Työttömien terveystarkastukseen liittyvää tiedotusta ja koulutusta tulee lisätä

Kaikilla kansalaisilla on oikeus terveyskeskuksen palveluihin, mutta tällä hetkellä terveyskeskuksessa ei välttämättä ole oikeaa tietoa ja osaamista työttömien kokonaisvaltaiseen terveydenhoitoon liittyen. Tämä käy ilmi Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella tehdyssä työttömien terveystarkastuksia koskevassa selvityksessä.

Työttömien Keskusliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteinen Terveydeksi-hanke ja Diakonia-ammattikorkeakoulu selvittivät työttömien terveystarkastusten toteutumista Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Opinnäytetyöstä on valmistunut raportti Terveydenhoitajien ja työttömien kokemuksia työttömien terveystarkastuksista pääkaupunkiseudulla. Sen ovat koonneet Sanna Lindqvist, Phuong Hoang ja Aicha El Khidani.

Työttömien terveystarkastusta koskeva epätietoisuus tuli ilmi työttömien haastatteluissa ja terveydenhoitajille suunnatun kyselyn tulos oli samansuuntainen. Kaikki vastanneet hoitajat olivat sitä mieltä, ettei Helsingissä, Vantaalla tai Espoossa tiedoteta riittävästi työttömien terveystarkastuksista.

Työttömyydellä on negatiivinen vaikutus ihmisen terveyteen

Työttömyydellä on tutkitusti negatiivinen vaikutus ihmisen terveyteen, ja terveydentilalla ja heikentyneellä työkyvyllä on suuri vaikutus henkilön työllistymiseen. Työkyvyn ongelmat ja terveydentilan puutteet vaikuttavat usein työllistymiseen sekä lisäävät työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa.

Terveystarkastuksessa pystytään havaitsemaan työkykyyn vaikuttavia riskitekijöitä ja terveydellisiä huolia, sekä antamaan terveyden, hyvinvoinnin, sekä työ- ja toimintakyvyn kannalta tärkeää ja yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta. Jos työtön on ajoissa hoidon piirissä, pystytään ennaltaehkäisemään erilaisia työttömyyden mukanaan tuomia sairauksia ja ongelmia.

Työttömien terveystarkastusten hyödyntäminen ja niiden toteuttaminen on tärkeää työttömän kokonaisvaltaisen terveyden edistämisessä, elämänhallinnan ja työkyvyn ylläpitämisessä tai niiden palauttamisessa. Työttömien terveystarkastukset ja niiden myötä terveyden ja työkyvyn parantuminen, ennaltaehkäisevä hoito ja mahdollisen syrjäytymisen estäminen ovat yhteiskunnalle tärkeä ja kustannustehokas keino ylläpitää työttömien hyvinvointia, edistää työllistymistä ja kaventaa yhteiskunnan terveyseroja.

Koulutusta ja tiedotusta sekä työttömille että terveydenhuollon henkilöstölle

Selvityksen päätelmien mukaan TE -toimistojen ja terveyskeskusten tiedottamista työttömien terveystarkastuksista tulisi tehostaa. Työttömän tulisi päästä terveystarkastukseen noin viikon kuluessa ajanvarauksesta ja myös saada tietää terveystarkastuksen peruste ja hyödyt. Tämä saattaa lisätä halukkuutta osallistua terveystarkastukseen ja sitoutua oman terveytensä hoitamiseen.

Työttömien terveystarkastusten tekijöiden koulutusta tulisi myös lisätä. Terveydenhoitajille, jotka tekevät työttömien terveystarkastuksia varsinkin terveysasemilla, tulisi antaa johdon taholta ajankohtaiset ja toimivat ohjeet käytännön työn tekemiselle työttömien parissa. Tähän tulisi sisältyä toimintaohjeet ja yhteistyö muun muassa TE-keskusten kanssa.

Terveydenhoitajia tulisi kouluttaa työttömyyden ja siitä johtuvien terveysvaikutusten asiantuntijoiksi. Työttömien terveyteen tulisi panostaa niin, ettei työtöntä asiakasta jätetä ilman jatkosuunnitelmaa ja seurantaa. Työttömälle tulisi järjestää seurantaa vaikka hän ei työllistyisi, vaan jää esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Käytännön muutokset ja poliittiset linjaukset tulisi tehdä niin, että työttömien hoitoon pääsy ei ole sidoksissa työttömyyden pituuteen. Varsinkin pitkään työttömänä olleille tulisi järjestää terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn säännöllistä seurantaa ja myös velvoittaa työtön sitoutumaan omaan hoitoonsa.

Lisätietoja:
Hankepäällikkö Katriina Lehtovaara, 045 699 4234, katriina. lehtovaara(@)tyottomat.fi

nuoli