Onko maksullinen työpaikka kohta työttömän työnhakijan ainoa toivo?

Työttömät työnhakijat kohtaavat työmarkkinoilla entistä suurempia haasteita. Haettavien työpaikkojen määrä on vähäinen ja työnantajien valta rekrytointiprosesseissa on kasvanut. Tuoreena huolenaiheena on, onko työttömän työnhakijan maksettava kynnysrahaa päästäkseen töihin?

Turun Sanomissa 5.3.2026 kerrottiin siivousalalla toimivasta SOL:n tapauksesta. Palkatut työntekijät olivat joutuneet maksamaan kynnysrahaa työpaikan saamisesta. Olemme jo kuulleet ihmiskaupasta marjanpoiminnassa, alustatyötä tekevien ruokalähettien tai taksikuskien heikoista oikeuksista ja asemasta, mutta SOL:n kaltaisen melko perinteistä yritystoimintaa harjoittavan yrityksen väärinkäytökset ovat uusi kolaus työttömille.

Työnhakijan altistaminen hyväksikäytölle on aina tuomittava jyrkästi

Valtiovalta ei saa altistaa työnhakijoita hyväksikäytölle työmarkkinoilla. Työministeri Matias Marttinen onkin tuominnut työperäisen hyväksikäytön ja jättänyt eduskunnalle aiheesta esityksen (STT info, 12.3.). Kannatamme esitystä selkeästä puuttumisesta ja sanktioiden kiristämisestä muun muassa alipalkkaukseen ja kynnysrahan perimiseen. Lähiaikojen esimerkit näyttävät, ettei hyväksikäytön ehkäisy voi jäädä yritysten omalle vastuulle. Jos kynnysrahasta muodostuu yleisesti hyväksytty käytäntö, se asettaa työttömät mahdottoman tilanteen eteen.

Jotta työttömän työnhakijan ei jatkossa tarvitse epätoivoisesti raapia kasaan rahaa työpaikan saamiseksi tai suostua muihin kohtuuttomiin ehtoihin, on päättäjien turvattava vahva lakisuoja ja velvoitettava yrityksiä luomaan parempia käytäntöjä heikoimmassa asemassa olevien hyväksikäytön ehkäisyyn.

Työttömien Keskusjärjestön hallituksen kannanotto

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Jukka Haapakoski
toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
050 577 2580

Työttömien Keskusjärjestö
Yliopistonkatu 5
00100 Helsinki

Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen