Toimintakertomus 2023

Puheenjohtaja: Irma Hirsjärvi. Toiminnanjohtaja: Jukka Haapakoski.

1. Toiminta

Työttömien Keskusjärjestö ry on työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö.

Keskusjärjestö toimii työttömyyden asiantuntijana ja työttömien työnhakijoiden edunvalvojana, vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun sekä järjestää keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, seminaareja sekä koulutusta. Työttömien Keskusjärjestöön kuului vuoden 2023 lopussa 61 jäsenyhdistystä, joissa oli yhteensä 3179 jäsenmaksua maksavaa jäsentä. 

Jäsenyhdistysten toimintoihin osallistuu huomattava määrä muitakin ihmisiä kuin jäsenmaksun maksavia jäseniä. Yhdistykset tukevat etenkin pitkäaikaistyöttömiä takaisin työmarkkinoille tarjoamalla mahdollisuuksia palkkatukityöhön, työkokeiluun sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Vuonna 2023 yhdistysten kautta palkkatukeen ja työkokeiluun osallistui jäsenkyselymme (30/61 vastanneiden yhdistysten) mukaan yhteensä 582 henkilöä. Heistä avoimille työmarkkinoille sijoittui 81, koulutukseen 35 sekä muuhun työllisyyttä edistävään toimintaan 75 henkilöä. Lisäksi palkattua henkilöstöä oli yhteensä 303 henkilöä sekä 562 vapaaehtoista. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli yhteensä 461 henkilöä.

Vuodelle 2023 Työttömien Keskusjärjestön toiminnan painopisteiksi asetettiin seuraavat tavoitteet:

Työttömien Keskusjärjestö on edunvalvontaorganisaatio. Työttömien edunvalvonnassa ja viestinnässä tulevan hallituksen suuntaan liittyvä viestintä sekä lainsäädäntötyöskentelyn jatkaminen on keskeistä toimintaa. Vaikutamme viestinnällämme sekä työttömien julkisiin työllisyyspalveluihin että työttömien toimeentuloon ja terveysturvaan. 

Keskusjärjestö tarjoaa jäsenyhdistyksilleen asiantuntija-apua, koulutusta ja muuta tarvittavaa viestinnällistä tukea. Alueellista yhteistoimintaa edistetään. Jäsenyhdistysten toiminnan kehittämiseen kannalta olennaista on kunta- sekä hyvinvointialueyhteistyön edistäminen järjestöjen tarpeista lähtien, rahoitus- ja muiden toimintaedellytysten tukeminen edunvalvonnalla, hankeyhteistyö, ruoka-avun kehittäminen sekä muu järjestöyhteistyö.

Seuraamme vireillä olevien lakiesitysten ja uusien vahvistettujen lakien tuomia hallinnollisia muutoksia ja vaikutuksia työttömyyteen ja työllisyyteen. Pyrimme lisäämään työttömien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

Lisäksi Työttömien Keskusjärjestö linjasi edunvalvonnan tavoitteita vuodelle 2023 (Toimintasuunnitelma 2023 mukaan):

1. Työttömyysetuuksien tulee nousta inflaation ja todellisten elinkustannusten mukaisesti (sähkö, ruoka, välttämättömät elämiseen liittyvät tarvikkeet)
2. Työttömille tulee turvata vähintään toisen asteen tasoinen koulutus työttömyysturvalla opiskeltuna
3. Työttömyysturvan suojaosa nostettava 500 euroon
4. Viimesijaista toimeentulotukea ei saa missään tilanteessa leikata
5. Työttömien terveystarkastukset tulee saattaa lain edellyttämälle tasolle 
6. Jokaisella hyvinvointialueilla on sovellettava asiakasmaksulain 11 pykälää, jonka mukaan vähävaraisilla on oikeus saada vapautus tai alennus sote-maksuista
7. Työttömyysturvaa ei saa leikata – ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei tule porrastaa
8. Perusturvan on turvattava vähävaraisten toimeentulo ja kullekin tarpeen mukaiset kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspalvelut
9. Yhdistysten ja säätiöiden toimintaedellytykset on turvattava kunnissa ja hyvinvointialueilla

Toimintakertomuksessa kuvataan, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin on toiminnassa pyritty vastaamaan. Terveyttä työttömille, Askelia voimaan, Eväitä elämään 2022–2023 sekä Paikka auki 
-toiminnat on raportoitu kohdassa Toiminta.

2. Hallinto

Työttömien Keskusjärjestön tavoitteina on vähentää työttömyyttä, parantaa työttömien toimeentuloa, edistää työttömien henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä yhdenvertaista kansalaisuutta. 

Keskusjärjestön vuosikokous pidettiin 21.4.2023 hybridikokouksena Haikon kartanossa. Valtakirjalla tilaisuuteen oli ilmoittautunut 41 edustajaa/115 mahdollisesta kokousedustajasta. Vuosikokouksessa oli paikalla 30 virallista edustajaa 15 yhdistyksestä. Seuraajia kokouksessa oli 15.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajana on ollut 2-vuotiskaudella 2022–2024 filosofian tohtori Irma Hirsjärvi (Suolahden Työttömät ry). Työttömien Keskusjärjestön hallitus koostuu 13 jäsenestä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Hallituksen varapuheenjohtajana on toiminut Timo Mykrä (Imatran Työnhakijat ry).

Hallitus piti vuonna 2023 yhteensä 12 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 188 pykälää.

Työttömien Keskusjärjestön tilintarkastajaksi valittiin Jyrki Koivunen, HTM, ja hänen varalleen Ville Valkonen, HTM. Kuitenkin Jyrki Koivunen luopui tehtävästään kesäkuussa, joten varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin Ville Valkonen, HM, tilintarkastusyhteisöstä Revisium Oy. Tositetarkastajina toimivat Ritva Kurkinen ja Ulla Raitimo.

Keskusjärjestössä työskentelivät toimintavuonna seuraavat henkilöt: 

Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja
Juha Keränen, järjestösihteeri
Tiia Popovic, viestinnän asiantuntija
Katriina Lehtovaara, hankekoordinaattori, Terveyttä työttömille
Ulla-Maija Kopra, terveydenhoitaja YAMK, työkykykoordinaattori, Terveyttä työttömille
Veera Luoto, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, Terveyttä työttömille
Heli Niromaa, hankekoordinaattori, Askelia voimaan -hanke
Milla Suonio, sisällöntuottaja, Paikka auki -hanke

3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen

Työttömien edunvalvonta on järjestön päätehtävä. Se rakentuu jäsenyhdistysten viestien välittämisestä päättäjille, vaikuttamalla valtionhallinnon työryhmissä, eduskunnan valiokunnissa, erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä mediassa siten, että työttömien ja työttömien yhdistysten ääni tulee kuulluksi, kun päätöksiä tehdään. 

Työttömien Keskusjärjestö piti koko toimintavuoden yllä aktiivista vuoropuhelua sekä jäsenyhdistysten että viranomaisten kesken. Järjestö lausui ministeriöille ja eduskunnalle lakiesityksiin ja oli kuultavana valiokunnissa. 

Työtä tehtiin tiiviisti myös eri sidosryhmien kesken työryhmissä, ohjausryhmissä sekä muissa edunvalvontaan liittyvissä yhteistyöryhmissä.

Työttömien Keskusjärjestön henkilöstö työskenteli vuonna 2023 pääsääntöisesti etänä. Yksi työntekijä päivysti viikoittain toimistolla. Toiminta jalkautui jäsenyhdistyksiin pitäen mm. infotilaisuuksia, hyvinvointitapahtumia ja tavaten asiakkaita antaen palveluohjausta ja neuvontaa.

Vaikuttamista lainsäädäntöön

Keskusjärjestö antoi vuonna 2023 yhteensä 20 lausuntoa ministeriöille ja eri valtionhallinnon työryhmille ja osallistunut valiokuntien kuulemisiin. Kuulemisiin osallistui toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työttömien Keskusjärjestö ry, lausunnot 2023

Edunvalvonnan tapahtumat ja kampanjat 2023

Vuoden 2023 huhtikuussa pidettiin eduskuntavaalit. Vaalivuonna pääministeri Sanna Marinin johtaman sosialidemokraattisen puolueen, vasemmistoliiton, vihreiden, keskustan ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen muodostama hallitus vaihtui kokoomuksen pääministeri Petteri Orpon johtaman kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen muodostamaksi hallitukseksi. 

Vuoden 2023 alkua leimasi pääministeri Sanna Marinin kauden viimeisten lakien sinetöiminen. Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonnan näkökulmasta tärkeää oli, että hallitus peruutti alkuvuodesta palkkatukilakiesityksen pahimmat kiristykset, mitkä olisivat merkittävästi supistaneet palkkatuen käyttöä yhdistyksissä.

Työttömien Keskusjärjestö oli kuultavana kokoomuksen johtamissa hallitustunnusteluissa. Keskusjärjestön edunvalvonnan pääkärkinä olivat mm. Työttömien sosiaaliturvan leikkaamisen välttäminen, työttömyysturvan suojaosan nostaminen sekä yhdistysten toimintaedellytysten edistäminen ja rahoituksen turvaaminen. 

Hallitusneuvotteluiden tuloksena pääministeri Petteri Orpo esitteli hallitusohjelman, jossa poikkeuksellisen mittavalla tavalla leikataan työttömien sosiaaliturvasta. Sosiaaliturvan leikkauksia on hallitusohjelmassa ja julkisuudessa perusteltu työllisyysvaikutuksilla. 

Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonnassa on tuotettu tietoa sosiaaliturvaleikkausten vahingollisista vaikutuksista, ja vaadittu, että nämä sosiaaliturvan leikkaukset jätettäisiin tekemättä. Työttömien Keskusjärjestö pyrki tapaamaan kaikkia eduskuntapuolueita, sekä työmarkkinajärjestöjä. Tapaamiset järjestyivät SDP:n, vasemmistoliiton, RKP:n, perussuomalaisten sekä KD:n edustajien kanssa. Kokoomuksen työministeri Arto Satonen ja sosiaaliturvaministeri Anni Grahn Laasosen avustaja Sakari Rokkanen ottivat Työttömien Keskusjärjestön edustajat vastaan. SAK:n, STTK:n ja EK:n edustajia on myös tavattu.

