Bedömningspromemoria om behoven att utveckla arbetskraftsservicen i samband med reformen av (VN/37864/2025)

Työttömien Keskusjärjestö vill tacka er för Bedömningspromemoria om behoven att utveckla arbetskraftsservicen i samband med reformen av arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte Referensnummer: VN/37864/2025 

Työttömien Keskusjärjestö stödjer i allmänhet de utvecklingsförslag som presenteras i bedömningsmemorandum 1-3 och 5. Nedan följer mer detaljerade kommentarer.  

Utvecklingsförslag 1: Skräddarsydd karriärcoaching 

Arbetsförmedling är resultatet av långsiktig behandling. Työttömien Keskusjärjestö har länge stöttat individuella arbetsförmedlingstjänster som passar klientens situation. Eftersom det finska social- och sjukvårdssystemet inte tillräckligt kanidentifiera klienternas arbets- och funktionella kapacitetsbehov i förhållande till arbetsmarknadens behov, är det viktigt att kartlägga dessa behov i samband med karriärcoaching.  

Inom karriärcoaching är det också viktigt att identifiera dessa behov av servicestöd, särskilt i situationer där arbetssökande har minskad eller ingen jobbsökning. De arbetslösa bör inte befinna sig i en situation där de kämpar med arbetslöshetoch hälsa utan professionellt stöd.  

Utvecklingsförslag 2: Diversifiering av arbetscoachningsmetoder 

Det är viktigt att använda modeller baserade på impact-forskning, såsom IPS-jobbcoachning. Det kan dock finnas otillräcklig forskning i Finland, särskilt om fördelarna med lågtröskeltjänster relaterade till att främja arbetsförmåga och funktionell kapacitet. Generellt är perspektiven ofta snäva.  

Den största utmaningen med IPS-jobbcoachning är troligen de ekonomiska investeringarna för att lansera och underhålla tjänsterna. Detta borde inte vara ett hinder. En annan utmaning är produktiviteten hos modeller som görs direkt med arbetsgivare i en situation där det inte finns någon efterfrågan på arbetskraft. I dessa situationer måste arbetsförmedlingen vara flexibel så att de erbjuder andra serviceaktiviteter som främjar arbete och funktionell kapacitet, utbildning elleranställning (inom offentlig eller tredje sektor).  

Utvecklingsförslag 3: Att bygga en anställningsplan som tjänsteenhet 

Skulle detta innebära att man kombinerar aktiverings- och anställningsplanen? Skulle myndigheten kunna erbjuda andra hälso- och sociala tjänster? I vilket fall som helst kräver en sådan enhets konstruktion alltid samtycke från kunderna, det vill säga de arbetslösa. Ingen ska styras mot sin vilja. Dessutom är det viktigt att tjänsteleverantörer får nödvändig information om vilka andra tjänster klienten använder och vilken roll tjänsteleverantören har som helhet.  

Utvecklingsförslag 4: Att specificera reglering (försök, träning) 

Vanligtvis, när regler fastställs, begränsar det kostnaderna. Ett bättre sätt att skapa modeller baserade på kundbehov är att fråga vad kunderna behöver och bygga tjänster utifrån dessa kundbehov. Sedan kan du be kunderna om feedback på om tjänsten uppfyllde det behov som definierades av kunden. Denna återkoppling kan samlas in och, baserat på återkopplingen, kan aktiviteterna bedömas mer generellt ur myndigheternas perspektiv – om tjänstepaketet uppfyller de uppsattasociala målen.  

Utvecklingsförslag 5: Främjande av regionala samarbetsavtal 

Främjandet av regionala samarbetsavtal är absolut värdefullt. Genomförandet av hälsokontroller för arbetslösa måste ökas, vilket i sin tur fungerar som en port till lågtröskeltjänster som främjar arbetsförmåga och funktionell kapacitet.  

