Vierasblogi: Julkisen liikenteen toimimattomuus työllistymisen esteenä

Vierasblogi: Julkisen liikenteen toimimattomuus työllistymisen esteenä

Julkisen liikenteen toimimattomuus työllistymisen esteenä

Toukokuun alusta voimaan tullut Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (POMA) on ollut nyt muutaman kuukauden voimassa. Työttömän työnhakijan on haettava 1–4 työpaikkaa/kk, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu.  Jos asuu pienellä paikkakunnalla eikä hae työnhakualueensa ulkopuolelta, työnhakuvelvoitteen täyttäminen on vähintäänkin haastavaa. Täytyy muistaa, että työnhaku ei takaa työllistymistä, joten työnhakualueen laajentaminen ei ole ollenkaan huono idea.

Tästä päästäänkin työnhaun suureen pullonkaulaan eli julkisen liikenteen toimimattomuuteen Kehä Kolmosen ulkopuolella.

Asun Forssassa, jonka sijaintia Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä pidetään ideaalina. Muuten hyvä, mutta julkinen liikenne täällä on aivan surkea. 20 km päässä olevalle juna-asemalle pääsee silloin tällöin, takaisin samaten. Junavuoroja on tosin vähennetty niin paljon, ettei työmatka esimerkiksi Tampereelle ole mahdollista.

Turkuun pääsee kulkemaan töihin vielä toistaiseksi, mutta takaisin pääsy onkin eri asia. Jos pääsee töistä kello 16, niin edellinen bussi on juuri lähtenyt ja seuraava bussi lähtee viiden tunnin päästä. Eli hankalaa on.  Helsinkiin edestakainen matka päivittäin on neljä tuntia ja päälle siellä tarvittava työmatka.  Aamuvuoro kilpailutettiin juuri ELYn toimesta ja voittanut liikennöitsijä nosti heti lipun hintaa 9 eurolla eli 65 %:lla.

ELYn vastaus tähän oli ” hankintasopimuksessamme olemme määritelleet enimmäishinnat, joita ei saa ylittää, mutta heidän on mahdollista tarjota matkustusta myös halvemmalla hinnalla, mikäli niin haluavat.  Mikäli ELY-keskus vielä jatkossa hankkii tätä liikennettä, tarkastelemme uudestaan yksittäisten kertalippujen enimmäishinnat”. Yhtään vuoroa ko. liikennöitsijä ei tarjoa halvemmalla hinnalla, joten kulkeminen on erittäin kallista.

Näillä hinnoilla jopa mahdotonta. Tässä muutamia esimerkkejä, kuinka vaikeaa on kulkea työn perässä pieniltä paikkakunnilta. Muutto olisi ainoa vaihtoehto, mutta se taas vaatisi, että molemmat saisivat töitä ja löytyykö asunto? Lapsiperheen muutto tuo taas omat haasteensa.

Joukkoliikennettä tulisi kehittää. Vähäpäästöisen raideliikenteen lisäksi myös linja-autoliikennettä, alentaa lippuhintoja ja/ tai tarjota kohtuuhintaisia asuntoja viikkoasumiseen pitkän matkan päästä töihin tuleville. Työasuntovähennys on tällä hetkellä 450 €/kk, mutta tuskin se kattaa tarpeeksi asumiskuluja pääkaupunkiseudulla niin, että kannattaa maksaa kahdesta asunnosta, siitä ilosta, että työllistyy.

Olisihan se hienoa, että kaupungit ja taajamat olisi rakennettu raiteiden varrelle ja välimatkat voisi kulkea junalla nopeasti, lippuhinnat olisivat alhaiset ym. Mutta tämä on todellisuus tällä hetkellä täällä Kehä Kolmosen ulkopuolella.

Kuka ottaisi kopin työmatkaliikenteen järjestelyistä, että työtönkin pystyisi hakemaan töitä!

 

Nainen tietokoneen ääressä

Jaana Mäkelä
Työtön työnhakija, Forssa

nuoli