Lausunto
27.11.2018Esitys työsopimuslain muutokseksi ns. irtisanomislaki
Lakiesitys työsopimuslain muutokseksi ns. irtisanomislaki
Työttömien Keskusjärjestön lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 227/2018 vp hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 7 luvun 2 §:n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisesta
”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä. Ehdotuksen mukaan irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Esityksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä.
Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.”
Työttömien Keskusjärjestö ei kannata lakimuutosta.
Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että lakiesitys on epäselvä ja tullee johtamaan käytännössä erilaisiin tulkintoihin. Mitä kokonaisarvioinnissa tarkoitetaan, kun otetaan huomioon työnantajien palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärä? Mitä tarkoitetaan käytännössä, kun pohditaan työnantajan ja työntekijöiden kokonaisolosuhteiden huomioimista? Erilaiset tulkinnat tulevat käytännössä lisääntymään.
Lausuntoesityksen perusteluissa ei tuotu selkeästi esille, kuinka positiivisesti esitys vaikuttaisi kokonaistyöllisyyteen. Jos irtisanomisen kynnys madaltuisi, kun yrityksen koko otettaisiin paremmin huomioon, mahdollisesti palkattaisiin uusi työntekijä tilalle – tai paikka jätettäisiin kokonaan täyttämättä. Nettotyöllisyysvaikutus lyhyellä tähtäimellä olisi lähellä nollaa. Pidemmän tähtäimen vaikutukset saattaisivat olla positiiviset, jos tuotanto paranee uusilla työntekijäresursseilla. Mutta, jos asenteet työpaikoilla kovenevat nykyisestä, yritysten toiminnan seuraukset saattavat ulkoistua negatiivisesti yhteiskunnassa laajemmin mm. lisäntyvinä sosiaalisina ja terveydellisinä ongelmina.
Karenssissa olevien työttömien määrä todennäköisesti lisääntyisi kiihtyneen irtisanomissyklin johdosta, koska kokonaisharkinnassa syy vieritettäisiin irtisanottavalle työntekijälle. Tästä syystä Työttömien Keskusjärjestö ry ei voi kannattaa kyseistä esitystä vaikka karenssin pituus lyhennettäisiin 90 päivästä 60 päivään kaikille työttömille. Työntekijä menettäisi työn aiempaa helpommin ja saisi siitä vielä 60 päivän karenssin. Esitys on kokonaisuutena kohtuuton.
Käsityksemme mukaan, irtisanominen on nyt jo melko helppoa, kun asiallisia perusteita löytyy. Koska työntekijöiden irtisanominen koetaan pienissä yrityksissä vaikeaksi, olisiko mahdollista lisätä maksutonta neuvontaa yrityksille? Neuvonta kattaisi irtisanomisnäkökulmaa laajemmin eri keinoja, joilla yritys voisi hallita eri työntekijöihin liittyviä kriisitilanteita.
Voisiko työterveyshuollon roolia kehittää ehkäisemään irtisanomisen tarvetta, jos henkilöperusteinen irtisanominen koetaan nykyisillä säädöksillä vaikeaksi?
Lisäksi on huomioitava, että henkilöperusteinen irtisanominen aiheuttaa aina työntekijälle shokin ja joillekin pysyvän trauman. Miten ja kuinka hyvin ylipäätään näissä irtisanomistilanteissa tarjotaan kriisiapua työttömäksi joutuvalle? Työttömien Keskusjärjestön mielestä tähän asiaan on hallituksen paneuduttava nykyistä paremmin. Vuonna 2017 henkilöperusteisen irtisanomisen kohteeksi joutui 14 000 henkilöä.
Työttömien Keskusjärjestö ry muistuttaa myös, että työsuhteen koeajan pituus on 6 kuukautta ja pitkäaikaistyöttömän voi palkata ilman perusteita 12 kuukauden määräaikaiseen työsopimukseen. Eivätkö nämä uudistukset riitä yritysten riskin madaltamiseksi? Onko selvitetty, mikä on näiden edellä mainittujen uudistusten vaikutus?
Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Rahakamarinportti 3 A, 00240 Helsinki