Andra saker att säga 

Arbetsmarknadstjänster överfördes till kommunernas arbetsområden i början av 2025. Rehabiliterande arbetsaktiviteter hade överförts till välfärdstjänsterna 2023.  I september 2025 frågade Työttömien Keskusjärjestö sina medlemmar om antalet klienter av lönesubventioner och rehabiliterande arbetsaktiviteter. Lönebidraget hade sjunkit till en fjärdedel av föregående års nivå bland respondenterna. När det gäller rehabiliterande arbetsaktiviteter hade antalet minskat med hälftenjämfört med föregående år. År 2025 hade den centrala organisationen 23 medlemsföreningar som organiserade rehabiliterande arbetsaktiviteter.  

Att ta bort rehabiliterande arbetsaktiviteter från urvalet av tjänster skulle avsevärt försvaga det nuvarande stödet för arbetsförmåga och funktionsförmåga hos de arbetslösa med låg tröskel. Det är viktigt att reformen – vad den än är – möter de arbetslösas behov.  

Enligt statistiken från KEHA-keskus täcktes i oktober 2025 endast 6,2 % av de ”långtidsarbetslösa” som varit arbetslösa i mer än ett år av en statligt finansierad arbetsförmedling. Nedskärningar i socialförsäkringen och skärpta villkor ökarmänniskors sociala utestängning, missförhållanden och andra negativa sociala fenomen. Rehabiliterande arbetsaktiviteter spelar en roll i detta, så att arbetslösa som riskerar social uteslutning får möten som stärker människovärdet, kamratstöd och ofta (åtminstone tillhandahålls av arbetslöshetsföreningen) den enda varma lunchen. I bästa fall leder åtgärden till anställning på den öppna arbetsmarknaden, men den fungerar ofta som ett första steg för arbetsprov, utbildningeller lönsubventionerat arbete, varav vissa sedan går in på den öppna arbetsmarknaden.  

På uppdrag av Työttömien Keskusjärjestö,  
Jukka Haapakoski 

Kontakt: 

Jukka Haapakoski 
Verkställande direktör 
jukka.haapakoski@tyottomat.fi 
050 577 2580 

Työttömien Keskusjärjestö kiittää lausuntopyynnöstä, joka koskee Arviomuistiota työvoimapalveluiden kehittämistarpeista kuntouttavan työtoiminnan uudistamisen yhteydessä 

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/37864/202 

Työttömien Keskusjärjestö kannattaa yleisesti arviointimuistiossa 1-3 ja 5 esitettyjä kehittämisehdotuksia. Alla tarkemmat kommentit.  

Kehittämisehdotus 1: Uravalmennuksen räätälöinti 

Työllisyyspalvelut on pitkän jalostuksen tuote. Työttömien Keskusjärjestö on pitkään kannattanut yksilöllisiä asiakkaan tilanteeseen sopivia työllisyyspalveluita. Koska suomalainen sote/sotujärjestelmä ei riittävästi osaa tunnistaa asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tarpeita suhteessa työmarkkinoiden tarpeisiin, on tärkeää uravalmennuksen yhteydessä kartoittaa nämä tarpeet.  

Uravalmennuksessa on myös tärkeä tunnistaa nämä palveluohjauksen tarpeet etenkin tilanteissa, joissa työnhakijoilla on alennettu tai 0-työnhaku. Työttömät eivät saisi olla tilanteessa, jossa he painivat työttömyyden ja terveyden kanssa vailla ammattimaista tukea.  

Kehittämisehdotus 2: Työhönvalmennuksen menetelmien monipuolistaminen 

Vaikuttavuustutkimukseen perustuvia malleja kuten IPS-työhönvalmennusta on tärkeä hyödyntää. Suomessa ei välttämättä kuitenkaan ole riittävästi tutkimusta etenkään matalan kynnyksen työ- ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvien palveluiden hyödyistä. Yleisesti tarkastelunäkökulmat ovat usein kapeat.  

IPS-työhönvalmennuksen suurin haaste lienee taloudelliset investoinnit palveluiden käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tämä ei saisi olla esteenä. Toinen haaste on suoraan työnantajien kanssa tehtyjen mallien tuottavuus tilanteessa, jossa työvoiman kysyntää ei ole. Näissä tilanteissa työllisyyspalveluiden tulee joustaa siten, että tarjolla on muuta työ- ja toimintakykyä, koulutusta tai työllisyyttä edistävää palvelutoimintaa (julkisella tai kolmannella sektorilla).  

