimerkiksi tällä hallituskaudella säästettiin rajaamalla työttömien subjektiivista päivähoito-oikeutta. Työttömyysturvan ja sairauspäivärahan yhdistäminenkin saattaa maksaa. Vaikka tuet ovat saman suuruisia, laskukaava on erilainen.

Tukien yhdistämiseen liittyy myös palveluiden järjestämisen näkökulma. Sairauspäiväraha ja työttömyysturva ovat eri palvelutarpeiden pohjalta luotuja tukia. Sairauden osalta palvelut siis eroavat työllisyyspalveluista. Kansalaisen näkökulmasta olennaista on, että palvelut ovat tarpeiden mukaiset.

Tukitason näkökulmasta saattaa olla merkitystä sillä, mihin kaikkeen muuhun välttämättömään huolenpitoon kansalainen on oikeutettu esimerkiksi silloin kun hän on täysin riippuvainen terveyspalveluista suhteessa tilanteeseen, jossa hän on omatoiminen (perheellinen) työtön työnhakija.

Yleistä julkista keskustelua ei perusturvan eri malleista ole kunnolla käyty, mikä on ihmeellistä ottaen huomioon sen, että saatavana on hyvää materiaalia, jonka pohjalta käydä tätä poliittista keskustelua.

Pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta vaalit eivät lupaa kovinkaan paljon. Esimerkiksi yleisesti julkisten menojen kasvattamista kannattavan Vasemmistoliitonkin korotusesitys on vaatimaton. Puolueen mukaan työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, kansan- ja takuueläkkeeseen, sairauspäivärahoihin sekä vammaistukeen laitettaisiin yhteensä vain 389 miljoonaa euroa. Ehkä jos työttömät äänestäisivät enemmän ja olisivat muutoin aktiivisempia politiikassa, tilanne olisi toinen.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii työmarkkinatuen korottamista 300 eurolla

Työttömien Keskusjärjestön vaatimus tulevalle hallitukselle on korottaa työmarkkinatukea 300 eurolla. Vastaavasti peruspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyysturva nousisi keskimäärin 300 eurolla, jotta linja olisi yhdenmukainen työttömyysetuuksissa.

Vuoden 2018 työttömyysturvamenojen mukaan tämä korotus maksaisi karkeasti arvioiden suorana kustannuksena valtiolle noin 1,24 miljardia euroa. Veroja kertyisi kaiken kaikkiaan noin 270 miljoonaa euroa. Kunnat säästäisivät karkeasti arvioiden toimeentulotukimenoissa noin 300 miljoonaa euroa, mikäli toimeentulotuen edellytyksiä ei muutettaisi. Käytännössä toimeentulotuen tarve poistuisi suurimmalta osalta työttömiä. Julkisten menojen osalta esitys rasittaisi valtion taloutta arviolta 1,74 %.

Tarve korotukselle on ilmeinen. Työmarkkinatuella ei pärjää. Jokainen voi pohtia, mitä säännöllisellä keskimääräisellä noin 596 euron netto kk/tulolla pärjää nykypäivän Suomessa kuukaudesta toiseen. Harvoin muistetaan sanoa, että työmarkkinatuesta peritään 20 % veroa. Asumistuella ja toimeentulotuella tasoitetaan niukkaa etuutta, mutta tämä on juuri osa ongelmaa. Työttömän toimeentulosta tulee vaikea byrokraattinen palapeli ja säännöllisistä tuloista tulee vaikeasti ennakoitavia, jotka osaltaan lisäävät stressiä ja toimivat kannustinloukkuina työllistymiselle.

Kelan tiedotteen mukaan marraskuussa 2018 työttömistä 48 % joutui turvautumaan toimeentulotuen perusosaan, vaikka he saivat työttömyysturvaa. Tuen määrä vaihteli noin 100 eurosta 300 euroon. Jäsenyhdistystemme ruokajakeluissa ihmiset kertovat, että säännöllinen ruoka-apu koetaan erittäin tarpeellisena. Monet työttömät joutuvat säästämään välttämättömistä terveydenhoidon menoista ja lääkekuluista.

Ongelma on huomattu Euroopassa ja sitä seurataan. Jo vuonna 2014 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Minimitason kuului olla 970 euroa jo vuonna 2014.
Yllättävää on ollut, että Suomi, joka on muutoin kunnostautunut Euroopassa mallioppilaana, pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana toimi vastoin Euroopan neuvoston sosiaalisten asioiden komitean vaadetta ja leikkasi indeksijäädytyksillä lähes 10 % jo vähimmäistasoltaan riittämätöntä perusturvaa. Aktiivimallilla höylättiin työttömiltä vielä lisää.

