Miksi työttömien liikunnan edistämiseen kannattaa panostaa?

Työttömien hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä on mahdollista edistää varsin monipuolisesti liikunnan avulla. Fyysisten hyötyjen lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset hyödyt ovat moninaiset. Liikunnan merkitystä kannattaisikin tuoda esiin muutoinkin kuin kunnon kohottamisen ja fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta.

Liikunta edistää työttömien hyvinvointia monin tavoin

Sosiaalinen tuki, kuuluminen johonkin yhteisöön ja mahdollisuus yhdessä oloon muiden kanssa on monelle työttömälle tärkeää, sillä työpaikkaa, joka tällaisen yhteisön tarjoaisi, ei työttömällä ole. Viikoittainen liikuntaryhmä voi antaa yhteisöön kuulumisen kokemuksen ja auttaa pääsemään pois neljän seinän sisältä. Tätä kautta integraatio yhteiskuntaan ja osallisuuden kokemus lisääntyvät.  Liikunta kohentaa mielialaa, sillä liikunta lisää mielihyvää aiheuttavien välittäjäaineiden eritystä ja lisäksi liikuntasuoritus edellyttää usein keskittymistä, jolloin ajatukset ohjautuvat väkisinkin pois ikävistä asioista.

Mikäli liikuntatuokio osataan luoda osallistujia innostavaksi ja haastetasoltaan sopivaksi niin, että se synnyttää positiivisia tunteita ja onnistumisen kokemuksia, kasvaa samalla työttömyyden takia kolauksia saanut itseluottamus ja itsearvostus kuin varkain. Parhaimmillaan liikunta lisää hallinnan tunnetta omasta kehosta ja kunnosta, joka lisää yleistä elämänhallinnan tunnetta.

Kaikki edellä luetellut tekijät parantavat toimintakykyä ja työllistymisvalmiuksia sekä ehkäisevät mielenterveys- ja päihdeongelmien syntymistä. Pienikin liike piristää!

Miten kannustaa liikkumaan

Maksuttomien tai edullisten liikuntaryhmien ja -palvelujen tarjoaminen työttömille on hyvä alku, mutta se ei yksistään riitä, sillä liikkumista estävät monet muutkin kuin taloudelliset tekijät.  Tarvitaan näiden esteiden yksilökohtaista ymmärtämistä, jalkautumista työttömien pariin ja liikunnan ujuttamista eri yhteyksiin. Hyvinvointialueille ollaan ensi vuonna suunnittelemassa uutta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden palvelua. Tässäkin yhteydessä kannattaisi miettiä, millaista matalan kynnyksen liikuntatoimintaa palveluun voisi linkittää.

Työttömien liikunnan edistämisessä vertaistuki on nähdäkseni erityisen hyödyllistä. Työttömien Keskusjärjestön Askelia voimaan -hankkeessa koulutettiin työttömien yhdistyksiin vertaisohjaajia, hyvinvointitsemppareita, auttamaan liikunnan aloittamisessa ja muutoinkin terveellisiin elämäntapoihin pyrkimisessä. Hyvinvointitsemppari voi vetää matalan kynnyksen liikuntaryhmää, toimia henkilökohtaisena tukijana vieden vaikkapa tutustumaan kuntosalille tai ottaa liikunta-asioita puheeksi muun yhdistystoiminnan ohessa, innostaen esimerkiksi taukojumppaan.

Itsekin työtön tai työttömyyttä kokenut vertaisohjaaja tarjoaa samaistuttavan esimerkin, mikä helpottaa luottamuksen syntymistä ja edistää avointa vuorovaikutusta. Lisäksi vertaisohjaajana toimiminen tuo ohjaajalle itselleen merkityksellisyyden tunnetta ja antaa mahdollisuuden hyödyntää ja kehittää omaa osaamistaan.

Muina esimerkkeinä luontoretket evästaukoineen, pelillistäminen, haasteet ja kampanjat, joissa on vaikkapa kannustettu keräämään yhdessä askelia ovat olleet työttömien parissa suosittuja. Kun toteutustapa on oikea, jokainen voi kokea olevansa hyvä liikkuja.

Liikuntaneuvonta ammattilaisen työkaluna

Yksi keino ohjata työttömiä liikunnan pariin on terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten toteuttama liikuntaneuvonta, jossa liian vähän liikkuva saa prosessinomaista tukea liikunnalliseen elämäntapaan. Työttömille suunnatusta liikuntaneuvonnasta julkaistiin viime vuonna Likesin selvitys (Liikuntaneuvonta työttömien hyvinvoinnin tukena). Sen mukaan työttömien liikuntaneuvonnassa korostuvat kokonaisvaltainen lähestymistapa ja kohderyhmän erityispiirteiden huomioiminen. Palvelut on tärkeä tuoda lähelle asiakasta osallistumiskynnyksen madaltamiseksi ja tukea voi olla tarpeen tarjota keskimääräistä pidempään liikunnallisen elämäntavan juurtumiseksi osaksi arkea.

Liikunnan edistäminen kannattaa nähdä yhtenä hyvinvointi- ja työllisyysalueiden yhteisenä keinona parantaa työkykyä ja työllistymisvalmiuksia. Hyvinvointi- ja työllisyysalueen ammattilaiset, kuten terveydenhoitajat, sosiaalityön asiantuntijat ja omavalmentajat, ovat tärkeitä puheeksiottajia ja eteenpäin ohjaajia työttömän liikuntaneuvonnan palvelupolulla. Järjestöt voivat olla apuna liikuntapalvelujen toteutuksessa. Alue- ja kuntapäättäjät puolestaan ovat tärkeitä strategisten linjausten tekijöitä ja resurssien varmistajia. Oletko tässä ketjussa jo mukana?

Teksti: Heli Niromaa, terveyden edistämisen koordinaattori

Lähteet ja lisälukemista:

Elintapaohjauksen tarkistuslista. Työkalu elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun. Kansanterveyden neuvottelukunta, Rakenteet ja menetelmät -jaosto/Elintapaohjauksen työryhmä (2025)

Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026

Nirhamo, Essi; Tuunanen, Katariina; Kivimäki, Sari (2025): Liikuntaneuvonta työttömien hyvinvoinnin tukena. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-780-1

Simula, M., Hasanen, E., & Muukkonen, P. (2023). Liikkumisen esteiden poistaminen vie kohti yhdenvertaisuutta. Liikunta ja tiede, 60(3), 48–50.

UKK-instituutti (2026): Liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Työttömien Keskusjärjestö (2024): Hyvinvointitsempparin käsikirja

Työttömien Keskusjärjestö (2022): Hyvinvointikalenteri