Lausunto: HE 41/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024 (työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen) 

Asia: HE 41/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+41/2023

Asia: VNS 1/2023 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027
https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+1/2023

Teema: PL 32 – Työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen 

Työttömien Keskusjärjestö kiittää Työ- ja elinkeinojaostoa lausuntopyynnöstänne. 

– Miten arvioitte talousarvioesityksen lukuun 32.30 sisältyvien muutosten vaikuttavan työttömyyteen ja työttömien asemaan? 

Valtion talousarvioesityksessä lukee alussa:  

”Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on nostaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä vuoteen 2027 mennessä. Tämän saavuttamiseksi helpotetaan työllistämistä, kehitetään kansainvälistä rekrytointia, lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla ja jatketaan työvoimapalvelujen uudistamista. Uudistamalla työelämän lainsäädäntöä muun muassa työllistämisen esteiden purkamisella on keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta.” 

Hallituksen työllisyyden lisäämiseen tähtäävät keinot nojaavat pääosin sosiaaliturvaleikkauksiin ja työmarkkinareformeihin. On erittäin kyseenalaista voiko sosiaaliturvaleikkauksilla saada lisäkannustimia työllisyyteen, koska jo nyt Suomi on saanut Euroopan Neuvostolta kolme laillista ratkaisua liian alhaisesta epäinhimillisen tason sosiaaliturvasta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen teettämän tutkimuksen pohjalta voi myös todeta, että perusturvan taso mm. asumistuen, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen kombo (tai erillisinä tukina) ei täytä enää Perustuslain 19 § edellyttämää tasoa inhimillisestä toimeentulosta. Taloudelliset kannustimet työllistyä ovat jo kohdallaan. Työttömät joka kuukausi hakevat pääasiassa vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Monet enemmän. Näin ollen, työttömäksi jäävät osoittavat joka kuukausi, etteivät omin keinoin pysty omaa tilannettaan parantamaan. Työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin sosiaaliturvan korkeassa tasossa.  

Maahanmuuttopolitiikkaan kohdistuvat kiristykset heikentävät varmuudella kansainvälistä rekrytointia. 3 kk hakuaika ei keskimäärin riitä työnhakuun. Työnhaku kesti vuonna 2022 87 viikkoa (Työnvälityksen vuositilastojen mukaan). Työttömyysjaksot katkesivat hallituksen talousarvion mukaan 46,5 viikossa. Hallituksen politiikka tähtää osaavan maahanmuuttotaustaisen työvoiman poistamiseen Suomesta, mikä heikentää verotuloja ja halvaannuttaa elinkeinoelämää. 

Työttömien Keskusjärjestön mielestä työttömyysturvan suojaosan heikentäminen sekä työssäoloehtoon liittyvät kiristykset heikentävät osa-aikatyön tekemisen kannustumia – jolloin todennäköisesti osa-aikatyötä tehdään vähemmän. Ei vielä tiedetä korvaavatko työnantajat menetettyä osa-aikatyötä kokoaikatyösuhteilla – suuntana globaaleilla työmarkkinoilla on ollut jo pitkään osa-aikatyön tilaamisen kasvu.  

Palkkatuetun työn kannustimet heikkenevät myös merkittävästi, mikäli palkkatuetusta työstä ei kerry työssäoloehtoa. Uudistus romuttaisi uskoa työsuhteiseen työhön – kun samat edut eivät kerry enää eri tyyppisissistä työsuhteista. Esimerkiksi osatyökykyisten työmarkkinaehdot heikkenevät merkittävästi, kun vuosien palkkatukijakson jälkeen ei kerry ansiosidonnaisen työttömyysturvan suojaa epäinhimilliseksi todetulta köyhyydeltä (osatyökykyisyyden perusteella palkkatukityösopimuksia on voitu ketjuttaa).  

Työllisyyspalveluiden tavoitteet ja uudistukset 

Talousarvion 32.30 – luvun alussa lukee näin:   

”Pääministerin Orpon hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä ja saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus tekee mm. seuraavia uudistuksia hallituskauden aikana: Hyvinvointialueet, kunnat 

ja Kela tullaan velvoittamaan paikalliseen yhteistyöhön, jotta asiakas saa tarpeelliset palvelut, 

tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Lisäksi 

työvoimaviranomaisen ja sekä palveluntuottajien että työnvälitysyritysten yhteistyötä pyritään 

tiivistämään mm. lisäämällä tehokkaan työnvälityksen tuottamiseksi tarpeellisten tietojen saatavuutta. Työvoimaviranomaisten resurssien tarkoituksenmukaisemman käytön edistämiseksi tullaan työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia keventämään.” 

Nämä ovat kaikki hyviä tavoitteita. Kaikille työttömille ei sovi vain etäasiointi sekä itsenäinen tiedonhaku. On monenlaisia työnhakijoita. On kielen kanssa haasteita. On digitalisaation kanssa haasteita tai puuttuvia välineitä. Lisäksi on terveydellisiä haasteita. Toisaalta on myös niitä työnhakijoita, jotka ovat diginatiiveja ja saavat luonnollisimman sosiaalisen median avulla tietoa.  

Palveluntuottajien ja viranomaisten välisen tiedon kulkeminen on myös toivottavaa. Kunhan alustat toimivat siten, ettei ylitse asiakkaan tehdä päätöksiä – vaan tiedonkulku edistää sujuvaa asiakkaan tarpeista lähtevää asiakasprosessia.  

