Vierasblogi: Kuntien rooli työllisyydenhoidossa

Kehittämispäällikkö Erja Lindberg, Kuntaliitto

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin edellyttää, että työvoimapalvelut saadaan toimiviksi. Päällekkäisiä ja tehottomia rakenteita ei ole järkevää pitää yllä. Resurssit on kohdennettava asiakkaiden palveluun ja työllistämiseen. On tärkeää saada kaikkien työpanos ja osaaminen käyttöön.

Edellisen hallituksen kasvupalvelu-uudistus olisi jättänyt kunnille sivuosan työllisyydenhoidossa. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta.

Yhteistyötä yli hallinnon rajojen

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa on keskeinen ja erityisesti moniammatillisista toimintamalleista on paljon hyviä kokemuksia eri puolilta maata. Osaamista on kertynyt mm. nuorten ohjaamoissa, työpajoissa, maahanmuuttajien osaamiskeskuksissa sekä osatyökykyisten työllistämisen monialaisissa koordinaatioverkostoissa. Monialaisten palvelukokonaisuuksien kautta pystytään paremmin auttamaan niitä, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen.

Kunnat ovat olleet keskeisessä roolissa työllistymistä edistävän moniammatillinen yhteispalvelun (TYP) kehittämisessä. Laki työllistymistä edistävästä yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015. Se on yhteistoimintamalli, jossa kunta, TE-toimisto ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessien etenemisestä ja seurannasta.

TYP-toiminnan tavoitteena on edistää monialaista tukea tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä tarjoamalla heille julkisia työvoimapalveluja, kuntien tarjoamia työllisyyttä edistäviä palveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja yhden luukun periaatteella.

Monialaisen yhteispalvelun käytännön toiminta rakentuu verkostoyhteistyölle ja paikalliselle sopimiselle. TYP-verkostoja on 33 ja TYP-palvelua on tarjolla kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Verkostojen toiminnasta, toimipisteistä, tarjottavista palveluista ja henkilöstöstä on sovittu toimijoiden välisissä yhteistyösopimuksissa.

Työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa selvitellään pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden palvelutarpeita ja tarjotaan yksilöllisesti räätälöityjä palvelukokonaisuuksia kuntien työllistämis-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä TE-palvelujen ja Kelan yhteistyönä. Työttömyyden pitkittyessä yhden hallinnon- tai ammattialan mukainen palvelu ei aina ole riittävää, vaan yhteistyötä yli hallinnon rajojen tarvitaan. On tärkeää, että palvelut perustuvat oikeaan palvelutarpeeseen ja edistävät työllistymistä.

Kuntavetoisista palveluista hyviä kokemuksia

Viime hallituskaudella toteutettu työllisyyden kuntakokeilu osoitti, että kunnilla on valmiudet, innostus ja halu ottaa kasvavaa vastuuta kuntansa ja alueensa työllisyydestä ja siten alueensa menestyksen edellytyksistä. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisista kokeiluista, joissa TE-hallinnolta siirrettiin kokeilukuntien vastuulle runsaat 40 000 asiakasta, saatiin hyviä tuloksia kuntavetoisista palveluista. Kokeilut toteutettiin viidellä alueella ja mukana oli yhteensä 23 kuntaa.

Kokeilukunnat tarjosivat työllisyyden lähipalvelut vaikeasti työllistyville. Palvelut johtivat hyviin työllistymistuloksiin ja asiakastyytyväisyys oli poikkeuksellisen korkea. Kokeiluissa resursseja kohdennettiin henkilökohtaisen palvelun ja tarvittavien sote-palveluiden lisäksi enemmän myös työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

Toimivalta kuntatasolla mahdollisti paikallispalvelujen uudenlaisen ekosysteemin, jossa osaamis-, elinkeino-, liikunta-, kulttuuri-, kotouttamis-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöllä pystyttiin vastaamaan kokonaisvaltaisemmin asiakkaan tarpeisiin.

Uudet työllisyyden kuntakokeilut on tarkoitus saada liikkeelle huhtikuussa. Jos seuranta osoittaa kokeilujen onnistumisen, toimintamalleista on tarkoitus tehdä pysyviä käytäntöjä. Kyseessä on iso sisällöllinen ja toiminnallinen muutos palvelurakenteissa, kun työllisyyspalveluja kehitetään nyt yhdessä myös osaamispalveluiden ja koulutuksen kanssa.

Kuntien tulevat työllisyyskokeilut tarjoavat erinomaisen, helpon ja valmiin kehittämisalustan uusille avauksille. Kokeiluissa on mahdollista tehdä uusia avauksia niin kannustavuuden, aktiivitoiminnan kuin yritysyhteistyön suuntaan. Kuntien työllisyyspalveluilla on myös laajempi vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin, kuntien erilaisten tehtävien hoitamiseen ja kuntien elinvoimaan.

Työllistämiseen tehoa

Pelkät hallinnolliset järjestelyt työvoimapolitiikassa eivät riitä. Myös resursseja tulee olla käytössä riittävästi. Kunnat satsaavat jo nyt työllisyydenhoitoon yhtä paljon kuin valtio, joten myös kuntien vastuun ja toimivallan tulee kasvaa nykyisestä. Kun otetaan vielä huomioon kuntien työllisyyttä välillisesti edistävät elinkeinopolitiikan suorat panostukset sekä toimenpiteet ammatillisen koulutuksen ja kotouttamisen edistämisessä, päästään kuntien työllisyydenhoidon kokonaispanostuksissa jo yli miljardiin euroon. Yhdessä työvoimahallinnon panostusten kanssa se nostaa julkisiin työvoimapalveluihin käytetyt resurssit lähemmäs pohjoismaista tasoa ja varmistaa, että koko maassa on nykyistä yhdenvertaisemmat lähipalvelut työttömille työnhakijoille.

Järjestöt, yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat tarjoavat myös monenlaista työllistymistä tukevaa toimintaa. Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen on tärkeää, sillä myös kolmannella sektorilla on paljon osaamista ja kokemusta pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden tukipalveluista.

Kehittämispäällikkö Erja Lindberg, Kuntaliitto