Työttömille töitä työtakuulla

Työttömien Keskusjärjestö tavoitteena on vähentää työttömyyttä. Kaikkea työttömyyttä on kuitenkin lähestulkoon mahdotonta poistaa vapaassa globaalissa markkinataloudessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa. Niille ihmisille, joille töitä ei löydy avoimilta markkinoilta, tulee turvata mulla tavalla inhimillisen elämän edellytykset.

Ajatuksenamme on, että työttömyysturvan korotuksen lisäksi, maassamme sovellettaisiin työtakuuta aikuisille 12 kuukauden työttömyyden jälkeen ja nuorille kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Työtakuulla tarjottaisiin työttömille nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet tehdä töitä.

Perustulokokeilusta saatujen ensimmäisten tulosten perusteella alkaa käydä ilmi, ettei sanktioinnilla tai merkittävillä kannusteilla ole pitkäaikaistyöttömien osalta työllisyysvaikutuksia. Poliittinen huomio tuleekin keskittää ennemmin palveluihin ja konkreettisten mahdollisuuksien luomiseen työttömille.

Jotta tämä toteutuisi julkisen sektorin on panostettava palveluihin. Kuntien ja valtion tulee olla nykyistä huomattavasti aktiivisempia työpaikkojen järjestäjinä sekä tilaajina. Kaikkiin laajoihin julkisiin hankintoihin tulisi soveltaa sosiaalisia kriteereitä nykyistä paljon kattavammin ja ottaa huomioon alueen työttömyystilanne aiempaa paremmin.

TE-hallinnon resursseja tulee lisätä nykyisestä, jotta palvelut työttömille pelaisivat saumattomasti. Kannatamme myös nykyistä huomattavasti laajempaa, pitkäkestoisempaa ja aikaisemmin työttömyyteen pureutuvaa palkkatuen käyttöä. Myös yhdistyksillä tulisi olla nykyistä laajempi rooli työpaikkojen tarjoajana. Työpaikat tulee kytkeä kuntien laajempiin yritystoimintaa ja hyvinvointia edistäviin tavoitteisiin.

Työvoima olisi ensisijaisesti edelleen yritysten ja avoimen sektorin käytettävissä. Erona nykyiseen olisi, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei päästetä syntymään, vaan tarjotaan ihmisille konkreettisia vaihtoehtoja työllistyä tai hankkia täydentävää koulutusta työttömyyden pitkittyessä. Sanktioihin ei tarvitsisi turvautua, ja yritykset saisivat paremmin työvoimaa.

Miten te kehtaatte?

Esityksemme on suorana investointina kallis ja herättää luonnollisesti kysymyksiä. Miten näin kallista mallia voi ylipäätään esittää? Miksi myös peruspäivärahaa ja ansioturvaa tulisi korottaa? Mitä maksaisi palveluiden parantaminen? Mitä kannustinvaikutuksia esityksellä on työllistymiselle ja työmarkkinoille? Mikä on esityksen suhde muihin etuuksiin?

Esityksen kalleus johtuu siitä, että työttömiä on paljon. Esimerkiksi vuoden 2018 Kelan tilastojen mukaan pelkästään työmarkkinatukea sai 296 500 henkilöä. Työmarkkinatuesta on tullut suurimmalle osalle työttömiä ensisijainen työttömyysturvan muoto. Työmarkkinatukimenot ylittivät viime vuonna ensimmäistä kertaa ansiosidonnaisen kokonaiskustannukset. Se, että riittämättömäksi katsottu työmarkkinatuki on ensisijainen työttömyysturvan muoto, on jo syy työttömyysturvan nostamiselle.

Se mitä vaatimuksellamme saadaan aikaan, on hieman nykyistä inhimillisempi tilanne työttömän elämään ja heidän perheilleen. Työttömät voisivat paremmin huomioida omaa ja lastensa hyvinvointia ja terveyttä. Ne työttömät, joilla on ollut tarvetta sosiaalitoimen rahoittamaan sosiaaliturvaan, ei tarvitsisi täydentää siten toimeentuloaan. Byrokratia vähenisi.

Suhteessa valtion talousmenoihin esitys ei ole kohtuuton. Suomessa on toki tällä hetkellä ikääntymisestä johtuva eläkemenojen- ja terveyspaleluiden kasvu myös iso soviteltava haaste. Tätä kustannuspainetta voitaisiin mm. työperäisellä maahanmuutolla tasoittaa. Paremmilla työllisyyspalveluilla saataisiin enemmän ihmisiä töihin tasoittamaan eläkekustannuspainetta.