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen käynnistämä putkimainen Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on osoittautunut niin ongelmalliseksi, kuin alun perin ennakoitiin monissa – myös meidän lausunnoissamme. On hyvä, että työvoimapalveluiden palveluprosessia kevennetään. Tärkeää, että vapautuvat resurssit kohdistetaan etenkin pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen.  

Palkkatuetun työn alasajo 

Palkkatuettua työtä heikennetään työssäoloehdon mitätöinnillä. Talousarviossa tämä näkyy kuntien, valtion ja yksityisen sektorin palkkatuetun työn määrän vähentämisellä. Työttömien Keskusjärjestö kysyy miksi? Yli 55-vuotiaille tarkoitettu työ oletettavasti ei korvaa näitä heikennyksiä (missä budjetti?). Missä ovat kohderyhmän muut työpaikat? Mitkä ovat vaikutukset esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydestä yhä uudelleen kärsineiden ihmisten perheisiin, jos viimeisetkin työmahdollisuudet viedään? 

Kun palkkatuettua työtä ajetaan alas, tilalle täytyy kehittää työtakuumalli. Työtakuun ideana on järjestää pitkäkestoista työtä julkiselle sektorille niille ihmisille, joilla on vaikeuksia muutoin työllistyä avoimille työmarkkinoille.   

Kotoutumiskoulutuksen ja ammattikoulutuksen budjetointi riittämätöntä 

Ovatko kotoutumiskoulutuksen budjetit linjassa tulevien tarpeiden suhteen? Esimerkiksi hallitusohjelmassa maahanmuuttajien tulee jatkossa osoittaa hyvää suomenkielen taitoa. Riittävätkö 1500 htv.n lisäykset kotoutumiskoulutukseen nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa? Miksi ammatillinen koulutus ja valmennus ajetaan alas? 

Työllisyyspoliittista avustusta ajetaan alas – onko mitään tilalle?  

Työllisyyspoliittisen avustuksen määrä vuodelle 2024 on mitättömät kaksi miljoonaa euroa. Parhaimmillaan avustuksen määrä on ollut 21 miljoonaa euroa (ensimmäisen työllisyyden kuntakokeilun aikaan). Yleensä taso on ollut 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla on saatu järjestettyä työnohjausresursseja säätiöissä ja yhdistyksissä. Vuosi 2024 on ilmeisesti työllisyyspoliittisten hankkeiden alasajovuosi. Onko TE-2024 uudistuksen myötä luvassa muutosta tähän tilanteeseen?  

Työllisyysmäärärahat pienenevät vaikka työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Miksi?  

Työllisyysmäärärahoja vähennetään 41 miljoonalla eurolla. Miksi? Pitkäaikaistyöttömyys on jo pitkäaikaisesta trendistä lähtenyt kasvuun ja pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste oli elokuussa 2023 vain 8,99 %. Koronaa edeltävälle aktivointiasteen tasolle ei ole päästy. Pitkäaikaistyöttömiä, jotka olivat oman onnensa varassa oli yli 90 000 henkilöä elokuun 2023 lopulla. 

Työkanavan rahoitus puolittuu 

”Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.” Aiempi budjetti on ollut 10 miljoonaa euroa. Miksi budjetti puolittuu?  

”

” 

Työllisyydenhoidon kipupisteet 

Työttömien Keskusjärjestön mielestä tiivistetysti työllisyydenhoidon kipupisteet ovat seuraavat:  

• Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on matala – miksei tasoa nosteta (kts ylös)?  

• Työttömien heikko terveyden tila on SAK:n tilaaman työttömien mielipiteitä kartoittavan tutkimuksen mukaan suurin työllistymisen este. Kolme muuta syytä ovat ikäsyrjintä, kokoaikatyön puute sekä liian matala palkka (suhteessa työn vaatimuksiin). Muita merkittäviä syitä olivat mm. työpaikan etäisyys kodista tai koulutuksen puute. https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/tyottomyyden-syyt-tyottomien-nakokulmasta 

• Työttömien lakisääteisten terveystarkastusten määrä on edelleen matalalla tasolla.  

Läh: terveystarkastukset, % työttömistä lukumäärä/osuus (Sotkanet.fi) 

• Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on putkimainen ja työllisyyden hoidon resursseja menee hukkaan palvellen asiakkaita, jotka eivät tarvitse palvelua. 

• Työnantajat syrjivät työnhakijoita myös muun kuin iän perusteella esimerkiksi puuttuvan kielitaidon tai vieraskielisen nimen perusteella.  

• Työkyvyttömyyseläkepäätöksiä ei synny, koska meillä on diagnoosiperusteinen terveydenhuoltojärjestelmä. Diagnoosiperusteisesta arvioinnista täytyisi siirtyä toimintakykyperusteiseen työkyvyn arviointiin.  

• Ylivelkaantuminen (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ulosottoon menevät maksut) – nostaa työllistymisen kynnystä merkittävästi. 

• Sosiaaliturvajärjestelmän – etenkin toimeentulotukeen liittyvä byrokraattisuus ja kulujen holhous/kannustinongelmat.  

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,  

Jukka Haapakoski, 
Toiminnanjohtaja,  
050 577 2580 
jukka.haapakoski@tyottomat.fi  
www.tyottomat.fi