Blogi
12.02.2021Vierasblogi: Palvelujärjestelmä tekee ihmisistä yhteiskunnan flipperipalloja
Olen ollut vuosikausia erilaisissa työllistämispalveluissa. Työkokeilut, kuntouttava työtoiminta, palkkatuetut työt, uravalmennus ja erilaiset kurssit ovat tulleet jo moneen kertaan tutuksi. Erilaiset toimenpiteet seuraavat toisiaan.
Jos ja kun toimenpide päättyy siihen, että työt eivät jatku, sinä yksilönä olet asiaan syyllinen. Sinun pitää löytää uusi työpaikka. Sinun pitää hakea hanakammin työkokeilupaikkaa. Sinun pitää osallistua kuntouttavaan työtoimintaan.
Työnantaja ei tee väärin jättäessään palkkaamatta, vaikka palkkatukea olisi tarjolla. Työnantaja ei tee väärin kasvattaessaan tekemäsi työn määrää jatkuvalla syötöllä, samalla karsien tekemäsi työn resursseja. TE-toimisto ei tee väärin myöntäessään samaan työtehtävään palkkatukea heti, kun edellinen pesti on loppunut. TE-toimisto ei tee väärin ohjatessaan tähän samaan työtehtävään työkokeiluun tai muuhun toimenpiteeseen vielä, kun olet palkkatuella töissä.
Meillä on työpaikkapula ja palkanmaksupula
Alueelliset työllisyyskokeilut tekevät taas tuloaan. Edellinen alueellinen työllisyyskokeilu, joka alkoi syksyllä 2017, oli märkä rätti työttömän kasvoille. Se loi kierteen, joka oli pyörinyt jo aiemmin, nyt vain suunta muuttui.
Kurssilta palkkatukitöihin, sieltä työkokeiluun ja sieltä kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntien ja TE-toimiston hinku aktivoida ihmisiä on niin kova, että sen seurauksia ei mietitä. Palkkatukirahaa myönnetään muutamaksi viikoksi, vaikka tiedetään, ettei työnantaja palkkaa pidemmäksi aikaa. Työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan, vaikka tiedetään, että toimenpide ei johda työllistymiseen.
Jälleen kerran edessä saattaa olla uusi toimenpide, jonka tuloksista ei ole takeita. Vuosikausia on tiedetty, että meillä on työpaikkapula ja palkanmaksupula. Miksi näistä kahdesta ongelmasta vaietaan, syyllinen löydetään aina vain yksilöstä?
Palkkatukeen käytetään tällä hetkellä noin 240 miljoonaa euroa. Se kuitenkin tarjoaa työtä vain pieniksi pätkiksi. Yksityisellä sektorilla maksimoidaan voitot, julkisella sektorilla järjestelmää käytetään hyväksi. Kolmas sektori työllistäisi, jos valtio tukisi työllistämistä hanakammin kuin nyt.
Millainen hintalappu on papereiden käsittelyllä?
Tehdäänpä ajatusleikki, niin hahmotetaan, mistä puhutaan. Osallistut kuntouttavaan työtoimintaan. Teet työsi, kuten kuuluu ja toimitat lomakkeet joka kuukausi. Näiden käsittely maksaa rahaa. Saat Kelasta myös asumistukea vuokran maksuun. Tämä pitää uusia vuosittain.
Käy seuraavaa. Kirjejakelusta huolehtiva Posti Oy kadottaa asumistuen uusimisesta muistuttavan kirjeen. Kela katkaisee asumistuen ja tieto tuen katkeamisesta tavoittaa sinut. Teet uuden hakemuksen. Tässä kohtaa on jo maksettu siitä, että joku tekee päätökset, tulostaa ja postittaa lappuja sekä siitä, että Posti Oy hoitaa lappujen kuljetukset perille.
Kela tekee kuntouttavasta työtoiminnasta virheellisen päätöksen, jossa työtoimintapaikka on merkitty väärin. Tämä pitää korjata, taas lähetellään papereita. Ja kun vihdoin kaiken pitäisi olla oikein, Kela ilmoittaa, että olet ollut poissa työllistymistä edistävästä palvelusta, vaikka olet suostunut kuntouttavaan työtoimintaan, todennäköisesti vastoin lakia.
Valitat Kelaan ja päätös korjataan, saat rahasi, luonnollisesti. Kysymys kuuluu, mikä on näiden rahojen ja niihin kytköksissä olevien, selvästi tehottomien toimenpiteiden todellinen hintalappu?
Lauri Nieminen
Työtön työnhakija