100 000 työpaikkaa luvattiin – mitä saatiin tilalle?

Pääministeri Petteri Orpon hallitus lähti hallituskauteen kovalla tavoitteella: Suomeen luvattiin vähintään 100 000 uutta työllistä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus käynnisti laajan työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistusten kokonaisuuden. Hallitusohjelmassa työllisyyden kasvulla tavoiteltiin samalla yli kahden miljardin euron vahvistusta julkiseen talouteen.

Työttömille uudistukset ovat näkyneet konkreettisesti toimeentulossa. Työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa on leikattu ja ehtoja kiristetty sillä perusteella, että työn vastaanottamisesta tehtäisiin kannattavampaa ja työllisyys kasvaisi.

Mutta syntyivätkö luvatut työpaikat?

Kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Heinäkuussa 2026 tilastokeskuksen mukaan oli 94 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin Petteri Opron hallituskaudella heinäkuussa 2023. Kun vertaa KEHA-keskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön tilastoja samalta ajalta, on lukema pitkäaikaistyöttömien kohdalla 53 800 enemmän. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttöminä oli 29 500 enemmän kuin kolme vuotta sitten. 

Nyt on aika katsoa lukujen taakse.

Mitä työllisyystilastot todella kertovat hallituksen 100 000 uuden työllisen tavoitteesta? Entä mikä on ollut uudistusten hinta ihmisille, jotka ovat joutuneet elämään sosiaaliturvan leikkausten keskellä?

Tilaisuudessa tarkastellaan hallituksen työllisyystavoitteita, työttömyyden kehitystä ja sosiaaliturvan heikennysten vaikutuksia. Samalla kysytään, ovatko leikkaukset tuottaneet niille asetettuja tavoitteita – ja kuka on lopulta maksanut laskun.

Sosiaalifoorumin Maailmanparannuspäivillä su 27.9.2026 klo 14:00–15:30.
Paikka: Lapinlahden Lähde, Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki.

Esitys taltioidaan ja julkaistaan jälkikäteen.

Puhujina

Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry

Natalia Baer, hallituksen jäsen
EAPN-Fin – Suomen köyhyyden vastainen verkosto

100 000 uutta työllistä oli tavoite. Nyt katsotaan, mitä todella tapahtui – ja mitä se maksoi työttömille.