Työttömien eduskuntavaalitavoitteet 2027

Suomen talous- ja työllisyystilanne vaatii uudenlaista ajattelua. Sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset eivät ole parantaneet työllisyyttä, vaan lisänneet työttömyyttä ja köyhyyttä. Työttömyyden hoito edellyttää sosiaaliturvan vahvistamista, laadukkaita palveluja ja pitkäjänteistä panostusta ihmisten työ- ja toimintakykyyn. Toimenpiteet vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, kun suomalaiset kohtaavat tulevaisuuden entistä epävarmemmat työllisyysnäkymät.

Vaalitavoitteet

1. Sosiaaliturvan leikkaukset on peruttava

• Työttömille on turvattava riittävä toimeentulo:
  • on voitava elää ilman jatkuvaa pelkoa toimeentulon riittävyydestä
  • sosiaaliturvan on katettava perustarpeet ja joustettava erilaisten elämäntilanteiden mukaan
  • lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tilannetta helpotettava erityisesti
• Suojaosat on palautettava. Suojaosien tulee olla riittäviä etuuksissa, jotta työnteko on kannattavaa.
• Osa-aikatyön tulee riittää täyttämään työnhaun velvoite. Se on monelle ainoa realistinen tie työelämään.
• Etuudet on yhdenmukaistettava. Tulojen tulee vaikuttaa etuuksiin samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko ne palkka-, yrittäjä- vai pääomatuloja.

2. Työllisyyden edistämiseen on suunnattava lisää resursseja

• Työllisyysmäärärahoja on lisättävä. Työttömyys ei ratkea leikkauksilla. Tarvitaan laadukkaita palveluja, riittävä rahoitus ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämistä.
• Palkkatuelle on edelleen selkeä ja kasvava tarve. Sitä tulee kehittää.
• Työttömien yhdistysten ja muiden järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava, jotta palvelut pysyvät monipuolisina ja yksilöllisinä:
  • sote-järjestöjen riittävä STEA-avustus on turvattava
  • järjestöjen ESR-omarahoitusosuus on pystyttävä kattamaan STEA-avustuksista
• Työttömien koulutusta on kehitettävä:
  • vapaa koulutusoikeus työttömille (ilman viranomaisten tarveharkintaa)
  • opintoseteli tai vastaava tuki avoimille koulutusmarkkinoille
  • tarveharkintaa lievennettävä
  • aikuiskoulutusrahan kaltainen tuki palautettava
  • ulkomaisten tutkintojen hyväksymistä helpotettava
  • harjoittelujen ketjuttaminen estettävä
  • tekoälyharppaus tehtävä koulutuksessa ja päätöksenteossa
  • maahanmuuttajien kielikoulutus turvattava ja viestintää palveluista on selkeytettävä
• Syrjintä on estettävä:
  • rekrytoinneissa torjuttava ikään, osatyökykyyn ja etniseen taustaan liittyvä syrjintä
  • rekrytointisyrjintään liittyvistä asioista perustettava selvitystyöryhmä, joka selvittää ongelman laajuutta ja tekee hallitukselle toimeenpantavat korjausehdotukset
• Ulosottoa on kohtuullistettava, velkaneuvontaan on päästävä nopeammin ja ulosottoon menneiden velkojen tulee raueta viiden vuoden jälkeen.
• Työttömyysturvan käsittelyaikoja on lyhennettävä. Selvitysajat on minimoitava ja käsittelijöitä lisättävä.

3. Terveyspalvelut ja kuntoutus turvattava

• Työttömien lakisääteinen terveystarkastus ja muut terveyspalvelut on taattava.
• Asiakasmaksulain 11 §:ää tulee soveltaa kaikkiin vähävaraisiin ja korvaavuus on ulotettava myös tasasuuruisiin maksuihin.
• Kuntouttavan työtoiminnan tilalle on luotava uusi palvelu:
  • tulee perustua yksilöllisiin tarpeisiin
  • kulukorvaukset ja toimeentulo turvattava
  • yhteistyö työllisyyspalveluiden ja terveyspalveluiden kanssa tiivistettävä
  • palkkatyön ja kuntoutuksen yhdistäminen mahdollistettava
• Niille, joilla ei ole tosiasiallista työkykyä, on tarjottava mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työllistymistä varhennetulta työkyvyttömyyseläkkeeltä täytyy helpottaa tarjoamalla riittävä tuki.

4. Työttömien terveyttä edistettävä

• Työttömien terveyttä ja liikkumista on tuettava:
  • paikalliset yhdistykset, kansalaisopistot ja urheiluseurat voivat järjestää matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, niiden toimintaedellytykset on turvattava
• Kunnille ja hyvinvointialueille tulee luoda kannustimia tukea työttömien hyvinvointia ja liikuntaa, sillä tämä vähentää sote-menoja ja parantaa työkykyä.

5. Ruoka-apua on vahvistettava

• Ruoka-aputoiminnan riittävä valtionrahoitus on varmistettava.
• Sosiaaliturvan riittämättömyys näkyy ruokaturvan heikkenemisenä:
  • ruoka-avun järjestelmiä vahvistettava
  • ESR:n aineellista apua kehitettävä
  • ESR aineellisen avun maksukorttien hallinnointia tulee yhdenmukaistaa siirtämällä ne kunnille/hyvinvointialueille –> kolmas sektori vastaa jakelusta ja rinnakkaistoiminnoista
  • kuntien tehostettava toimia koulujen ylijäämäruoan hyödyntämiseksi ja ruokahävikin minimoimiseksi –> kolmannen sektorin toimijat apuna
• Ruoka-apuavustuksissa huomioitava toiminnan todelliset kustannukset, mukaan lukien hallinnolliset kulut kuten kirjanpito

Lisätietoa ja yhteydenotot:

Jukka Haapakoski
toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
050 577 2580

Niko Saarela
puheenjohtaja
niko.saarela@tyottomat.fi
044 491 4123