Vaalikampanja

Vaalitavoitteet: Kampanjoimme alkuvuodesta lähtien, pitääksemme työttömien asiaa aktiivisena julkisessa keskustelussa vaalikevään ajan. Saimme näkyvyyttä mielipidekirjoitusten ja lehtijuttujen (48 mainintaa) sekä aktiivisten mediayhteyksien kautta. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoskea haastateltiin MTV3:n uutisiin (14.6.2023), radioon (Radio Suomen Päivä, 11.4.2023) ja lisäksi välitimme kokemusasiantuntijoita A-studioon (10.5.2023 sekä 6.9.2023). Kevään aktiivisuus tuotti tuloksena näkyvän Vaalitavoiteteemaisen tiedotteen läpimenon yhdessä Suomen suurimmista uutispalveluista (Ilta-Sanomat, 16.6.2023). Irma Hirsjärven radiohaastattelu (Yle 21.6.2023), joka on julkaistu sittemmin podcastina.

Ei julmia leikkauksia -mielenilmaus: Olimme yhteistoteuttajana Tatsi ry:n Ei julmia Leikkauksia 
-mielenilmauksessa eduskuntatalon edessä 12.10.2023. Paikalla arviolta 1000–1500 osallistujaa. Näkyvyyttä tuettiin mielipidekirjoittelulla sekä sosiaalisen median #eijulmialeikkauksia -kampanjalla. 

Kohtuus kaikessa -mielenosoitus: Olimme mukana STTK:n Kohtuus kaikessa -mielenosoituksessa. Paikalla oli arvioilta noin 1000 ihmistä. Näkyvyyttä tuettiin sosiaalisen median #kohtuuskaikessa –kampanjalla

Toimintaa Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin kautta 

Työttömien Keskusjärjestöllä on hallituspaikka Suomen köyhyyden vastaisessa verkostossa EAPN-Finissä. Verkosto edistää syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhassa olevien asemaa ja edistämään sosiaalisia oikeuksia, perusturvaa, hyvinvointia sekä itsenäistä suoriutumista. 

Lue lisää: Suomen köyhyyden vastainen verkosto (EAPN-Fin).

Verkosto kokosi ja julkaisi lokakuussa Köyhyysvahti 2023 -raportin suomeksi ja englanniksi. Työttömien Keskusjärjestö on osallistunut raportin kokoamiseen ja viestintään. SOSTE on ollut päävastuullinen toimija verkoston hallinnoinnissa. Tulevaisuudessa SOSTEn rooli pienenee ratkaisevasti ja verkosto etsii uusia toimintatapoja.

International Council for Social Welfare eurooppalaisen verkosto

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski toimi SOSTEn edustajana International Council for Social Welfare, ICSW, verkostossa sekä eurooppalaiseen verkoston hallituksessa (Suomen/SOSTEn edustajana). ICSW on maailmanlaajuinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Se taistelee köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastaan, sekä rakentaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten resilienssiä taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien uhkien kohdatessa. Sen jäsenenä toimivat pääasiassa kansallisesti merkittävät keskusorganisaatiot, mitkä työskentelevät sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös tutkimuslaitoksia on edustettuina. 

Jukka Haapakoski suunnitteli ja osallistui marraskuun lopulla Vilnassa, Liettuassa järjestettyyn ICSW:n lapsiperheköyhyysseminaariin. Paikalla oli noin 50 henkilöä, tutkijoita ja opiskelijoita Vilnan yliopistosta, sekä asiantuntijoita eri Euroopan maista. 

Vaikuttaminen verkostoissa ja yhteistyöryhmissä. Katso liite 4. Verkostot ja työryhmäjäsenyydet.

Lisäksi Työttömien Keskusjärjestön jäsenistö, hallitus ja toimisto valittiin osaksi ”Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut sekä niiden vaikuttavuus ja merkityksellisyys” -tutkimusta, jonka teetti Jyväskylän Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu. Vaikuttavuusselvitys käynnistyi seuraavana vuonna.

4. Viestintä

Työttömien Keskusjärjestö osallistui aktiivisesti julkiseen keskusteluun työttömyydestä ja työttömien terveydestä, toimeentulosta sekä hyvinvoinnista. Seurasimme mediakeskustelua sekä yleisellä tasolla että tarkkailemalla omien mediaosumiemme määrää ja tavoittavuutta. Vuonna 2023 hyviä tuloksia saatiin aikaan etenkin aktiivisen mielipidekirjoittelun kautta sekä osin vilkastakin keskustelua herättäneillä sosiaalisen median julkaisuilla. Julkisessa keskustelussa teemana korostui otsikoinnissa työttömien määrä. Vaalivuodelle tyypillisesti keskusteluissa näkyivät pitkälti uuden hallituksen asettamat työllisyystavoitteet sekä leikkaustoimet, joiden tavoitteena työllisyysasteen toivottiin kasvavan 80 prosenttiin. 

Alla olevassa taulukossa on kuvattu työttömyyden mediaosumia Meltwater-mediaseurannan avulla. Nostot kertovat siitä, miten suomalaisessa mediassa työttömyys esiintyy otsikkotasolla.

Vuoden pääviestinämme oli vastustaa hallituksen sosiaaliturvan leikkauksia (#EiJulmiaLeikkauksia), jotka kohdistuvat työttömiin ja muihin yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Halusimme viestiä selvästi, etteivät leikkaukset ole oikea keino pyrkiä kasvattamaan työllisyyttä. Tavoitimme viestillämme tavoitteemme mukaisesti poliittisia päättäjiä sekä muita tärkeitä sidosryhmiämme. Lisäksi viestiä tuettiin kaikissa pääkommunikaatiokanavissamme ja mediaa tiedottamalla.

Työttömien Keskusjärjestön viestintään luotiin 2023 aikana uudistettu mittaristo tukemaan tiedolla johtamista. Viestinnän työkaluja päivitettiin, analytiikkatyökaluja uudistettiin ja uusia ominaisuuksia käyttöönotettiin, mm. Meltwater-palvelua laajennettiin kattamaan mediaseurannan lisäksi median kontaktointityökalu, jäsenkirjeet ja uutiskirjeet siirrettiin Creamailer-postipalveluun. Verkkosivuilla ja 
-lehdessä siirryttiin uuteen GA4-mittauskokonaisuuteen.

4.1. Ansaittu media

Työttömien Keskusjärjestö jäsenineen onnistui näkymään lehtikirjoittelussa voimakkaammin loppuvuotta kohden. Suurin piikki Keskusjärjestölle oli tulevaan hallitusohjelmaan liittyvä kommentointi kesä- heinäkuussa. Perinteisen median julkaisujen levikkiin ja mediaosumien määrään perustuvan arvion mukaan tavoitimme yhdessä jäsenistömme kanssa jopa noin 100 000 suomalaista (Meltwater-mediaseuranta 2023). Medianäkyvyys syntyi ilman maksullista sisältöä. Eniten mainintoja meistä oli Ylen, Helsingin Sanomien, Vaarojen Sanomien, Loimaan lehden sekä Äänekosken Kaupunkisanomien julkaisuissa. Mediaosumien kokonaislistaus linkkeineen löytyy tyottomat.fi-sivuilta. Toimintavuoden 2023 aikana Keskusjärjestöllä itsellään oli 48 mainintaa ja jäsenistöllämme mainintoja kertyi yhteensä 105 kappaletta (Meltwater-mediaseuranta). Mielekästä vertailukohtaa edelliseen ajanjaksoon ei tässä kohtaa muodostu, sillä suodattimia on muokattu ja tarkennettu merkittävästi.

Aktiivisesti vuonna 2023 on ylläpidetty sosiaalisen median yhteisöjä Facebookissa, Instagramissa sekä X:ssä (ent. Twitter). Työttömien Keskusjärjestö tavoitti sosiaalisen median tileillään arviolta yhteensä yli 30 tuhatta kävijää vuoden aikana.

Kattavuus sosiaalisessa mediassa on ollut laskussa, vaikka profiilien vierailut ovat merkittävästi lisääntyneet. Sosiaalisen median algoritmit vaikuttavat selkeästi tukevan orgaanista näkyvyyttä pääasiallisesti seuraajaryhmän kesken, jolloin vain maksettu sisältö tavoittaa tehokkaasti oman yhteisön ulkopuolisia tilejä. Tavallista matalampi tavoittavuus johtui siitä, ettei maksullisen sisällön hyödyntäminen tänä vuonna ollut pääsääntöisesti mahdollista.

4.2. Verkkosivut ja -lehti

Työttömien Keskusjärjestön verkkosivut, tyottomat.fi sekä #tyottomat-verkkolehti (lehti.tyottomat.fi), tavoittivat vuodessa arviolta reilut 40 000 kävijää. Tänä vuonna analytiikkavaihdoksen vuoksi luotettavaa kävijätietoa on vain 6 viimeisimmän kuukauden ajalta, mutta pääsivujen 15 000 kävijää heinä-joulukuussa antavat hyvän indikaation sille, että tyottomat.fi-sivuston kävijämäärä vastaa edellisvuosien tasoa. #tyottomat-verkkolehti keräsi puolestaan noin 7700 kävijää vuodessa, joka ylittää reippaasti edellisvuosien kävijämäärän.

4.3.  Jäsen- ja uutiskirjeet

Uutiskirjeviestinnässä keskityimme vuonna 2023 jäsenkirjeen kehittämiseen sekä uuden, hyvinvointialueille suunnatun uutiskirjeen lanseeraukseen yhteistyössä Terveyttä työttömille -toiminnan kanssa. Uutiskirjeet muille sidosryhmille pyörivät edellisten vuosien tavoin.

Jäsenkirje tavoitti keskimäärin yli puolet jäsenistömme edustajista lähetyskertaa kohden. Myös linkkien keskimääräinen klikkiprosentti kertoo parantuneesta tavoittavuudesta jäsenistömme keskuudessa. Jäsenistöä tavoitettiin Creamailerin postituksilla hyvin (15 lähetettyä jäsenkirjettä ja -tiedotetta). Hyvinvointialueille lähetettiin vuonna 2023 ensimmäinen uutiskirje. Sidosryhmän uutiskirjettä selkiytettiin ja sisältöä tehtiin tarkemmin rajaten, jotta kohderyhmän kiinnostuksen kohteita saataisiin kartoitettua paremmin. Vuonna 2023 lähti 4 uutiskirjettä sidosryhmille, mikä sekin on kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Sidosryhmien uutiskirjeessä avaus- ja klikkausprosenteissa ei vielä saavutettu merkittävää kasvua, mutta haluttu tavoittavuus savutetaan helpommin kohderyhmätuntemuksen karttuessa ja systemaattisen seurannan avulla.

4.4. Jäsenpalaute (TVS)

Jäsenistöltämme kysyimme asteikolla 1 minimi – 5 maksimi kannanottoa seuraaviin väittämiin (48/61 vastausta): 

• Tunnemme Työttömien Keskusjärjestön toimintaa: 4.19
• Työttömien Keskusjärjestö näkyy julkisuudessa: 3.92
• Työttömien Keskusjärjestö on luotettava kumppani: 4.58
• Työttömien Keskusjärjestön viestintä on ajantasaista, informatiivista ja hyödyllistä: 4.42
• Työttömien Keskusjärjestön ääni kuuluu työllisyysasioissa ja päätöksenteossa: 3.88
• Ovatko Digikahvit olleet teille hyödyllisiä: 3.8 (29 ei osallistunut)
• Työttömien Keskusjärjestö on mielestäni yhteiskunnallisesti vaikuttava: 4.1
• Työttömien Keskusjärjestö edustaa jäsenyhdistysten ääntä: 4.25
• Työttömien Keskusjärjestö edustaa työttömien ääntä: 4.4
• Työttömien Keskusjärjestö on helposti tavoitettava: 4.6
• Työttömien Keskusjärjestö tarjoaa hyödyllistä apua/neuvontaa 4.44
• Työttömien Keskusjärjestön Eväitä Elämälle -ruoka-apuavustus on ollut meille hyödyllinen: 4.89 (30 ei osallistunut)
• Ovatko aluekokoukset tuoneet toimintaanne jotain uutta? 3.82 (31 ei osallistunut)
• Onko Toimintatonni ollut hyödyllinen, 4.82 (15 ei osallistunut toimintaan)
• Onko Keskusjärjestön tarjoama neuvonta lakiasioinnissa ollut teille tarpeellista? 3.48 (25 ei osallistunut toimintaan)
• Onko yhdistystoimintaan tai perustamiseen liittyvä neuvonta ollut hyödyllistä: 4.29 (31 ei ole saanut/tarvinnut neuvontaa)
• Onko Työttömien Keskusjärjestön koulutukset olleet hyödyllisiä? 4.32 (14 ei tarvinnut koulutusta)
• Terveyttä työttömille -toiminta on ollut yhdistyksellemme hyödyllistä: 4.37 (18 ei osallistunut toimintaan)
• Askelia Voimaan hanke on ollut yhdistyksellemme hyödyllinen: 4.35 (28 ei osallistunut toimintaan)

5. Tapahtumat

Työttömien Keskusjärjestön koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä on kuultu jäsenyhdistysten toiveita ja tarpeita. Tapahtumilla ja koulutuksilla on lisätty ja vahvistettu työttömien yhdistysten ja työttömien mahdollisuutta osallistua ja kehittää järjestöosaamistaan. Tilaisuudet ovat tukeneet myös jäsenyhdistysten keskinäistä vertaistukea ja verkostoitumista. Aiheiden suunnittelussa on otettu huomioon ajankohtaiset työllisyys- ja työttömyysasiat.

Jäsenistön Digikahvit-keskustelutilaisuuksia pidettiin kerran kuukaudessa pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä perjantaina. Keskustelut ovat olleet vapaamuotoisia vertaistukikuulemisia. Vapaamuotoisista keskusteluista on saatu myönteistä palautetta. Toivotaan, että omaa asiaa päästään kertomaan ja siihen saadaan palautetta. Digikahveja järjestettiin 8 kertaa ja osallistujia oli 14–25 henkilöä per tapahtuma.

Hallituksen kehittämispäivät vietettiin 19.1.2023. Vantaan Sokos Hotellissa oli paikalla 13 hallituksen jäsentä sekä 6 muuta henkilöä. Päivillä keskusteltiin jäsenyhdistysten ja Keskusjärjestön tulevaisuudesta ja nykypäivästä sekä käytiin läpi Työttömien Keskusjärjestön strategiaa.

Ruoka-avun valtionavustuksen hankeyhdyshenkilöiden ja vastuuhenkilöiden vertaistapaaminen 10.8.2023 yhteistyössä Kotimaisen avustustyön liitto Koan kanssa. Tavattiin hyvinvointialueiden päättäjiä ja vastuuhenkilöitä. Keskusteltiin vertaistuellisesti ruoka-avun valtionavustuksesta. Työttömien Keskusjärjestöä edusti järjestösihteeri.

Jäsenistölle suunnatut Hyvinvointipäivät pidettiin Lomakylä Anttoorassa Porissa 15.–17.8.2023. Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna vieraili päivien alussa Anttoorassa. Hyvinvointipäivien ohjelman oli suunnitellut Askelia Voimaan -hankkeen hankekoordinaattori Heli Niromaa. Hän toteutti valtaosan ohjelmasta yhdessä Kajaanin Työvoimayhdistyksen työkykykoordinaattorin Elvira Piiraisen kanssa. Ohjelmassa oli lisäksi leikkimieliset Olympialaiset, jotka Saarijärven joukkue voitti. Lisäksi lomakylässä paistettiin makkaraa ja muuta naposteltavaa, saunottiin, uitiin meressä, laulettiin karaokea, uitiin sekä käytiin soutamassa. Päiville osallistui 23 henkilöä 8 jäsenyhdistyksestä.

Edellisen vuoden tapaan järjestettiin Pop up -tapahtuma Kuopiossa 25.8.2023. Kuopion elonkorjuujuhlissa Kuopion torilla järjestö teki yhteistyötä Kuopion kaupungin, työllisyyspuolen toimijoiden ja Navigaattorin kanssa. Yleisöä houkuteltiin mukaan Speden Spelit -tyylisellä laitteella. Tapahtumassa olivat mukana Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja, järjestösihteeri sekä viestinnän asiantuntija.

Kuntouttava työtoiminta. Mitä? Miksi? Kenelle? -webinaari 31.8.2023 järjestettiin yhteistyössä Porin Seudun Työttömät ry:n, Sosten Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Vates-säätiön, Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Into ry:n ja Sininauhaliiton kanssa. Webinaari oli suunnattu hyvinvointialueiden toimijoille ja päättäjille. Osallistujia oli 76 hlöä.  Video sai YouTubessa lisäksi 100 katselukertaa. Videotallenne: https://www.youtube.com/watch?v=7VFlFXwLpGY.

Työttömien Keskusjärjestö järjesti Hukaton huominen -tapahtumaan liittyvän keskustelutilaisuuden Nuorten monitoimitilalla Liito, Vantaalla 13.9.2023. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin, Vantaan Yhteisen Pöydän, Vantaan kirkon ja ohjaamon kanssa. Työttömien Keskusjärjestö tuotti tapahtumaan paneelikeskustelun ”Nuoret työelämän murroksessa”, johon osallistuivat Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Terveyttä työttömille -toiminnan terveydenhoitaja YAMK Ulla-Maija Kopra, Vantaan kaupungin nuorisovaltuustosta Vincent Joki, Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden johtaja Hannu Rusama sekä Supernovat-hankkeen kokemusmentori Laura Bredin.

Videotallenne: https://youtu.be/p7fN5K06bhg sekä artikkeli: https://lehti.tyottomat.fi/hukaton-huominen-panelistit-sosiaaliturvan-leikkaukset-eivat-kannusta-hakemaan-toita/

12.10.2023 Ei julmia leikkauksia! -mielenilmaus. Eduskuntatalo, Helsinki. Tatsi ry:n kanssa. Tapahtumaan osallistui arviolta 1000 ihmistä, joista 45 henkeä 5 työttömien jäsenyhdistyksestä.

Videotallenteet: https://www.youtube.com/watch?v=QZv_ESxdtzQ ja https://www.youtube.com/watch?v=Nag01fEASpw, sekä lehtiartikkeli: https://lehti.tyottomat.fi/hallituksen-peruttava-tyottomiin-kohdistuvat-sosiaaliturvaleikkaukset/

7.11.2023 Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä. Pikkuparlamentti, Helsinki. Tapahtumaan osallistui 9 kokemusasiantuntijaa sekä 6 kansanedustajaa. Työssäkäyvien köyhyyden -ryhmän fasilitaattorina Työttömien Keskusjärjestön viestinnän asiantuntija Tiia Popovic ja kirjurina Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri Juha Keränen. Järjestäjinä EAPN-Fin, Työttömien Keskusjärjestö, Soste, Kirkkohallitus ja Kuka kuuntelee köyhää -verkosto

9.11.2023 Köyhyys ja ruoka-avun tarve -webinaari. Järjestäjänä Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmä. Webinaarissa esiintyi Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri Juha Keränen. Hänen aiheenaan oli Köyhyys ja ruoka-avun tarve työttömien näkökulmasta (10 minuutin alustuspuhe ja keskustelu). 

Videotallenne: https://www.youtube.com/watch?v=eln66hhAvxY

18.11.2023 STTK:n Kohtuus kaikessa -mielenosoitus. Kansalaistori, Helsinki. Paikalla oli arviolta 1000 ihmistä sekä Työttömien Keskusjärjestö omalla banderollillaan.