Kehittämisehdotus 3: Työllistymissuunnitelman rakentaminen palvelukokonaisuudeksi 

Tarkoittaisiko tämä aktivointi- ja työllistymissuunnitelman yhdistämistä? Olisiko viranomaisella mahdollisuus tarjota muita sote-palveluita? Joka tapauksessa tällaisen kokonaisuuden rakentaminen edellyttää aina asiakkaiden eli työttömien suostumusta. Ketään ei tule ohjata vastoin tahtoa. Lisäksi tärkeää on, että palveluntuottajat saavat tarvittavat tiedot, mitä muita palveluita asiakas hyödyntää, ja mikä on palveluntuottajan rooli kokonaisuudessa.  

Kehittämisehdotus 4: Sääntelyn tarkentaminen (kokeilu, valmennus) 

Yleensä kun sääntelyä tarkennetaan, sillä rajataan kustannuksia. Parempi tapa luoda asiakastarpeisiin perustuvia malleja on kysyä mitä asiakkaat tarvitsevat, ja rakentaa palvelut näiden asiakastarpeiden pohjalta. Sitten asiakkailta voi kysyä palautetta, vastasiko palvelu siihen tarpeeseen, mitä asiakkaan kanssa määriteltiin. Näitä palautteita voi kerätä ja palautteiden pohjalta arvioida toimintaa laajemmin viranomaisnäkökulmasta – vastaako palvelukokonaisuus asetettuihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin.  

Kehittämisehdotus 5: Alueellisten yhteistyösopimusten edistäminen 

Alueellisen yhteistyösopimusten edistäminen on ehdottoman kannattavaa. Työttömien terveystarkastusten toteuttamista täytyy lisätä, mikä osaltaan toimii porttina matalan kynnyksen työ- ja toimintakykyä edistäville palveluille.  

Muuta lausuttavaa 

Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alussa. Kuntouttava työtoiminta oli siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023.  Syyskuussa 2025 Työttömien Keskusjärjestö kysyi jäseniltään palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrää. Palkkatuen määrä oli pudonnut vastanneiden keskuudessa neljäsosaan viime vuoden tasosta. Kuntouttavan työtoiminnan osalta määrä oli pudonnut puoleen viime vuodesta. Keskusjärjestöllä oli vuonna 2025 23 jäsenyhdistystä, jotka järjestivät kuntouttavaa työtoimintaa.  

Kuntouttavan työtoiminnan putoaminen palveluvalikoimasta olisi merkittävä heikennys nykyiseen matalan kynnyksen työttömien työ- ja toimintakyvyn tukeen. On tärkeää, että uudistus – oli se mikä tahansa vastaa työttömän tarpeisiin.  

Keha-keskuksen tilastojen mukaan lokakuussa 2025 vain 6,2 % yli vuoden työttömänä olleista ”pitkäaikaistyöttömistä” oli valtion rahoittaman työllisyyspalvelun piirissä. Sosiaaliturvan leikkaukset, ja ehtojen kiristämiset lisäävät ihmisten syrjäytymistä, huono-osaisuutta ja negatiivisia muita yhteiskunnallisia ilmiöitä. Kuntouttavalla työtoiminnalla on osuutensa tässä, että syrjäytymisvaarassa olevilla työttömillä on ihmisarvoa vahvistavia kohtaamisia, vertaistukea sekä usein (ainakin työttömien yhdistyksen tarjoamana) ainoa lämmin lounas. Parhaimmillaan toimenpiteestä työllistytään avoimille työmarkkinoille, mutta usein se toimii ensiaskeleena työkokeiluille, koulutukselle tai palkkatuetulle työlle, josta sitten osa pääsee avoimille työmarkkinoille.  

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,  
Jukka Haapakoski 

Yhteydenotot: 

Jukka Haapakoski 
Toiminnanjohtaja 
jukka.haapakoski@tyottomat.fi 
050 577 2580