HE 121/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

LAUSUNTO: HE 121/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Arvoisa puheenjohtaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet,
Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitykseen HE 121/2017 vp.

Esityksessä ”ehdotetaan mutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen tarkoituksena on kannustaa työttömiä aloittamaan yritystoiminta. Ehdotetun lain mukaan yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työnhakija saisi mainitulta ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Jos työnhakijalla olisi tuloa yritystoiminnasta, tulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Työttömien alueellista liikkuvuutta tuettaisiin maksamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikatyöhön, jonka työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin muiden edellytysten täyttyessä maksaa, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työhön liittyvään koulutukseen. Liikkuvuusavus-tusta voitaisiin maksaa korotettuna muun muassa huoltovelvollisuuden ja erityisen pitkien työmatkojen perusteella.”

Työttömien Keskusjärjestön mielestä:

Lakiesitys, jossa ei arvioitaisi neljän ensimmäisen kuukauden ajan yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta yritystoiminnan alkamisesta, on hyvä esitys.

Neljän kuukauden aikaraja sopii etenkin työttömille, jotka käynnistävät palveluyrityksen, jossa on heti tuotteet ja palvelut valmiina. Mutta esimerkiksi tuotekehitysyritykset vaativat pitempää kypsymistä. On tärkeää, että tunnistetaan näitä erilaisia tarpeita yrityspalveluissa. Aloite ei myöskään saa korvata starttirahaa.
On huomioitava, että kaikille työttömille ei sovi yritystoiminta. Myös yritystoiminnan edellytykset vaihtele-vat alueittain. Tarvitaan siis edelleen muita palveluita ja esimerkiksi riittäviä palkkatukimäärärahoja ja uraohjausta edistämään sellaisten työttömien työllistymistä, joilla ei ole mahdollisuutta ryhtyä yrittäjäksi.

Liikkuvuusavustuksen osa-aikatyötä koskevat uudistukset, sekä lapsikorotus ovat kannatettavia.

Liikkuvuusavustuksen perusteluissa todettiin, että lähes yhtä paljon hylätään liikkuvuusavustuspäätöksiä, mitä hyväksytään. On siis hyvä asia, että ehtoja muutetaan kattavammaksi. Hylkäyspäätösten kohdalla herää kysymys, ovatko hylkäyspäätökset johtaneet karensseihin tai muihin kielteisiin seuraamuksiin työttömille työnhakijoille?

Työttömyysetuudella mahdollistetun opiskeluoikeuden kaventaminen opintotukilainsäädännön yhdenmukaistamiseksi.

Työttömien Keskusjärjestö ei suoraan ota kantaa uudistukseen, joka tähtää työttömyysturvalainsäädännön ja opintotukilainsäädännön yhdenmukaistamiseen.

Kaikkien uudistusten tulee tähdätä siihen, että työttömyysturvalla opiskelu on aiempaa kannustavampaa ja helpompaa. Työttömyysjakso tulee nähdä etenevissä määrin mahdollisuutena täydentää osaamista tai opiskella uusi ammatti. Yli 30-vuotiaille jo työelämässä toimineille opintotuki tai opintolaina ei välttämättä ole riittävä turva opintojen aloittamiselle. Koulutettu työvoima on vankin turva rakennemuutoksen aiheuttamalle työttömyydelle.

Osana ammattiopintojen uudistamista, on tärkeä mahdollistaa myös ammattiopintoja työttömyysturvalla, jotta työttömät voivat täydentää osaamistaan vähintään yhtä hyvin puittein, mitä työvoimakoulutus on aiemmin mahdollistanut. On tärkeää seurata, kuinka kattavasti saavat näitä ammattiopintoja.

Pidämme myös tärkeänä, että palvelujärjestelmässä huomioidaan nykyistä paremmin ne alle 25-vuotiaat, jotka eivät ole työttömänä tai eivät opiskele. Jokaisen näiden nuoren palvelutarve täytyy olla tiedossa, vaikka he eivät olekaan minkään tukijärjestelmän piirissä (kts. Työttömyysturvalain 13 §).

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski @ tyottomat.fi