Toimintakertomus 1991

Puheenjohtaja: Heikki Haapala

Toimintakertomus ajalta 13.9.1991 – 23.5.1992

Tästä se alkoi

1980-luvun lopun hyvä työllisyystilanne johti työttömien toiminnan tyrehtymiseen. Vuonna 1991 tilanne muuttui täysin ja työttömyys lisääntyi Suomessa ennen näkemättömän suureksi.

Tämän johdosta tuli tarpeelliseksi elvyttää työttömien toiminta. 13.9.1991 kokoontui Tampereella muutama Valtakunnallisen Työttömien Valtuuskunnan aktiivi. He perustivat uuden toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli Heikki Haapala Helsingistä, varapuheenjohtajaksi Juhani Rantanen Hämeenlinnasta, sihteeriksi Ari Lehtonen Tampereelta ja taloudenhoitajaksi Vilho Aroranta Helsingistä.

Kokouksessa hyväksyttiin työllistämisohjelma sekä kannanotot työttömyysturvan parantamiseksi ja työllisyyslain toteuttamiseksi täysimääräisesti. Lisäksi päätettiin käynnistää valtakunnallinen kampanja suurtyöttömyyden torjumiseksi ja julkaista Karenssisanomat-lehti, jonka vastaavaksi toimittajaksi valittiin Anna-Maija Perkkalainen Vähäkyröstä. Päätettiin myös rekisteröidä työttömien järjestö.

Kokous sai osakseen varsin paljon huomiota tiedotusvälineissä ja käynnisti pian voimakkaan kehittyvän työttömien liikkeen.

Soppatykillä päin hallituksen kehnoa työllisyyspolitiikkaa

Valtakunnallinen kampanja lähti käyntiin lokakuussa, jolloin Heikki Haapala ja Seppo Vainio kiersivät viidellä paikkakunnalla (Oulu, Kokkola, Vaasa, Tampere, Hämeenlinna) toimeenpannen yhdessä paikallisten työttömien aktiivien kanssa tori- ja kävelykatutapahtumia varusteinaan mm. soppatykki, kovaäänisauto, toriteltta ja Karenssisanomat.

Kiertue oli suurmenestys: työttömien asia sai erittäin hyvän vastaanoton sekä suuren yleisön että tiedotusvälineiden keskuudessa. Hernerokkaa tarjottiin 3.000 annosta ja tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan yli 10.000 ihmistä. Kyseisissä kaupungeissa elvytettiin entisen työttömien toimikunnan työ tai käynnistettiin uuden perustaminen. Tieto toiminnan käynniistämisestä levisi koko maahan ja johti lukuisiin yhteydenottoihin.

Myöhemmin vastaavia tapahtumia on järjestetty hyvällä menestyksellä Nokialla, Lahdessa, Kotkassa ja Helsingissä kaksi kertaa. Tapahtumien pääpainoina ovat olleet vaatimukset työpaikkojen lisäämiseki ja työttömyysturvan parantamiseksi sekä työttömien toiminnan käynnistäminen.

Kuitenkaan työttömien toimintaa ei vielä syksyn aikana saatu kehitetyksi riittävän voimakkaaksi, vaan Ahon – Viinasen hallitus runnoi eduskunnassa läpi työllisyyslain huononnuksen, työttömyyttä lisäävän budjetin ja säästölait sekä heikennyksiä työttömyysturvaan ja työttömien verotukseen.

Työttömien liike laajenee ja voimistuu

Yhä uusia kansalaisryhmiä heitettiin talven mittaan työelämän ulkopuolelle. Aikaisemmista asenteista poiketen suurin osa työttömistä koki tarvetta ryhtyä yhteisesti vaikuttamaan asioihin. Tämä loi pohjan työttömien toiminnan jatkuvalle laajentumiselle. Sitä auttoi erittäin suuresti tiedotusvälineiden työntekijöiden aktiivinen panos toimintamme tunnetuksi tekemiseksi.

Merkittävän sysäyksen toiminnan laajentamiselle antoi Vahermalla 4. -5.1.1992 pidetty työttömien valtakunnallinen tapaaminen. Siihen osallistui 37 työtöntä lähes 20 paikkakunnalta. Tilaisuudessa käytiin perusteellinen keskustelu työttömien toiminnan suuntaamiseesta ja laajennettiin järjestön hallitusta valitsemalla siihen Raili Partanen Kuopiosta, Terttu Lentiaho Nokialta, Aarne Mikkonen Kotkasta, Pekka Nöjd Oulusta, Hannu Knaappila Lahdesta, Reijo Mäkinen Porista, Anna-Maija Perkkalainen Vähäkyröstä ja Seppo Vainio Tampereelta.

Vaherman kokouksessa päätettiin myös liittyä jäseneksi Euroopan Työttömien Yhteysverkostoon (European Network of The Unemployed), julkaista toinen numero Karenssisanomat-lehteä ja kutsu koolle valtakunnallinen vuosikokous Tampereen seudulle 23. -24.5.1992.

Yhdistysrekisteriviranomaisten vaatimuksesta päätettiin muuttaa järjestön nimeksi Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY r.y., millä nimellä rekisteröinti hyväksyttiin 20.1.1992.

Vuosikokoukseen mennessä työttömien toimikuntia on perustettu noin 30 paikkakunnalle ja työttömien toimintaa on yli 50 paikkakunnalla sekä TVY:n toiminnalliset yhteydet on luotu kaikkiaan lähes 100 paikkakunnalle. Käytännöllisesti katsoen olemattomat resurssit ovat esteenä toiminnan paljon nopeammalle laajenemiselle.