Jos halutaan yhdistää eri tukimuotoja yhtenäiseksi yleisturvaksi, kokonaiskustannukset paisuisivat 300 euron työmarkkinatuen korotuksella, kun sairauspäivärahat yms. nousisivat vastaavasti noin 300 eurolla. Käteen jääviin tuloihin olisi vaikutuksia myös sillä, miten asumistukea suhteutetaan uudistuneeseen työttömyysturvaan. Työttömyysturva tai yhtenäinen yleisturva saattaisi leikata asumistukea, mikä osaltaan tasapainottaisi esityksen kustannuksia.
On puolueiden tehtävä arvioida kokonaiskuva, mikä on kohtuullista ottaen huomioon eri tarpeet. Me voimme todeta, että työttömien alhainen perusturva on sosiaali- ja terveysriski. Se vaikuttaa perheiden ja etenkin lasten elämään pitkäkestoisesti, samoin työllistymisen mahdollisuuksiin, kun köyhyydestä johtuvat sosiaaliset ja terveysongelmat paisuvat.

Julkisten työllisyyspalveluiden määrärahojen korottamisen tarve, jos se suhteutetaan Tanskaan tai Ruotsiin, on 2–3 kertainen. Tämä tarkoittaisi noin 400-800 miljoonan euron lisäystä vuosittaiseen budjettiin. Tällainen korotus ei olisi kertarysäyksellä järkevää, mutta asteittain kyllä, kun tekemisen tavat muokataan enemmän palvelutarvetta ja tavoitteita palvelevaksi. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa nostettiin aktivointiastetta reilusti, ja tutkimusten mukaan työttömät ovat pääosin olleet keskimäärin hyvin tyytyväisiä kokeilun aikaisiin palveluihin. Työllisyysvaikutukset näkyvät viiveellä.

Kannustinvaikutuksia 300 euron lisäyksellä olisi. Mutta perustulokokeilu on alustavien tuloksien mukaan osoittanut, että kannustinvaikutusten merkitystä paisutellaan. Ensimmäisen vuoden aikana kannustinvaikutuksia ei havaittu, mutta koettu hyvinvointi parani keskimäärin.

Työttömille osoitettu raha menee talouden kiertoon

Tekemämme laskelmat työttömyysturvamenojen osalta ovat liitteenä. Laskelmat perustuvat Kelan julkaisuihin, ja ovat suurpiirteisiä, mutta kuitenkin riittävän suuntaa antavia. Jos laskelmat eivät miellytä, niin voi tarjota korjausehdotuksia. Laskelmissa ei ole huomioitu vaikutuksia muihin sosiaalietuuksiin, kuin toimeentulotukeen tai esimerkiksi otettu huomioon sitä, että työttömille osoitettu raha menee suoraan talouden kiertoon, joista taas syntyy verotuloja.

Emme laskeneet mitä lisäkustannuksia tämä työttömyysturvan korotusesitys maksaisi esimerkiksi ansioturvan osalta Työttömyysvakuutusrahastolle. Emme myöskään laskeneet sitä, miten ansioturvan tasot muuttuisivat. Perusturvan ja ansioturvan välistä kytköstä voisi säätää siten, että ansioturvan korotus koskisi etenkin pienituloisia. Ansioturva ei ole niin kriittinen köhyysnäkökulmasta, kuin muun perusturvan korottaminen. Ansioturvan merkitys on toimia lisävakuutuksena työttömyyden varalle.

Työttömyysturvan nostaminen herättää tärkeän kysymyksen myös minimityöehtosopimuksista ja kohtuullisesta minimipalkasta. Mielestämme lähtökohtana kuuluu olla, että työllään tulee toimeen ilman sosiaalietuuksia.

Jos muiden etuuksien tasoa ei soviteltaisi erityisesti työttömyysturvan nostamiseen, itsessään työttömyysturvan nostaminen ei näkyisi kaikkien työttömien tuloissa muutoksena. Silloin esitys ei tulisi maksamaan niin paljon, mutta toimisi ikään kuin kiilana selkeyttäen monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Lopuksi täytyy muistaa mistä tässä on kysymys. Eli kysymyksemme kuuluu, miten Suomessa kehdataan pitää ihmisiä sellaisessa niukkuudessa, joka ei täytä eurooppalaisia minimitasoja ja pakottaa köyhät leipäjonoihin?

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
050 5772 580
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
@jugetstu

LIITE: Työmarkkinatuen korotus_taulukko

nuoli