22.–23.11.2023 Syyskoulutus. Paasitorni, Helsinki. Ohjelmassa käsiteltiin työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistuksia, työllisyyden kuntakokeilua, esiteltiin kuuden jäsenyhdistyksen toimintaa, lähellä.fi-verkkosivustoa, hallitusohjelman vaikutusta köyhyyteen ja ruoka-apuun sekä tarkasteltiin tekoälyn hyödyntämistä yhdistystyössä sekä työhyvinvointia teknologian nopeassa uudistussykkeessä. Koulutukseen osallistui 40 henkilöä 13 yhdistyksestä. Koulutukseen osallistuttiin myös etänä. 

27.11.2023 Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt tavaksi -webinaari. Järjestäjinä Kotimaisen avustustyönliitto Koa ry yhteistyössä Työttömien Keskusjärjestön kanssa. Ohjelmassa esiteltiin vapaaehtois- sekä toimintavalmiussopimus. Tapahtumaan osallistui 31 henkilöä. Sopimuspohja: https://tyottomat.fi/jasenisto/lomakkeet/#vapaaehtoistyo

6. Jäsenyydet

Työttömien Keskusjärjestö on jäsenenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö – EHYT ry:ssä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssä ja EAPN-Fin – Suomen köyhyyden vastaisessa verkostossa. Työttömien Keskusjärjestö on järjestäytynyt seuraavien työnantajajärjestöjen kautta: Hyvinvointiala HALI ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry.

7. Järjestötoiminta

Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistykset valitsevat vuosikokouksessa Työttömien Keskusjärjestön hallituksen jäsenet (LIITE 1). Vuoden lopussa Työttömien Keskusjärjestössä oli yhteensä 61 jäsenyhdistystä. Keskusjärjestöön liittyi 1 uusi jäsenyhdistys ja 4 jäsenyhdistystä lopetti toimintansa. Keskusjärjestö avusti jäsenyhdistyksiään 40 000 euron STEA-avusteisella Toimintatonnilla. Lisäksi ruoka-aputoimintaa tekeviä yhdistyksiä avustettiin STM:n rahoittamalla Eväitä Elämälle (2022–2023) -avustuksella 181 080 eurolla. 

Jäsenyhdistysten toimintaa on tuettu neuvonnalla, hankekonsultoinnilla sekä välittämällä aktiivisesti viestejä tärkeistä tapahtumista ja koulutuksista. Viestinnän asiantuntijan työ näkyi jäsenkirjeiden, sidosryhmäuutiskirjeen ja #tyottomat -verkkojulkaisun sisällöissä sekä someviestinnässä. Työttömien Keskusjärjestö ylläpiti jäsenistölle suunnattua intranettiä, johon kerättiin ajankohtaisia jäsentoimintaan ja hallintoon liittyviä asioita.

Jäsenkyselyillä kartoitettiin työttömien yhdistysten toimintaa ja tarpeita. Lisäksi tiedusteltiin jäsenyhdistysten näkemyksiä uusista ja päättymässä olevista Keskusjärjestön hankkeista. Jäsenkyselyjä hyödynnettiin Keskusjärjestön toiminnan kehittämiseksi edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden sekä hanketarpeiden osalta. Jäsenkyselyjen vastauksia käytettiin toiminnasta raportoimiseen. Lisäksi jäsenkyselyillä tiedotettiin eri tapahtumista. Jäsenille lähetettiin yhteensä 27 kyselyä.

Vuonna 2023 Työttömien Keskusjärjestöön kuuluvien työttömien yhdistysten työllisyystoimenpiteisiin (palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu) osallistui tehdyn kyselyn mukaan yhteensä 1043 henkilöä. Avoimille työmarkkinoille sijoittui yhteensä 93 henkilöä, koulutukseen 48 henkilöä ja muuhun toimintaan sijoittui 105 henkilöä. Jäsenkyselyyn vastasi 30/61 yhdistyksestä.

Jäsenkyselyiden aiheet (Google Forms):

• Jäsenkysely 1/2023: Askelia voimaan -kysely hankeyhdistyksille
• Jäsenkysely 2/2023: TVS-kysely 2023 jäsenyhdistyksille
• Jäsenkysely 3/2023: Työllisyyskysely
• Jäsenkysely 4/2023: Toimintatonni 2023 TVS-kysely
• Jäsenkysely 5/2023: Vuosikokouksen 2023 ilmoittautuminen

Jäsenkyselyiden aiheet (Creamailer):

• Eväitä Elämälle (2021–2022) -selvitys (10.5.)
• Yhteistyö Eläkeliiton kanssa (17.5.)
• Palaute Askelia voimaan ja Terveyttä työttömille -käynneistä, kevät 2023 (5.6.)
• Hyvinvointipäivät 2023 Pori (8.6.)
• Ilmoittautuminen tsempparitapaamiseen 19.–20.9.2023 (26.6.)
• Tsempparitapaamisen 19.–20.9. palautekysely (19.9.)
• Kuntouttavan työtoiminnan tietoiskun vieraslista (28.6.)
• Uutiskirjeen postilistalle liittyminen – Hyvinvointialueet (10.8.)
• Hyvinvointipäivät 15.–17.8.2023 palaute (21.8.)
• Tietoisku kuntouttavasta työtoiminnasta 31.8.2023 palaute (4.9.)
• Mielenilmaus: Ei julmia leikkauksia! – valmisteleva kysely (7.9.)
• Edunvalvonnan kysymyksiä (22.9.)
• Edunvalvonnan kysymyksiä: Some (23.9.)
• Syyskoulutus 2023 -ilmoittautuminen (16.10.)
• Jäsenmaksukysely 2023 (9.11.)
• Kysely 18.11. mielenosoitukseen saapuvista jäsenyhdistyksistä (10.11.)
• Ilmaisia museolippuja (24.11.)
• Hyvinvointitsemppareiden vuosikysely 2023 (27.11.)
• Syyskoulutus 22.–23.11.2023 palaute (27.11.)
• Lahjoitus joulupuuron järjestämiseksi työttömille (28.11.)
• Askelia voimaan -yhdistysten vuosikysely 2023 (4.12.)
• Palaute Askelia voimaan ja Terveyttä työttömille -käynneistä, syksy 2023 (7.12.)

8. Ruoka-apu

EU-rahoitteinen ruoka-apu muuttui aineellisen avun kautta maksukorttien jakamiseksi. Työttömien Keskusjärjestö ei osallistunut maksukorttihankkeeseen. Maksukortteja jakoivat Suomen helluntaiseurakunta, Suomen Punainen Risti (SPR), Vihreä Keidas ry sekä Kirkkopalvelut ry yhdessä Siun Soten kanssa. Näistä Vihreä Keidas toimi pelkästään pääkaupunkiseudulla. Hankkeet olivat monivuotisia. Osa työttömien yhdistyksistä avusti SPR:ää maksukorttien jaossa ja oheistoimintojen järjestämisessä. 

Työttömien Keskusjärjestö osallistui osana STM-rahoitteista Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmää. Ryhmä kokoontui kolme kertaa. Ryhmässä oli mukana edustusto seuraavista organisaatiosta: SPR, Vantaan Yhteinen Pöytä, Stadin Safka, ViaDia, Kirkkopalvelut, Sininauhaliitto, Ruokavirasto, STEA, STM, Kotimaisen avustustyön liitto (Koa) sekä Jouko Karjalainen (THL). Ryhmässä pohdittiin mm. ruoka-aputoiminnan edistämistä osaksi Suomen valmiutta ja varautumista poikkeustilanteita varten. 

Lisäksi Työttömien Keskusjärjestö on osallistunut ruoka-apu.fi:n järjestämiin kuukausittaisiin verkkotapaamisiin, joissa ruoka-aputoimijat kokoontuvat yhteisen asian tiimoilla. Tapaamisissa jaetaan tietoa virkavallan ja toimijoiden väillä sekä pidetään esityksiä, jotka tukevat tätä toimintaa.

Eväitä Elämälle -hankkeen rahoitus siirtyi vuoden 2023 jälkeen hyvinvointialueiden hallinnon piiriin. Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri Juha Keränen osallistui useiden hyvinvointialueiden hanketta koskeviin alueellisiin koulutustilaisuuksiin. Katso tarkemmin kohdassa 11. Toiminta: 11.3. Eväitä Elämälle (2022–2023) -hanke.

9. Työttömien tuettu lomatoiminta ja lahjoitukset

Työttömien Keskusjärjestö markkinoi tuettua lomatoimintaa verkkosivuillaan ja kannusti jäseniään käyttämään palvelua. Sivustolle on koottu toimijoiden yhteystietoja, jotka järjestävät tuettuja lomia. Halukkaat saivat tarvittaessa paperisia hakupapereita postitse Työttömien Keskusjärjestön kautta.

Jenni ja Antti Wihurin rahaston kautta saatiin 250 kpl ilmaisia museolippuja Helsingin Kansallisgallerian museoihin: Ateneumin taidemuseoon, Nykytaiteen museo Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseon. Museoliput jaettiin yhdistyksille jaettavaksi eteenpäin vähävaraisille.

10. Aluetoiminta

Jäsenistön verkottumista ja tiedonvaihtoa varten on käytetty suljettua Facebook-ryhmää Työttömien aluejärjestöt, jossa vaihdetaan tietoa alueiden kesken. Myös kuukausittain pidetyillä Digikahveilla on vaihdettu tietoa aluejärjestöjen tapaamisen tapaan. 

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso (Kaakkois-Suomi)

Alueella ei pidetty yhtään aluekokousta. Lappeenrannan Seudun Työnhakijat jatkoivat ruokalatoimintaa. Kohti Työtä muutti pienempiin tiloihin ja sijoitti työttömiä edelleen yrityksiin. Kouvolan Seudun Työttömät jakoi hävikkiruokaa ja pyöritti ruokalaa. Kymijoen Tukipuulla oli vilkasta kirpputoritoimintaa. Parikkalan Työnhakijoilla oli pienet tilat ja pienimuotoista toimintaa. Etelä-Kymen Työttömillä oli paljon kuntouttavaa työtoimintaa. Silmut ry:llä oli monipuolisesti jäsentoimintaa ja se jakoi hävikkiruokaa. Yhdistyksellä on käytössään pieni keittiö sekä isot kohtaamispaikkatilat.

