Asiakasmaksulainsäädännön uudistaminen

Lausunto HE 310/2018 vp: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön uudistaminen

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa lausuntopyynnöstä.

Lain tavoitteena on ”yhdenmukaistaa ja selkeyttää asiakasmaksuja ja käytäntöjä. Jatkossa asiakkaalta saisi periä sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja vain niistä palveluista, joista säädetään asiakasmaksulaissa. Tavoitteena on myös, että maksut ovat kohtuullisia.”

Työttömien Keskusjärjestö pitää lain tavoitteita hyvinä. Tulotasoon tai asemaan katsomatta asiakkaille tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää siihen, että maksut eivät estä asiakkaiden palvelujen käyttöä ja että maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevia säännöksiä noudatetaan tasapuolisesti. Valitettavasti tällä uudella lakiesityksellä epäonnistutaan tässä tavoitteessa.

Työttömien Keskusjärjestö kiinnittää huomiota seuraaviin ongelmakohtiin.

1. Välimaksukattoa ei saa poistaa
2. Asiakasmaksulain 11 pykälää asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä tulee soveltaa entistä kattavammin ja järjestelmällisemmin
3. Maksamattomien terveyspalvelumaksujen perintäkäytännöt tulee uudistaa

Välimaksukaton poistaminen

Suomessa asiakasmaksut ovat jo lähtökohtaisesti korkeita. Asiakasmaksulain uudistus on etenkin pienituloisten työttömien kannalta kestämätön. Nykyisen lainsäädännön mukaan maksu peritään välimaksukaton mukaisesti joko kolmelta lääkärikäynniltä yhteensä 61,80 euroa vuodessa tai maksetaan 41,20 euron vuosimaksu. Uudessa laissa tämä välikatto poistetaan kokonaan ja asiakkaiden maksukatto nousee 683 euroon vuodessa, mikä on kohtuuttoman suuri summa pienituloiselle.

Nykyiselläkin käytännöllä asiakasmaksut ovat ehkäisseet työttömien terveyspalveluihin hakeutumista ja niiden käyttöä. Työttömien Keskusjärjestön mielestä välimaksukaton poistaminen heikentää entisestään työttömien hakeutumista terveyspalveluihin.

Työttömillä henkilöillä on usein monia ongelmia, joista keskeisimmät liittyvät terveyteen ja toimeentuloon. Yleistä on rahan puute, niukkuus elämässä ja huoli taloudesta ja elämässä selviytymisessä. Työttömissä on iso joukko ihmisiä, jotka elävät karensseissa, minimituloilla tai joutuvat olemaan kokonaan ilman tuloja odottaessaan tukipäätöksiä.

Työttömien Keskusjärjestö pitää tärkeänä, että lakiin kirjataan ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joista voidaan periä maksuja. Sääntelyn ulkopuolelle jäävistä palveluista ei siis saisi periä maksuja. Asiakasmaksut saattavat nousta kohtuuttoman korkeiksi paljon palveluja tarvitsevilla. Tämä saattaa johtaa siihen, etteivät he hakeudu palveluihin tai hanki tarpeellisia lääkkeitä. Toimeentulotukeen turvautuminen ei ole keino ratkaista ihmisten terveyspalvelujen saantia.

Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen

Lähtökohtaisesti on hyvä, että laajempi kirjo palveluja tulee maksukaton piiriin. Työttömien Keskusjärjestö pitää kuitenkin tärkeänä säilyttää voimassa olevan lain säännökset alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä. (Asiakasmaksulain 11 § mukaan kunnat ja kuntayhtymät voivat alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tai jättää ne kokonaan perimättä). Työttömien Keskusjärjestö pitää hyvänä, että laissa huomioidaan myös lyhytaikaisen laitoshoidon käyttömaksut. Mutta on tärkeää, että asiakasta tiedotetaan oikeasti, ei vain hyvällä tahdolla.

Asiakkailla tulee olla tieto siitä, missä palveluissa, millä kriteereillä ja miten kohtuullistamista voidaan hakea. Maksujen alentamisen ja perimättä jättämisen käytäntöjen ja ohjeistusten tulee olla selkeitä. Lakiin tulee kirjata velvollisuus tiedottaa asiakkaille mahdollisuudesta maksun alentamiseen, perimättä jättämiseen sekä muutoksenhakuun oikaisuvaatimusohjeineen.

