Vierasblogi: Työtön flipperipallona palveluviidakossa – Kerro kokemuksistasi opinnäytetyöhön!

Työtön flipperipallona palveluviidakossa – Kerro kokemuksistasi opinnäytetyöhön!

Tuliko jälleen päätös, jossa lukee ”Valinta ei kohdistunut sinuun”? Samanaikaisesti työnantajat valittavat, että he eivät löydä työvoimaa. Tätä kohtaamisen puutetta kutsutaan kohtaanto-ongelmaksi. Kuinka todellinen se on ja kenen näkökulmasta siitä uutisoidaan?

Olen työskennellyt työttömien työnhakijoiden ja työnantajien kanssa jo pitkän rupeaman ja halusin tutkia asiaa otsikoita syvemmältä. Mistä työnantajien väittämässä työvoimapulassa on kyse? Mitkä esteet johtavat siihen, että työtön ei tullutkaan valituksi avoimeen työpaikkaan? Mitä kautta avoimet työpaikat täytetään? Ilmoitetaanko niitä edes TE-toimistoon, vaan etsitään työntekijää muuta kautta? Kun pohdin asiaa, kysymyksistä ei tullut loppua.

Selvitän asiaa sosionomin ylemmän AMK:n tutkinnon opinnoissa. Aloittaessani viime elokuussa ajattelin opinnäytetyöni aiheeksi ”Työtön flipperipallona palveluviidakossa – ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan”. Teen haastatteluja sekä työnhakijoille että työnantajille ja rekrytointifirmoille, alueena on Kajaani.

Kokemustietoa haetaan työnhakijoilta ja työnantajilta

Rajaan työnhakijoiden haastattelut 30-50-vuotiaisiin yli 300 päivää työmarkkinatuella olleisiin henkilöihin, jotka ovat jo olleet tuossa flipperissä, siis palveluissa. Haluan kuulla työnhakijoilta kokemuksia siitä, miten TE-toimiston, Työllistymistä edistävän monialaisen palvelun (TYP), projektien, välityömarkkinoiden tukityöllistämisen, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun, koulutuksen, terveystarkastuksen, kuntoutuksen ja kuntien työllisyyspalvelun toiminta vastaa työnhakijoiden tarvetta ja odotuksia.

Edistävätkö ne työnhakijan mielestä tietä kohti työpaikkaa, vai kokevatko työnhakijat ne turhana pakkopullana? Kenen ehdoilla niitä toteutetaan? Pidän tärkeänä, että vastaajien aidot kokemukset ja tuntemukset saavat tilan haastatteluissa. Kartoitan myös työnhakijoiden tavoitteita työllistymisessä, mitä he odottavat itseltään, palvelujärjestelmältä ja työnantajilta.

Haluan koota myös muilta alueilta Suomesta saman kohderyhmän työnhakijoiden kokemuksia, että voin peilata niitä Kajaanin haastattelutuloksiin. Laita kokemuksiasi ja ilmoittaudu osoitteeseen annen.tiimi@gmail.com 15.8.2020 mennessä missä tahansa paikkakunnalla asutkin.

Työnantajilta ja rekrytointifirmoilta selvitän, millaisia odotuksia heillä on työnhakijoita kohtaan, miten palvelujärjestelmä heidän mielestään toimii, hakevatko he työvoimaa TE-toimiston vai jostain muuta kautta sekä millaista tukea he odottavat ja tarvitsevat, että voisivat palkata yli 300 päivää työmarkkinatuella olleen henkilön. Teen työnhakijoiden ja työnantajien haastattelut kesä-elokuussa.

Edistäväkö luottamus ja aito kuunteleminen työllistymistä?

Asiakasosallisuudesta puhutaan paljon, mutta toteutuuko se oikeasti. Luottamuksen merkitys eri toimijoiden välillä on aivan olennainen. Jos työnantajalla on ennakkoasenne työtöntä työnhakijaa kohtaan, hän ei palkkaa työtöntä, vaan etsii jonkun, joka on koulutuksessa tai muussa työssä.

Jos työnhakijalla on luottamuspulaa palveluita kohtaan aiempien kokemusten perusteella tai katuhuhu kertoo, että sille ja sille työnantajalle ei kannata hakea töihin, työllistyminen vaikeutuu. Väitän tässä vaiheessa, että pelkkä luottamuksen lisääminen ja aito kuunteleminen ja kohtaamiset toimijoiden välillä, etenkin asiakasosallisuuden aito ote, lisäävät ymmärrystä toisiaan kohtaan ja vähentävät kohtaanto-ongelmaa. Opinnäytetyön tulosten läpikäyminen saman pöydän ääressä on hedelmällisintä. Kirjoitan tuloksista ensi vuonna myös tänne. Kiitos, jos haluat tuoda kokemuksesi mukaan opinnäytetyöhöni.

Anne Huotari, Oulu, sosionomi YAMK-opiskelija