Jäsenyhdistykset: Imatran Työnhakijat ry, Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry ja Parikkalan Työnhakijat ry, Etelä-Kymen Työttömät – EKYT ry, Kohti Työtä ry, Kouvolan Seudun Työttömät ry, Kymijoen Tukipuu ry ja Silmut ry

Etelä-Savo

Alueella pidettiin yksi aluekokous ja kuulumisia yhdistysten välillä vaihdettiin puhelimitse, sähköpostitse ja osin tapaamalla. Työllistämisyhdistys TEKO ry:ssä työllistettiin henkilöitä pääasiassa palkkatuella (21 henkilöä), työkokeilulla, työharjoittelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa 18 henkilöä kirpputorille, autokorjaamolle, TV-pajalle, pilke pajalle, toimistolle ja leipä torille. Kangasniemen Työttömillä oli kirpputori, myymälä sekä tekstiili- ja puuverstastoimintaa. Mäntyharjun Työttömien toimipisteessä ylläpidettiin Matkahuolto Asiamiehen pakettipistettä sekä mini-kierrätyspuotia. Vapaaehtoiset lukivat näkövammaisille pakallislehteä, tehtiin kunnan sisäistä postinjakelua ja siivottiin jäteaseman toimistoa. Työntekijöitä oli kaksi, joista toisella lyhennetty työaika. Toiminnassa avusti kaksi vapaaehtoista. Mikkelin Työttömien kohtaamispaikka auttoi työttömiä ylläpitämään työkuntoaan ja työllistymään sekä toimi työttömien elämänhallinnan edistäjänä sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Kohtaamispaikassa oli yli 15 000 asiakaskäyntiä. Yhteistyötä tehtiin STEAn, Mikkelin kaupungin, hyvinvointialueen sekä paikallisesti laajan järjestöverkoston kanssa. Mikkelin Työttömät ry julkaisi 30-vuotiskertomuksen, jossa kerrattiin yhdistyksen historiaa. Kangasnimen Työttömät juhli 30-vuotista taivaltaan.

Jäsenyhdistykset: Kangasniemen Työttömät ry, Mikkelin Työttömät ry, Mäntyharjun Työttömät ry ja Työpajayhdistys TEKO ry (Savonlinna)

Kainuu

Kainuun alueella toimi vain yksi yhdistys. Kainuussa työvoimayhdistys toimi erittäin monipuolisesti verkostoituen paikallisten toimijoiden kanssa. Yhdistys järjesti jäsenistölleen ja asiakkailleen työkykyä ylläpitäviä/syrjäytymistä ehkäiseviä viikoittaisia liikunta- ja toimintaryhmiä, sekä virkistysmatkoja ja tapahtumia. Yhdistyksellä oli ruokalatoimintaa. 

Jäsenyhdistykset: Kajaanin Työvoimayhdistys ry 

Keski-Pohjanmaa

Alueella oli vain kaksi yhdistystä, eikä alueella pidetty virallisia aluekokouksia. Kokkolan Työttömät ry:llä oli Eväitä Elämälle -hankerahoitusta. Yhdistys piti kolme kuukautta pop up -kahvilaa ja teki yhteistyötä monikansallisesti. Tapahtumia, kulttuuria, liikuntaa sekä hävikkiruoan jakoa koko vuoden. 

Jäsenyhdistykset: Eläinhoitola Kotipesä ry (Kokkola) ja Kokkolan Työttömät ry

Keski-Suomi

Keski-Suomessa ei järjestetty aluekokouksia vuonna 2023. Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry palasi vanhana toimipisteeseensä. Yhdistyksellä oli viimeinen vuosi työllistävää toimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Sen STEA-rahoitteisen Sirpakka-toiminnan pitkäaikainen vetäjä vaihtui. Jyväskylän Uusiotuote pyritti kuntouttavia puupajatöissä.  Saarijärven Työttömillä oli vilkasta jäsentoimintaa ja ruokala. Yhdistys jakoi hävikkiruokaa. Suolahden Työttömillä oli monipuolista jäsentoimintaa, kirpputori, ruokala ja yhdistys teki kirjanpitoa pienille toimijoille.

Kuhmoisten Työvoimayhdistys lopetti toimintansa.

Jäsenyhdistykset: Jyväskylän Katulähetys ry, Jyväskylän Uusiotuote ry, Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry, Pihtiputaan Työttömät ry, Saarijärven Työttömät ry ja Suolahden Työttömät ry

Lappi

Alueella ei järjestetty varsinaisia aluekokouksia, mutta yhdistysten välillä pidettiin yhteyttä puhelinkeskusteluin. Arto Valo Ivalon Seudun Työttömät ry:stä toimi työttömien edustajana useissa paikallisissa ja alueellisissa työryhmissä liittyen mm. työllisyyden kuntakokeiluihin sekä seutukunnalliseen kehittämiseen. Ivalossa ruokajako jatkui entiseen tapaan. Vuoden aikana järjestettiin retkiä. Yhdistyksellä oli kirpputori, palkkatukilaisia ja kuntouttavaa. Kunnalta jäsenet saivat ilmaiset liikuntatoimet. Säännöllisiä työttömien terveystarkastuksia. Kolarissa ruokajako jatkui normaaliin tapaan. Yhdistyksellä oli kirpputori ja huonekalukirpputori sekä palkkatukilaisia. 

Työtä & Turvaa ry:n toiminta lakkasi.

Jäsenyhdistykset: Ivalon Seudun Työttömät ry, Kolarin Työttömät ry

Pirkanmaa

Teemana Muutos – TeeMu ry juhli 30-vuotista taivaltaan.

Jäsenyhdistykset: Kyrön Eloisat ry, Lempäälän–Vesilahden Työttömät ry, Nokian Väliasema ry, Oriveden Seudun Työttömät ry, Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, Teemana Muutos – TeeMu ry, Toijalan Seudun Työttömät ry

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan Työttömät ry (entinen Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry) toimi Pohjois-Karjalassa ja sen toimipiste sijaitsi Joensuussa. Järjestön toiminnan pääpaino oli TYYNE-työttömien neuvontapalvelussa. 
 
Pohjois-Karjalan Työttömät ry oli maakunnan työttömien yhdistysten kattojärjestö ja sen jäsenyhdistykset järjestivät alueellaan erilaista toimintaa ja tarjosivat mm. työkokeilu- ja palkkatukityöpaikkoja. 
 
Yhteisiä aluepalavereja järjestettiin kaksi.

Jäsenyhdistykset: Juuan Työttömät ry, Kontiolahden Työttömät ry ja Näre ry (Nurmes), kannatusjäseninä Joensuun Arjesta-selviytyjät ry ja Tohmajärven Nurkka ry.

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaalla ei pidetty aluekokouksia. Työpetari ry:llä ei ollut toimintaa vuonna 2023. Eväitä Elämään ry jakoi viikoittain hävikkiruokaa. 

Työpetari ry (Pudasjärvi) lopetti toimintansa.

Jäsenyhdistykset: Eväitä Elämään ry (Ylivieska)

Pohjois-Savo

Pohjois-Savon alueella pidettiin yksi aluekokous. Terveyttä työttömille -toiminta ja Askelia Voimaan -hanke aktivoivat Kiuruveden Työttömät suunnittelemaan tulevalle vuodelle STEA-hankkeen haun. Yhdistys järjesti ruoka-apua muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhdessä. Lapinlahden Työttömien Tuessa ylläpidettiin ruokalaa ja järjestettiin jäsenistölle virkistystoimintaa. Rautavaaran Työraitin toiminnan vetäjä vaihtui. Yhdistys etsi uusia tiloja.

Iisalmen Työvoimayhdistys ry lopetti toimintansa.

Työttömien Toimintapaja ry (Iisalmi) aloitti toimintansa ja liittyi Työttömien Keskusjärjestön jäseneksi.

Jäsenyhdistykset: Iisalmen Työvoimayhdistys ry, Kiuruveden Työttömät ry, Lapinlahden Työttömien Tuki ry Rautavaaran Työraitti ry ja Työttömien Toimintapaja ry

Satakunta

Satakunnan alueella ei pidetty virallisia aluekokouksia. Porin Seudun Työttömät kävivät vaihtamassa kuulumisia Kankaanpään Toimituvan kanssa samalla, kun tehtiin jäsenten kanssa päiväretken Kankaanpäähän. Siellä tutustuttiin työpajatoimintaan ja kierrätyskeskukseen. Muutama muukin kiva retki tuli vuoden aikana tehtyä jäsenten kanssa ja tapahtumiakin tuli järjestettyä.  Porin Seudun Työttömät järjestivät Työttömien Keskusjärjestön Hyvinvointipäiviä Porin Anttoorassa elokuussa. 

Hävikkiruoan ja koulujen ylijäämäruoan jako jatkui entiseen tapaan; hakijamäärät lisääntyvät. Yhteistyötä laajennettu paikallisten toimijoiden kanssa, kuten SPR paikallisosastolle tarjottu hävikin kuljetusapua.

Yhdistys työllisti kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun ja palkkatuelle. Lisäksi tarjottiin työharjoittelupaikkoja opiskelijoille, joilla on haasteita opintojen kanssa. Yhdistyksellä oli yksi Paikka auki 
-työntekijä. 

Yhdistyksen tiloista löytyi kirpputori, pukuvuokraamo, kutomo, ompelimo ja syksyisin toiminnassa oleva mehuasema. Keskustelua oli myös, että lounasruokalan uudelleen herättämiseksi muutaman vuoden tauon jälkeen. Porin Seudun Työttömät juhli 30-vuotista taivaltaan.

Kankaanpään Toimitupa pyöritti ruokalatoimintaa ja hävikkiruokaa.

Jäsenyhdistykset: Kankaanpään Toimitupa ry ja Porin Seudun Työttömät ry

Uusimaa

UUTTA ry piti neljä kokousta, joista yksi oli vuosikokous. Vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Meerit Kuparinen. Yhdistys muutti sääntöjään niin, että sen toiminta muuttui joulukuun lopussa aluejärjestöstä tavalliseksi jäsenyhdistykseksi. Elämänlaatu ry tarjosi talousneuvontaa ja kädentaitoa. Korson Työttömillä oli keittiö, ruokajakoa sekä aktiivista jäsentoimintaa. Lohjan Seudun Työttömillä oli keittiö, jakoivat hävikkiruokaa ja pyörittivät työpalveluja kunnalle. Meri-Vuosaaren Työttömillä oli kirpputori, hävikkiruokajakoa sekä tietokonekierrätys. Pop UP Poppoo keskittyi omaan jäsentoimintaansa. Yhdistyksellä ei ollut omia toimitiloja. Porvoon Seudun Työnhakijat supistivat toimintaansa entisestää ja suunnitteli uusia aluevaltauksia. Yhdistyksellä oli maksuton sporttikierrätys, jossa sai vaihtaa urheilutarvikkeita veloituksetta. 

ViisNollaTuki ry lopetti toimintansa, koska kaikki toimija pääsivät töihin.

Jäsenyhdistykset: Elämänlaatu ry (Vantaa), Korson Työttömät ry, Lohjan Seudun Työttömät ry, Meri-Vuosaaren Työttömät ry (Helsinki), Pop UP Poppoo ry (Tuusula), Porvoon Seudun Työnhakijat ry ja Vantaan Työnhakijat ry 

Varsinais-Suomi

Työ-Länsi ry:n hallitus kokoontui 8 kertaa. Vuosikokouksessa 25.4. valittiin väistyvän puheenjohtajan Pentti Kallion tilalle Christine Vallius Varissuon Työ ja Toiminta VT ry:stä sekä varapuheenjohtajaksi Seppo Blomqvist Turun Seudun TST ry:stä.

Syksyn laivaseminaari pidettiin 1.11. ja mukana oli 16 osallistujaa. Työttömien Keskusjärjestöä edustivat Irma Hirsjärvi ja Katriina Lehtovaara. Seminaarin tarkoituksena oli löytää pohdiskelevalla keskustelulla ratkaisuja yhdistysten epävarmasta tilanteesta koskien palkkatuella työllistämistä ja kuntouttavan työtoiminnan jatkamista, sekä kuulla Keskusjärjestön edunvalvontaviikon teemoista ja tuloksista. 

Varissuon Työ ja Toiminta VT ry juhli 25-vuotista taivaltaan.

Jäsenyhdistykset: Loimaan Seudun Työttömät ry, Mynämäen Seudun Työttömät Työnhakijat ry, Salon Alueen Työttömät ry (ei Työ-Lännen toiminnassa mukana), Turun Seudun TST ry ja Varissuon Työ ja Toiminta VT ry (Turku)

Ahvenmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme

Alueilla ei ole ollut tänä vuonna aluetoimintaa.

11. Toiminta

11.1. Terveyttä työttömille -toiminta

Tervettä työttömille -toiminnan tavoitteena on edistää erityisesti yli 45-vuotiaiden (pitkäaikais)työttömien terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä.  Kumppanina ja osatoteuttajana työssä on Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. 

Viestiminen ja vaikuttaminen 

Hyvinvointialueille kohdistettu viestintä ja vaikuttaminen aktivoitui syksyllä. Hyvinvointialueiden valtuutetuille järjestettiin elokuussa tietoisku kuntouttavasta työtoiminnasta yhteistyössä välityömarkkinatoimijoiden (Vates, Into ry, Soste, Sininauhaliitto) kanssa. Joulukuussa lähetettiin ensimmäinen uutiskirje hyvinvointialuetoimijoille.

Vuoden aikana osallistuttiin hallituksen esityksiä ja lainsäädäntömuutoksia koskevien lausuntojen ja kannanottojen laatimiseen yhdessä Keskusjärjestön kanssa (mm. perusturva ja hallituksen leikkaus- ja työllisyystoimet). Sisältöjä tuotettiin myös Sosiaaliturva ihmisoikeutena – pyöreän pöydän keskusteluun, sekä Amnesty International Suomen raporttiin terveyspalveluiden yhdenvertaisuudesta.

Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n johdolla laaditun Työttömän Ensiapupaketin jatkoksi julkaistiin Faktoja työttömyydestä -kortti. Muina kumppaneina olivat MIELI Suomen mielenterveys ry ja Takuusäätiö ry. Tehtiin yhteistyötä Hengitysliitto Heli ry:n kanssa tupakoinnin lopettamiseen ja savuttomuuteen liittyen (yhteiset käynnit sekä viestintä). Tuettiin Sydänliiton sekä Uniliiton kurssiviestintää.

Toimittiin Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkoston työryhmässä, joka järjesti verkostolle neljä Työttömien terveyden tueksi -iltapäivää: 

• Terveystarkastuksen kirjaaminen, tilastointi ja muutoksissa jaksaminen 
• Motivoiva haastattelu ja asiakkaan kohtaaminen 
• Yhteistyö ja monialaisuus hyvinvointialueilla 
• Päihteet, mielenterveys ja palvelupolut (Päävastuu Terveyttä työttömille ja Terveydenhoitajaliitto).

Verkoston päävastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (osana Työkykyohjelman laajennusta, RRP) yhteistyössä Terveyttä työttömille -toiminnan, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja Työterveyslaitoksen kanssa. Verkostossa on n. 350 työttömien terveystarkastuksia tekevää terveydenhoitajaa ja työttömien terveyden ja hyvinvoinnin parissa työskentelevää sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaista.

Jäsenyydet verkostoissa ja työryhmissä, katso liite 4.

Muu osallistuminen ja yhteistyö:

• Työpaja Ilmastonmuutoksen riskeihin sopeutuminen ja varautuminen Tampereella (haavoittuvassa asemassa olevat) (Veera Luoto)
• Vantaan kaupungin ja seurakunnan Hukaton huominen -tapahtuman 13.9.2023 paneelikeskustelu (Ulla-Maija Kopra)
• Terveydenhoitajapäivät 14.–15.9.2023
• Diakonia Ammattikorkeakoulun OSKE-tori -tapahtuma 7.2.2023 (Yksi opinnäytetyö Työttömän terveystarkastus -teemaan liittyen parhaillaan työn alla.)
• Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintafoorumi 16.11.2023. Paneelikeskustelu järjestöyhteistyön näkymistä (Ulla-Maija Kopra)

Terveyttä työttömille mediassa vuonna 2023:

• Harva valitsee työttömyyden – kohtaa siksi työttömäksi jäänyt kunnioittaen. Mielipide Vantaan Sanomat 26.1.2023. (Peppi Tervo-Hiltula, Sari Nuikki, Maria Rumpunen, Katriina Lehtovaara).
• Kohtaa työttömäksi jäänyt arvokkaasti. Mielipidepalstat Kirkko ja Kaupunki 7.2.2023; Suomenmaa 17.1.2023; Turun Sanomat 19.1.2023. (Peppi Tervo-Hiltula, Sari Nuikki, Maria Rumpunen, Katriina Lehtovaara)
• Työttömien terveystarkastukset on saatava lain edellyttämälle tasolle. Mielipide HS 12.3.2023. (Peppi Tervo-Hiltula, Katriina Lehtovaara, Tiina Tuominen)
• Osallisuuden toteutuminen vaatii yhteyttä. Mielipide Lapin Kansa 20.3.2023 (Veera Luoto, Jukka Haapakoski)
• Päihderiippuvuutta tulee hoitaa ennen työllistämistoimia. Mielipide HS 5.4.2023. Ulla-Maija Kopra, Jukka Haapakoski)
• Terveystarkastus on palvelu, jota käyttää edelleen vain pieni osa työttömistä. Tyottomat-verkkolehti 15.5.2023
• Eriarvoisuuden kuilua tulee kaventaa terveydenhuollossa (vastine Amnestyn raporttiin). (Veera Luoto) 
• Työllisyysasteen nostaminen vaatii ihmisten aitoa kohtaamista.  Mielipide HS 7.7.2023, (Jukka Haapakoski, Veera Luoto)
• Hyvinvointialueiden on tarjottava sosiaalista luototusta. Työttömät -verkkolehti 16.8.2023 (Veera Luoto) 
• Tällaisia etuuksia työtön voi saada. Asiantuntijahaastattelu. Iltalehti 21.8.2023 (Veera Luoto) 
• Närekartanossa on matalat kynnykset. Ylä-Karjala 24.8.2023 
• Terveydenhoitajan palsta. Työttömät -verkkolehti 4.9.2023 alkaen. (Ulla-Maija Kopra)
• Asiakasmaksut eivät saa estää hoitoon hakeutumista. Mielipide HS 7.12.2023 (Veera Luoto, E. Vartio Omaishoitajaliitto, Y. Krokfors Invalidiliitto)

Palveluohjaus ja työkykykoordinaattorityö

Palveluohjaus- ja yhdistyskäyntejä tehtiin yhteensä 30 kpl, joista 17 jäsenyhdistyksiin ja 13 Ehyt ry:n sekä muiden toimijoiden toimipaikkoihin. Kolmannes käynneistä tehtiin yhdessä Keskusjärjestön Askelia voimaan -hankkeen kanssa. Myös muu yhteistyö hankkeen kanssa oli tiivistä, kuten Verkkopuntari-elintapaohjaus ja sisältöjen tuottaminen.

Käynneistä jäsenyhdistyksiin ja toimipaikkoihin tiedotettiin Facebookissa sekä syksystä alkaen myös Lähellä.fi -sivustolla. Paikallisia sote- ja työllisyystoimijoita osallistui yhdistyskäynneille kolmesti, ja tilaisuuksissa keskusteltiin työttömien palveluiden tilanteesta ja kehittämisestä. 

Työkykykoordinaattoriasiakkaita oli vuoden aikana 35. TE-palveluihin, sosiaalitoimeen tai Kelaan otettiin yhteyttä ja annettiin palautetta asiakkaan asian hoidosta kahdeksan kertaa.

Yhdistysten toiminnan tukeminen

Yhdistyksissä järjestettiin kymmenen kertaa koulutuksia, joiden aiheina olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, puheeksiotto, päihteet, mielen hyvinvointi ja voimavarat. Pääosa koulutuksista toteutettiin yhdessä EHYT ry:n kanssa. Lisäksi hätäensiapukoulutusta järjestettiin 11 yhdistykselle.

Työnohjausta hankittiin ostopalveluna vuoden mittaan 10 yhdistykselle tai työryhmälle yhteensä 66 kertaa. Palaute oli positiivista: työnohjausta saaneet kokivat valmiutensa ohjata vahvistuneen sekä työhyvinvoinnin ja jaksamisen parantuneen.

Niin kutsuttuja hankeklinikkatapaamisia (tuki toiminnan kehittämisessä tai uusien hankkeiden suunnittelussa) pidettiin viidesti. Lisäksi yhdistyksille tarjottiin asiakasohjaukseen liittyviä materiaaleja ja aineistoja. Ota huoli puheeksi -opas sekä Hyvinvointikalenteri päivitettiin. 

Kokemusasiantuntijakoulutus

Työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutuksen suunnittelu käynnistyi loppuvuodesta lähtötilanteen kartoituksella, kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestäviin tahoihin verkostoitumalla ja koulutusmateriaaleihin perehtymällä. Koulutus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2024.

Asiakas- ja yhdistystyö lukuina vuonna 2023

11.2. Askelia voimaan -hanke

Askelia voimaan -hankkeen (STEA 2022–2025) tavoitteena on tukea työttömien yhdistyksiä ja pitkäaikaistyöttömiä terveellisten elintapojen omaksumisessa. Hankkeen osatoteuttajia ovat UKK-instituutti ja Silta-Valmennusyhdistys ry. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Liikkuva aikuinen -ohjelma ja yhdeksän keskusjärjestön jäsenyhdistystä. Yhdistyksiä ovat Kajaanin Työvoimayhdistys ry, Kokkolan Työttömät ry, Kouvolan Seudun Työttömät ry, Loimaan Seudun Työttömät ry, Näre ry, Porvoon Seudun Työnhakijat ry, Suolahden Työttömät ry, Turun Seudun TST ry sekä Varissuon Työ ja toiminta VT ry.

Hankkeessa 

1. rakennetaan yhteistyössä yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa työttömän elintapaneuvonnan palvelupolkua
2. kehitetään ja toteutetaan työttömien matalan kynnyksen elintapaneuvontaa
3. luodaan vertaistuellista ryhmätoimintaa työttömien yhdistyksiin kouluttamalla yhdistyksiin hyvinvointitsemppareita

Tavoitteiden toteutuminen

Hankkeen toisen toimintavuoden tavoitteet toteutuivat seuraavasti: 

1. Hyvinvointitsemppareiden toiminnan tukeminen yhdistyksissä.  

Syksyllä 2022 koulutetuille tsemppareille järjestettiin vuonna 2023 kaksi puolentoista päivän lähitapaamista ja kaksi etätapaamista. Ensimmäinen lähitapaaminen järjestettiin 14.–15.2. Tampereella yhteistyössä hankkeen osatoteuttaja Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa ja siihen osallistui 15 tsempparia. Toinen lähitapaaminen järjestettiin 19.–20.9. Mikkelissä, osittain Mikkelin Työttömien tiloissa. Toiseen tapaamiseen osallistui 11 tsempparia. Palautekyselyn perusteella tsempparit kokivat tapaamisten vahvistaneen heidän tietojaan ja taitojaan tsempparina (keskiarvo 4,2/5) sekä antaneen uusia ideoita toimintaan (4,5/5) ja vertaistukea (4,7/5).

Tsempparitoiminnan tueksi laadittiin Hyvinvointitsempparin käsikirja. Loppuvuonna valmistunut käsikirja koottiin yhteistyössä Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa ja siihen on kuvattu tsempparitoiminnan kolme toimintamallia sekä annettu vinkkejä käytännön toimintaan.  Lisäksi hankkeen verkkosivuille koottiin linkkilista tsempparitoiminnassa hyödyllisistä lisätiedonlähteistä sekä toinen linkkilista liikuntaan, ravintoon ja uneen liittyvistä vinkeistä, joita kuka tahansa voi hyödyntää.

Tsemppareita tuettiin myös hankekäyntien yhteydessä. Yhdistyskäyntejä pyrittiin keskittämään erityisesti niihin yhdistyksiin, joissa toimii hyvinvointitsemppari. Tsemppareina toimi vuoden lopussa 18 henkilöä 12 eri yhdistyksessä. Viisi tsempparikoulutukseen osallistunutta henkilöä on jättäytynyt pois toiminnasta ja mukaan on tullut kolme uutta tsempparia.  Tsemppareista lähes puolet oli samalla yhdistyksen toiminnan vetäjiä ja sisällytti tsemppaustoimintaa yhdistyksen muuhun toimintaan kuten kuntouttavaan työtoimintaan. Loput tsempparit olivat joko vapaaehtoisia tai yhdistyksessä palkkatukityössä ja toimivat joko ryhmänvetäjinä, kahdenkeskisinä tsemppareina, elintapa-asioiden esille ottajina tai hakivat vielä omaa toimintatapaansa.

Hankeyhdistyksille järjestettiin kolme yhteistä etätapaamista, joissa käytiin läpi hankkeen ajankohtaisia asioita ja vaihdettiin kokemuksia. Yhdistysten toimintaa ja osaamisen kehittymistä seurattiin vuodenvaihteessa lähetetyllä kyselyllä. Hankeyhdistyksille on delegoitu avustusta tsempparitoiminnan käynnistämiseen ja elintapoihin liittyvään ryhmätoimintaan kuten liikuntaan. Ryhmätoimintaa oli 6 yhdistyksessä ja ryhmiin osallistui yhteensä noin 140 henkilöä. Lisäksi järjestettiin yksittäisiä tapahtumia ja lajikokeiluja, joihin osallistui noin 220 henkilöä. Tavoite oli 200 vertaistukiryhmiin/toimintaan osallistujaa. 

2. Työttömien elintapaneuvonnan palvelupolun kehittäminen hankepaikkakunnilla.  

Palvelupolun kehittämisessä päästiin tavoitteen mukaisesti alkuun kaikilla kahdeksalla paikkakunnilla, osin Liikkuva aikuinen -ohjelman tukemana.  Hankkeen verkkosivuille koottiin esittelytekstit hankeyhdistyksistä ja hankepaikkakuntien liikuntamahdollisuuksista työttömille. Esittelyistä pyydettiin ja saatiin kommentit kaikkien hankepaikkakuntien liikuntaneuvonnan tai elintapaohjauksen yhdyshenkilöltä. Kasvokkainen tapaaminen onnistuttiin järjestämään Äänekosken, Loimaan, Kokkolan, Turun ja Nurmeksen yhteishenkilöiden kanssa. Äänekoskella yhteistyö eteni niin pitkälle, että kaupungin liikunnanohjaaja ryhtyi vetämään yhdistyksessä omaa liikuntaryhmää. Myös Loimaalla suunniteltiin oman ryhmän perustamista. Muilla paikkakunnilla yhteistyötä on mahdollista tehdä ainakin yhteisten tapahtumien ja tiedon levittämisen kautta.

Hankkeesta levitettiin tietoa kaikkien hankepaikkakuntien työttömien terveystarkastuksia tekeville terveydenhoitajille ja osalle toimitettiin hankkeen esitemateriaalia työttömille jaettavaksi. Kajaanissa tavattiin työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja, joka kävi tutustumassa yhdistyksen toimintaan. Kajaanissa tehtiin yhteistyötä myös Kainuun Liikunta ry:n kanssa yhteisen tapahtuman merkeissä. Yhteistyökumppaneille lähetettiin palautekysely vuodenvaihteessa.

Yhdistyksiä tuettiin hankkeeseen liittyvässä viestinnässä hankesivujen lisäksi laatimalla mediatiedotepohja ja hankekäyntien mainospohjia sekä levittämällä tietoa Lähellä.fi-palvelusta, jossa voi mainostaa omaa toimintaansa.  

3. Elintapaohjauksen tarjoaminen 80 työttömälle.  

Elintapaohjausta tarjottiin sekä hankekäyntien yhteydessä että etänä. Hankekäyntejä yhdistyksiin tehtiin 20 ja yksilökohtaisia asiakaskohtaamisia oli 248. Valtaosa elintapaohjauksesta on ollut kertaluontoista neuvontaa eli mini-interventioita. Pidempikestoisen (3–6 kk) elintapaohjauksen aloitti vuoden aikana 3 henkilöä ja tapaamiset tapahtuivat pääosin etänä. Kertaluontoisen neuvonnan asiakkaista 49 % toi ilmi hyötyneensä jollain tavalla neuvonnasta ilman asiasta erikseen kysymistä (perustuen havainnointiin osalla hankekäynneistä). Osalla yhdistyskäynneistä järjestettiin neuvonnan ja mittausten sijaan tai sen lisäksi muuta ohjelmaa kuten jumppahetki, liikuntarastirata tai elintapa-aiheinen luento.

Ryhmäohjaus tapahtui Satakunnan Sydänpiirin ylläpitämää Verkkopuntari-ohjelmaa hyödyntäen. Keväällä järjestettiin yhdessä Terveyttä työttömille -toiminnan terveydenhoitajan kanssa neljä ryhmätapaamista sisältänyt ja 15 viikkoa kestänyt Verkkopuntari-ryhmä, johon osallistui 9 henkilöä. Lisäksi Verkkopuntaria hyödynnettiin yksilöohjauksessa kahden henkilön kanssa. Palautekyselyyn vastanneet kokivat etenkin armollisuuden itseään kohtaan (viisi vastaajaa kuudesta), liikunnan määrän (neljä vastaajaa) ja terveellisiin elintapoihin liittyvien tietojen ja taitojen (neljä vastaajaa) lisääntyneen.