Maksamattomien terveyspalvelumaksujen perintäkäytännöt

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saisi mennä perintään, vaan muita keinoja kuten maksun alentamista tai perimättä jättämistä tulee soveltaa ensin. Vuonna 2017 yli 350 000 sosiaali- ja terveyspalvelumaksua päätyi ulosottoon, mikä on kohtuutonta vähävaraisten asiakkaiden kohdalla,

Asiakkaan maksukyky tuleekin selvittää ennen perintätoimia, laatia maksusuunnitelma sekä antaa mahdollinen alennus tai vapautus maksusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ei tule periä viivästyskorkoa. Perintätilanteessa laskuttavan yksikön tulee selvittää asiakkaan maksukyky ennen perintätoimia ja antaa mahdollinen alennus tai vapautus maksusta.

Maksujen perintää ei saa luovuttaa ulkopuoliselle, kaupalliselle perintätoimistolle, koska näiden toimijoiden kulut ja korot voivat moninkertaistaa alkuperäisen maksun.

Työttömien Keskusjärjestön parannusehdotukset asiakasmaksulakiin

Työttömien Keskusjärjestö esittää, että lakiin kirjattaisiin velvollisuus arvioida asiakassuunnitelman laatimisen yhteydessä asiakkaan kokonaistilanne, mukaan lukien palvelujen tarve ja maksukyky. Samalla tulee ohjata asiakas sellaisiin palveluihin (esim. sosiaalipalvelut tai kolmas sektori), jotka tukevat hänen toimintakykyään sekä toimeentulon ja maksukyvyn kohentumista.

Moni työtön joutuu turvautumaan jo nykyisin toimeentulotukeen asiakas- ja lääkemaksuissa. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa asiakasmaksut saattavat nousta hyvinkin korkeiksi ja työttömät jättävät palvelun käyttämättä.

Suun terveydenhuollon maksukäytännöissä laki on kirjattu epäselvästi. Tavoitteena sanotaan, että suun terveydenhuollon maksukäytäntöjä olisikin uudistettava siten, että maksukäytännöt olisivat asiakkaille nykyistä selkeämpiä ja yksinkertaisempia. Olisi myös pyrittävä tukemaan suun sairauksien ennaltaehkäisyä ja vahvistamaan mahdollisuutta suun ja hampaiden hoitoon myös sellaisille asiakkaille, joilla tällä hetkellä on vaikeuksia maksujen suuruuden takia.

Lisäksi maksuja olisi yhdenmukaistettava muun terveydenhuollon maksujen kanssa. Työttömien Keskusjärjestö esittää, että suun terveydenhuollon maksut lisätään kerryttämään maksukattoa, mitä se ei nykyisellään tee.

Maksun periminen
Asiakkaan saaman laskun tulee olla selkeä ja hyvin eritelty sekä sen tulee sisältää oikaisuvaatimuslomake ohjeineen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ei tule koskaan päätyä ulosottoon. Perintätilanteessa laskuttavan yksikön tulee selvittää asiakkaan maksukyky ennen perintätoimia ja antaa mahdollinen alennus tai vapautus maksusta.

Maksujen perintää ei saa luovuttaa ulkopuoliselle, kaupalliselle perintätoimistolle, koska näiden toimijoiden kulut ja korot voivat moninkertaistaa alkuperäisen maksun.
Työttömien Keskusjärjestö pitää tärkeänä, että maksuttomat sosiaalipalvelut säilyvät jatkossakin heikoimmassa asemassa oleville.

Maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut
Työttömien Keskusjärjestö pitää tärkeänä, että maksuttomat sosiaalipalvelut säilyvät jatkossakin heikoimmassa asemassa oleville.

Työttömien Keskusjärjestö pitää tärkeänä, että työttömille turvataan edelleen maksuton terveystarkastus. Koska terveystarkastuksessa saattaa ilmetä lisäselvityksen tai jatkohoidon tarvetta, tulisi ensimmäiseen terveystarkastukseen sisällyttää vähintään yksi maksuton käynti lääkärillä ja suuhygienistillä. Lisäksi tarkastuksia tulisi järjestää säännöllisin määräajoin.

Työttömien Keskusjärjestö ei pidä kohtuullisena sosiaali- ja terveyskeskuksen avosairaanhoidon maksujen perimistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Palvelujen maksullisuus aiheuttaa sen, etteivät nämä ihmiset hakeudu niihin lainkaan. Keskusjärjestö kannattaa käyntimaksujen ja vuosimaksun enimmäisrajojen säilyttämistä.

Työttömien Keskusjärjestö esittää, että työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvä B-lausunto olisi työttömille maksuton. Maksullisen lausunnon hankkiminen voi muodostaa esteen asiakkaan kuntoutus- tai työllistymispolulla.

Lisätietoja: Hankepäällikkö Katriina Lehtovaara, Terveydeksi-hanke, 045 699 4234, katriina.lehtovaara(@)tyottomat.fi

Helsingissä 24.1.2019

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi