Kouvolassa toteutettu työnhakijoiden pienryhmäpilotti nosti esiin, että ennen työllistymistä tarvitaan usein osaamisen sanoittamista, paikallisten mahdollisuuksien tunnistamista ja seuraavan askeleen pienentämistä.
Työnhaku näyttää ulospäin usein selkeältä prosessilta. Ensin etsitään avoin työpaikka, sitten kirjoitetaan hakemus, päivitetään CV ja odotetaan vastausta. Käytännössä moni työnhakija jää jumiin jo ennen tätä. Vaikeus ei aina ole siinä, ettei ihminen tietäisi, että työtä pitäisi hakea. Usein oma suunta on epäselvä, osaamista on vaikea sanoittaa tai seuraava askel tuntuu liian suurelta.
Kun työllisyydestä puhutaan, huomio kiinnittyy helposti lopputuloksiin. Työllistyikö ihminen, etenikö hän koulutukseen tai pääsikö hän haastatteluun. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä. Samalla on katsottava myös sitä, mitä tapahtuu ennen ensimmäistä hakemusta, yhteydenottoa tai haastattelua.
Rajattu pilotti työnhaun alkuvaiheista
Vierellä Kollektiivi ry toteutti Kouvolassa työnhakijoille suunnatun pienryhmäpilotoinnin, Kouvolan kollektiivin. Ryhmässä työnhakua lähestyttiin yhteisöllisesti, käytännönläheisesti ja osallistujien omaa tilannetta kuunnellen. Pilotissa käsiteltiin oman osaamisen sanoittamista, vahvuuksien tunnistamista, CV:n ja työnhakuprofiilien työstämistä, piilotyöpaikkojen löytämisen keinoja, paikallisia toimijoita sekä tekoälyn hyödyntämistä työnhaussa.
Aineisto oli rajattu ja kehittämistyöhön liittyvä. Sen perusteella ei voi väittää, että toiminta olisi tuottanut suoraa työllistymisvaikutusta tai ratkaissut osallistujien työttömyyttä. Sen sijaan osallistujapalautteissa, alku- ja loppukyselyissä sekä ohjaajien havainnoissa näkyi muuta merkityksellistä liikettä. Toiminta näytti tukeneen työnhaun edellytyksiä. Näitä olivat oman osaamisen sanoittaminen, seuraavan askeleen hahmottaminen, verkostojen ja paikallisten mahdollisuuksien tunnistaminen sekä rohkeus aloittaa konkreettisia työnhaun tekoja.
Kaikki työllisyyttä edistävä työ ei siis näy heti työpaikkana. Joskus ensin tapahtuu pienempi mutta olennainen muutos. Ihminen näkee paremmin, mitä voisi tehdä seuraavaksi.
Yleiset neuvot eivät aina riitä
Pelkkä paine tehdä enemmän ei välttämättä vie työnhakua lähemmäs työtä, jos oma suunta, osaamisen sanat ja seuraava askel ovat vielä epäselviä. Usein tarvitaan tukea, joka auttaa jäsentämään epäselvää tilannetta ja viemään työnhakua yhden pienen teon verran eteenpäin.
Kouvolan kollektiivissa tämä tarkoitti konkreettisia ja omaan tilanteeseen sovitettuja sisältöjä. Piilotyöpaikkoja ja verkostoja ei käsitelty yleisellä tasolla, vaan Kouvolan paikallisessa todellisuudessa. Ryhmässä tarkasteltiin, millaisia toimijoita alueella on, mistä mahdollisuuksia löytyy ja miten osallistujan oma osaaminen liittyy näihin mahdollisuuksiin.
Myös tekoälyä käytettiin käytännön työnhaun tukena. Ryhmässä käytettiin osallistujien tarpeisiin rakennettuja tekoälypohjaisia apureita. Niiden avulla harjoiteltiin oman osaamisen kuvaamista, työnhakutekstien aloittamista ja työnhakuprofiilin rakentamista.
Pieneltä näyttävä teko voi olla CV:n päivittäminen, työnhakuprofiilin avaaminen, oman osaamisen sanoittaminen uudella tavalla, paikallisen mahdollisuuden tunnistaminen tai ensimmäisen yhteydenoton valmistelu. Nämä eivät vielä tarkoita työllistymistä, mutta ne ovat usein niitä askeleita, joita ilman työnhaku ei etene.
Osallistumisen esteet eivät ole motivaation puutetta
Pilotissa näkyi myös, ettei yksi osallistumisen tapa sovi kaikille. Osa hyötyi yhteisöllisestä ja toiminnallisesta työskentelystä. Osalle sama aloitus oli liian korkea kynnys. Osallistumiseen vaikuttivat myös arjen tilanteet, kuten osa-aikatyö, vauva-arki, jaksaminen, aikataulut ja ryhmätilanteen kuormittavuus.
Tätä ei pidä tulkita motivaation puutteeksi. Jos ihminen ei tule paikalle, jää pois tai ei pysty sitoutumaan tiiviiseen ryhmään, taustalla on usein elämäntilanne, voimavarat tai osallistumisen muoto.
Työllisyyden tuki tarvitsee siksi erilaisia sisääntuloja. Osa tarvitsee pidempää pienryhmää ja vertaistukea. Osa hyötyy yksittäisestä käytännönläheisestä kerrasta. Osa tarvitsee matalamman kynnyksen tavan tulla mukaan ennen kuin ryhmään osallistuminen tuntuu mahdolliselta.
Kouvolan kollektiivissa mukana ollut koira-avusteinen työskentely toi ryhmään matalamman kynnyksen osallistumisen tavan. Mukana pystyi olemaan myös ilman jatkuvaa puhumista tai esillä olemista. Tämä on merkityksellistä silloin, kun ryhmätilanne itsessään kuormittaa osallistujaa.
Työnhaun tuki alkaa usein ennen hakemusta
Työnhaun tuki toimii parhaiten silloin, kun ihminen saa tulla mukaan keskeneräisenä. Ei ainoastaan itsevarmana ja valmiiksi aktiivisena työnhakijana, vaan ihmisenä, jonka suunta on epäselvä ja jonka osaaminen tarvitsee sanoja.
Kouvolan kollektiivin rajattu pilotti ei anna valmiita vastauksia työttömyyden ratkaisemiseen. Se nostaa kuitenkin esiin kysymyksen, jota työllisyyden tuessa kannattaa katsoa tarkemmin. Mitä tapahtuu ennen ensimmäistä hakemusta, yhteydenottoa tai haastattelua? Joskus työnhaun eteneminen alkaa siitä, että oma osaaminen tulee näkyvämmäksi. Joskus siitä, että seuraava askel pienenee riittävästi. Joskus siitä, että ihminen huomaa, ettei ole tilanteensa kanssa yksin.
Työnhakuun tarvitaan tietoa, mutta pelkkä tieto ei aina riitä. Tarvitaan myös konkreettista, tilanteeseen sovitettua tukea, joka ei syyllistä vaan auttaa liikkeelle.
Teksti ja kuvat: Ninni Reponen, Vierellä Kollektiivi ry