Elintapaohjauksen tueksi ja samalla vaikuttavuuden seurantaan asiakkaille tarjottiin mahdollisuus ottaa käyttöön UKK-instituutin liikemittari, joka mittaa liikunta-aktiivisuutta, paikallaanoloa ja unta. Liikemittaria käytti vuoden aikana 19 henkilöä, joista osa sai henkilökohtaista ohjausta ja osa osallistui yhdistyksensä ryhmätoimintaan. Mittareiden käytön raportoinnista ja analysoinnista vastaa UKK-instituutti vuonna 2024.

Viestintä ja verkostoituminen

Hankkeessa jatkettiin yhteistyötä keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toiminnan, hankekumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen toimintaan liittyen on kirjoitettu yksi blogiteksti ja kaksi artikkelia #tyottomat-verkkolehteen sekä tiedotettu toiminnasta jäsenkirjeessä, uutiskirjeessä ja somekanavilla.  Hankkeen toiminnasta on lähetetty mediatiedote paikallislehtiin hankekäyntien yhteydessä.

Hanketta on pyritty tekemään tunnetuksi verkostoitumalla ja mm. olemalla näytteilleasettajana valtakunnallisilla terveydenhoitajapäivillä yhdessä Terveyttä työttömille -toiminnan kanssa. Verkostoitumista ovat tukeneet osallistuminen valtakunnallisille terveysliikuntapäiville ja liikuntaneuvonnan seminaariin. Hankekoordinaattori on ollut jäsenenä SOSTEn Terveyden edistämisen verkostossa ja Olympiakomitean koordinoimassa Liikkujan polku -verkostossa. Säännöllisiä tapaamisia on pidetty Pohjois-Karjalan kansanterveysyhdistyksen Puhti-elintapavalmennus-hankkeen kanssa, jolla on sama kohderyhmä. Satakunnan Sydänpiirin kanssa on tehty yhteistyötä Verkkopuntarin käyttöön liittyen. Hengitysliiton Stumppi-toiminnan kanssa on tehty yhteistyötä tupakoinnin lopettamiseen liittyen yhteisen yhdistyskäynnin ja hyvinvointitsemppareille luennoimisen merkeissä. 

Hankekoordinaattori osallistui arviointijäsenenä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ”Elintavat työkyvyn tukena” -digihoitopolun suunnitteluun. Terveyskylässä julkaistu omahoitopolku on suunnattu kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille ja sen yhtenä lähteenä on käytetty Työttömien Keskusjärjestön hyvinvointikalenteria.

Oppilaitosyhteistyötä on tehty Diakin kanssa. Alkuvuodesta valmistui ravitsemukseen liittyvä opinnäytetyö (Sonja Aalto, Vanessa Ahtohalla ja Saara Collin: Pitkäaikaistyöttömien kokemuksia terveellisten ruokailutottumusten noudattamisesta) ja keväällä opiskelijat laativat opaskirjasen ja julisteita suolan käytön vähentämiseen liittyen.

Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä on keskusjärjestön edustajien lisäksi jäsen UKK-instituutista, Silta-Valmennusyhdistyksestä, Liikkuva aikuinen -ohjelmasta, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:stä, Mikkelin Työttömät ry:stä, Suolahden Työttömät ry:stä sekä Varissuon Työ ja Toiminta VT ry:stä.

11.3.  Eväitä Elämälle (2022–2023) -hanke

Työttömien Keskusjärjestölle myönnettiin 181 080 euron valtionavustus ruoka-aputoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen ajalla 1.1.–31.12.2023 syntyneisiin kustannuksiin. Hankkeeseen valittiin ilmoittautumisten perusteella 20 yhdistystä. STM hylkäsi hakemuksista 4, koska yhdistykset eivät olleet mainostaneet toimintaansa ruoka-apu.fi-verkkosivuilla syksyllä 2022.

Hanke rahoittaa ruoka-apuyhdistysten ruoka-aputoimintaa. Rahoituksella hankittiin ruoan valmistus- ja säilytyslaitteita, osallistuttiin ruoan kuljetuskustannuksiin ja työntekijöiden palkkaukseen.

Hankkeessa olivat mukana seuraavat yhdistykset: Elämänlaatu ry (Vantaa), Eväitä Elämään ry (Ylivieska), Jyväskylän Katulähetys ry, Kajaanin Työvoimayhdistys ry, Kokkolan Työttömät ry, Kouvolan Seudun Työttömät ry, Loimaan Seudun Työttömät ry, Meri-Vuosaaren Työttömät ry (Helsinki), Mikkelin Työttömät ry, Porin Seudun Työttömät ry, Porvoon Seudun Työnhakijat ry, Saarijärven Työttömät ry, Turun Seudun TST ry, Työpajayhdistys TEKO ry (Savonlinna), Vantaan Työnhakijat ry ja Varissuon Työ ja Toiminta VT ry (Turku). Lisäksi hankkeesta maksettiin Työttömien Keskusjärjestön hallintokuluja.

11.4. Paikka auki (2023) -hanke

Sisällöntuottaja Milla Suonio työskenteli #tyottomat-lehden sisällöntuottajana.

12. Talous

Työttömien Keskusjärjestössä työntekijöitä olivat: toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, järjestösihteeri Juha Keränen, viestinnän asiantuntija Tiia Popovic. Terveyttä työttömille -toiminnassa työskentelivät toimintakoordinaattori Katriina Lehtovaara, sosiaalityöntekijä Veera Luoto ja terveydenhoitaja YAMK Ulla-Maija Kopra. Askelia voimaan -hankkeessa työskenteli Heli Niromaa. Paikka auki -ohjelmassa työskenteli Milla Suonio. 

Keskusjärjestö maksoi puheenjohtajalle kokouspalkkion (3000 euroa) sekä hallituksen jäsenille ansionmenetyskorvauksia.

Vuoden aikana varsinaiset toiminnan tuotot olivat 6298 euroa ja kulut olivat yhteensä 650 441 euroa. Varainhankinnan tuotot olivat 10 087 euroa, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 8 519 euroa, sekä avustusten määrä 647 471 euroa. Tilikausi oli voitollinen 15 636 euroa.    

Yhdistyksen hallinnon päärahoittaja on STEA. STEAn yleisavustuksen määrä oli 284 327 euroa, josta seuraavalle vuodelle siirtyi 4225 euroa. STEAn Toimintatonni 2023 avustusta siirrettiin 37 712 euroa jäsenyhdistyksille. Toimintatonnia siirtyi seuraavalle vuodelle 3882 euroa. Paikka auki avustusta käytettiin 22 316 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 17 324 euroa. Askelia voimaan avustusta käytettiin 75 697 euroa, eteenpäin siirrettiin 28 032 euroa, seuraavalle vuodelle siirtyi 20 123 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön Eväitä Elämälle 2022–2023 hankkeen avustusta siirrettiin 181 080 euroa jäsenyhdistyksille ja tämä avustus käytettiin kokonaan.  Terveyttä työttömille -toiminnan avustusta saatiin STEA:lta yhteensä 214 250 euroa, eteenpäin siirrettiin 7 999 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 18 541 euroa. 

Yhdistys on saanut vuodelle 2024 jatkoavustuksia, jotka kuvataan tarkemmin liitteissä toimintasuunnitelma 2024 ja talousarvio 2024. Merkittäviä taloudellisia riskejä toiminnalle ei ole syntynyt, koska avustustilanne on vakaa. Yhdistyksellä on voimassa kaikki lakisääteiset vakuutukset.

Yhdistys ei omista kiinteistöjä tai osakkeita. Yhdistys toimii vuokratoimistotiloissa ja käytössä ovat tavanomaiset toimistotyöskentelyä vaativat työkalut ja toimistokalustot.  

Yhdistyksen taloudellisen tilanteen tarkempi kuvaus on kuvattu liitteessä Tilinpäätös 1.1.–31.12.2023.  

13. Ympäristövaikutukset

Työttömien Keskusjärjestössä tehdään tavanomaista toimistotyötä, josta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toimistotyöskentelyssä huomioidaan energiankulutus, jätteiden ja muun materiaalin kierrätys ja käytetään pääsääntöisesti julkisia liikennevälineitä toiminnoissa. Keskusjärjestö on siirtynyt pitkälti etätyöhön ja sähköiseen asiakirjojen jakamiseen.

Monet jäsenyhdistyksistä toimivat ekologisesti ja ilmastomyönteisesti harjoittaen mm. kierrätystä ja kirpputoritoimintaa. Yhdistykset jakavat myös ns. hävikkiruokaa, joka muuten menisi jätteisiin.

14. Liitteet

LIITE 1. Keskusjärjestön hallitus 2023

Työttömien Keskusjärjestö ry:n hallitus 1.1.–31.12.2023

Valiokunnat ja työryhmät 1.1.–31.12.2023

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin

Lyhenteet: (sp) = sähköpostikokous, x = paikalla, e = kokouksessa etäyhteydellä, pj = puheenjohtaja, vpj = varapuheenjohtaja, s=sihteeri

Hallituksen työvaliokunta kokoontui vuonna 2023 yhteensä 7 kertaa. Valiokunnissa käsiteltiin asioita tuleviin hallituksen kokouksiin.

LIITE 2. Aluejärjestöt ja jäsenyhdistykset

Työttömien Keskusjärjestön rekisteröidyt aluejärjestöt.

Työttömien Keskusjärjestöllä oli vuonna 2023 yhteensä 61 jäsenyhdistystä.

LIITE 3. Kannatusjäsenet

LIITE 4. Verkostot ja työryhmäjäsenyydet

Muut verkostot: https://tyottomat.fi/jarjesto/verkostot/