Aineellisen avun hanke

EU-rahoitteinen kuivaruokajako on muuttunut vuonna 2023 aineellisen avun hankkeeksi eli käytännössä maksukorttien jakamiseksi. Taloudellisista syistä Työttömien Keskusjärjestö ei voi osallistua aineellisen avun valtakunnalliseen hankekokonaisuuteen. Keskusjärjestö suosittelee jäsenyhdistyksiään ottamaan yhteyttä omaan kuntaansa. Kunta voisi toimia hankkeen hallinnojana ja hoitaisi hankkeeseen tarvittavat EURA-järjestelmän ja talouden vaatimat tehtäväkokonaisuudet.

Yhdistykset voivat hakea hanketta myös itsenäisesti.

Työttömien Keskusjärjestön ehdotus hankkeeksi

Hankkeen hallinnoija: Kunta tai kunnan valitsema muu oikeuskelpoinen toimija, jolla on hankeosaaminen ja taloudelliset resurssit.
Hankkeen toteuttaja: Yhdistys, jolla on tilat, kenttätuntemus ja henkilöstöresurssit hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen toteuttaja ei käsittelisi tässä hankkeessa rahaa ollenkaan. Kaikki hankinnat kulkisivat hankkeen hallinnoijan kautta.

Hankkeen budjetti

Hankkeen budjetin tärkein menoerä on maksukortit. Kuinka monta maksukorttia arvioidaan jaettavan? Lisäksi tulisi miettiä, mitä muita kuluja hanke vaatii. Tarvitaanko hankkia kassakaappi tai muu säilytystila korttien turvalliseen säilyttämiseen? Budjetissa ilmaistaan, mitä yhdistys tarvitsee hankkeen turvalliseen toteuttamiseen.

Hankkeen välittömät kulut ovat ladatut maksukortit. Yhdelle maksukortille ladataan 40 euroa ja kortti on voimassa 2 kuukautta aktivointipäivästä lukien. Tässä mallissa korttitoimittaja toimittaisi kortit hankkeen hallinnoijalle, jolta varsinaiset kortit olisivat saatavilla sisäisen sopimuksen mukaisesti hankkeen toteuttajalle.

Hankesuunnitelma

Hankkeesta tulee kirjoittaa yhdistyskohtainen suunnitelma, jossa yhdistyksen osuus kuvataan mahdollisimman kattavasti.

Seuraavat asiat tulisi näkyä hankesuunnitelmassa

• Tiivistelmä: Hankkeesta tulee kirjoittaa tiivistelmä eli kertoa lyhyesti hankkeen pääperiaatteet.
• Hankeviestintä: Miten kohderyhmä tavoitetaan? Mitä viestintäkanavia käytetään?
• Henkilöstö: Millaiset henkilöstöresurssit on käytettävissä? Mitkä ovat henkilöstön ja vapaaehtoisten roolit?
• Säilytystilat: Mitä tarvitaan maksukorttien turvalliseen säilyttämiseen yhdistyksissä? Tarvitaanko erillinen kassakaappi? Onko yhdistyksellä olemassa olevaa kalustoa maksukorttien säilyttämiseen?
• Liitännäistoimet: Työttömien yhdistyksillä on itsessään paljon liitännäistoimia, kuten yksilöohjausta opiskeluun tai työhön, koulutustarjontaa (esim. monipuolisen ruoan valmistusta), yhdessäoloa (retket, peli- ja liikuntatapahtumat), kirpputoritoiminta, lounas/kahvilatoiminta tai hävikkiruokajaot. Ne tulee kirjata hankesuunnitelmaan. Mitä toimia tarjotaan? Kuka ja miten toimet järjestetään? Ketkä ovat mahdolliset liitännäistoimijakumppanit? Kirjoita mahdollisimman konkreettisesti.
• Aikataulu: Suunnittele, milloin maksukortit tilataan ja aktivoidaan. Kauanko korttien jakamisessa kestää? Huomioi, että yksittäisen kortin voimassaoloaika alkaa aktivoinnista ja se kestää 2 kuukautta. Mieti myös, halutaanko maksukortteja tilata määrävälein.
• Kriteerit: Mieti, millä kriteereillä kortteja jaetaan.
• Riskitekijät: Mieti, mitkä ovat maksukorttijaon riskitekijät ja miten ne vältetään?
• Hankkeen ensimmäisen hakukierroksen kesto voi olla enimmillään 2 vuotta.
• Hankkeen tulee olla sukupuolineutraali. Hankkeen tulee tukea yhdenvertaisuutta (kaikilla hakijoilla on samat mahdollisuudet saada maksukortteja), syrjimättömyyttä (kaikilla hakijoilla on mahdollisuus saada maksukortteja sukupuoleen, etnisyyteen tai muuhun tekijään katsomatta) ja esteettömyyttä (pääsy on mahdollistettu myös liikuntarajoitteisille). Hankkeen tulee tukea kestävän kehityksen periaatteita ja unionin ympäristöpolitiikkaa (kestävässä kehityksessä voi korostaa esim. yhdistysten kierrätyspolitiikkaa). Hankkeen tulee tukea EU:n Itämeren strategiaa (hanke ei saa olla vaaraksi Itämeren säilyvyydelle). Näistä kriteereistä osa voi olla itsestäänselvyyksiä, mutta ne tulee kirjata hankesunnitelmaan.
• Hankesuunnitelma tulisi toteuttaa hankkeen hallinnoijan kanssa yhdessä, sillä kunnan alueella voi olla useita hankkeen toteuttajia saman hallinnoijan alaisuudessa.

Huomioita

• Hankkeen voivat toteuttaa yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt: järjestöt, seurakunnat, kunnat, hyvinvointialueet
• Hankkeessa tulee olla yksi päätoteuttaja (hankkeen hallinnoija)
• Osahankkeet voivat olla kestoltaan erilaisia
• Osatoteuttajilla tulee olla omat budjetit ja hankesuunnitelma
• Hankkeessa tulee tarjota liitännäistoimia, mutta maksukortin hakijaa ei voi velvoittaa käyttämään niitä
• Yhteistyötahon ei tarvitse olla osa ESR+ -hanketta, mutta alustava yhteistyösopimus tulee olla mukana hankesuunnitelman liitteenä
• Maksukorttien saamiseksi vaaditaan anonymiteettiä. Korttien saajia ei kirjata mihinkään.
• Olisi suotavaa, että maksukortin saajaan tutustuttaisiin ennen kortin antamista ja kortteja ei tarvitsisi jonottaa
• Olisi suotavaa, että maksukortteja olisi jakamassa kaksi henkilöä kerrallaan
• Maksukortin saamiseksi ei voi vaatia jäsenyyttä

Lisälukemista: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/elintarvikkeet/aineellinen-apu-esr/