Monilla paikkakunnilla työttömien toiminta on erittäin merkittävää. Omat toimitilat on jo useilla paikkakunnilla. Oulussa toimii hyvällä paikalla työttömien työpaja ja pysyvä kirpputori omissa toimitiloissa kaupungin kierrätyskeskuksen yhteydessä. Hankkeen vetäjänä on ansiokkaasti toiminut monien vuosien ajan Jukka Luttinen. Tampereelle on perustettu kierrätyskeskus, jonka vetäjäksi palkattiin velvoitetyöllistettynä Seppo Vainio, joka toimii samalla työttömien toiminnanohjaajana; hän on saanut lyhyessä ajassa paljon aikaan. Tampereen linja-autoasemalle kunnostetaan parhaillaan omia toimitiloja. Lahdessa on kaupungin keskustassa Mery r.y:n toimitila, jonne työttömät voivat päivittäin tulla mm. hakemaan neuvontapalvelua. Lahdessa on nuorilla merkittävä panos toiminnan kehittämisessä. Myös Kotkaan on perustettu työttömien työpaja ja Turkuun sekä Kuopioon oma toimisto ja monipuolista toimintaa. Porissa toimiston perustaminen on käynnissä.

Useilla muilla paikkakunnilla työttömät ovat saaneet käyttöönsä kokoontumis- ja muita tiloja. Sellaisia on mm. Helsingissä, Järvenpäässä, Porissa, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä ja Nastolassa. Helsingissä on seurakuntien erinomainen virkistyskeskus Mustasaaressa luovutettu työttömien käyttöön.

Paikallistoimikunnilla on suuri sosiaalinen merkitys työttömien keskinäisenä yhteydenpitoelimenä sekä työttömien harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäjänä. Ne toimivat työttömien työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitämisen ja parantamisen puolesta.

Työttömien paikallisryhmät toimivat paikallisen työllisyystilanteen parantamiseksi ja työttömien toimeentulon puolesta. Erityisen ansiokkaasti on toiminut Pääkaupunkiseudun työttömien toimikunta, joka on vieraillut monien päättäjien luona työttömien vaatimuksia ja näkemyksiä esittäen sekä järjestänyt ulospäin suuntautuvaa toimintaa näiden vaatimusten puolesta.

Yhteistoiminnalla tuloksiin

TVY:n kolme päätehtävää ovat:

1. Vaikuttaminen työllisyyspolitiikkaan suurtyöttömyyden poistamiseksi.
2. Työttömyysturvan parantaminen.
3. Sosiaalinen toiminta työttömien tukemiseksi työttömyysaikana.

Olemme pyrkineet vaikuttamaan mm. eduskuntaryhmiin ja työministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön ja kuntien päättäjiin näiden asioiden puolesta mm. tekemällä esityksiä työllisyystilanteen ja työllisyyslain sekä työttömien toimeentulon parantamiseksi.

TVY:n toiminnassa on tullut selvästi ilmi, että Suomessa tarvitaan suuria muutoksia työllisyyspolitiikassa ja työttömyysturvassa. Niitä ei saada aikaan yksin työttömien toiminnalla, vaan tarvitaan laajaa yhteistoimintaa.

TVY:llä on perinteisesti ollut hyvää yhteistoimintaa ay-liikkeen kanssa. Tässä suhteessa yhteydet ovat laajentuneet varsinkin ammattiosastojen kanssa. Ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen yhteistyössä työttömien kanssa on vielä paljon kehittämisen varaa.

TVY toimii yhteistyössä myös monien muiden järjestöjen, kuten työväen-, raittius- ja sivistysjärjestöjen kanssa. Erityisen hyvin yhteistyö on kehittynyt kirkon kanssa monien seurakuntien aktiivisen toiminnan ansiosta.

Pyrkiessään vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin TVY toimii kansalaisliikkeen tavoin ja olemme omaksuneet johdonmukaisesti puolueettomuuden asenteen. Meidän pitää pysyvästi toimia työttömien näkemyksistä ja eduista lähtien, mikä edellyttää riippumattomuutta poliittisista puolueista. On voitava asiapohjalta arvostella ja tarpeen mukaan tukea ketä tahansa ilman leimautumista.

Meille on erittäin tärkeää vaalia työttömien liikkeen yhtenäisyyttä, missä olemme onnistuneet hyvin. Poikkeaminen poliittisesta sitoutumattomuudesta johtaa nopeasti liikkeen hajoamiseen. Siksi emme hyväksy myöskään työttömien puolueen perustamista, joka jakaisi työttömiä ja johtaisi keskinäiseen taisteluun ja muihin epäterveellisiin ilmiöihin.

Talous

TVY on joutunut toimimaan mitättömän pienillä voimavaroilla. Meillä ei ole omaa toimistoa, eikä yhtään palkattua työntekijää, vaikka TVY:stä on muodostumassa eräs maamme tärkeimmistä kansalaisliikkeistä. Paikallistoimikunnat ovat kuitenkin saaneet omia toimitiloja sekä myös velvoitetyöhön palkattuja toimihenkilöitä.

Toiminta on ollut mahdollista niiden lahjoitusten avulla, joita olemme saaneet työväen-, ay- ja muilta järjestöiltä, eräiltä liikelaitoksilta, seurakunnilta, kunnilta ja yksityisiltä kansalaisilta. Olemme myös kehittäneet omatoimista varainhankintaa.

TVY:n muodostuessa valtakunnalliseksi rekisteröidyksi järjestöksi on aika saada se muiden vastaavien järjestöjen tavoin valtionavun piiriin.