HE215 2016 VP, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

TVY:n lausunto. HE215 2016 VP, työelämä- ja tasa-arvo­va­lio­kunta 16.11.2016

Arvoisa työelämä- ja tasa-arvo­va­lio­kunta,

Työt­tö­mien näkö­kul­masta halli­tuk­sen perus­tu­lo­ko­keilu, jolla selvi­te­tään perus­tu­lon kannus­tin­vai­ku­tuk­sia:

1. on kanna­tet­tava ja posi­tii­vi­sella tavalla histo­rial­li­nen
2. TVY pitää 2 000 koehen­ki­lön määrää vali­tet­ta­van pienenä, ja toivoo, että kokei­lua laajen­ne­taan määräl­li­sesti 10 000 henki­löön.
3. mahdol­li­sen tule­van kokei­lun kohde­ryh­mää tulee vielä laajen­taa nykyi­sestä, jotta kannus­tin­vai­ku­tuk­sista saadaan perus­tu­lon osalta tietoa myös seuraa­vilta ryhmiltä: pieny­rit­tä­jät, osa-aika­työ­tä­te­ke­vät, keik­ka­työ­tä­te­ke­vät, työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä olevat, tulot­to­mat tai lyhyi­den määrä­ai­kais­ten kokoai­ka­töi­den teki­jät.

Perus­te­lut:

TVY:n linjana on, ettei perus­tu­lo­ko­kei­luun vali­koi­dulta henki­löltä evät­täisi muita tarve­har­kin­tai­sia etuja, jottei hänen perus­tur­vansa vaarannu kokei­lun aikana. TVY kiit­tää halli­tusta tästä valit­se­mas­taan perus­tus­lain mukai­sesta linjasta, jossa tarve­han­kin­tai­sia etuja ei evätä.

Kokeilu on saanut merkit­tä­vää, posi­tii­vista kansain­vä­listä huomioita, ja kokei­lua kannat­taa­kin hyödyn­tää kansain­vä­li­senä PR:nä, jolla voisi Suomea tuoda esille sosi­aa­li­sesti inno­va­tii­vi­sena ja ennak­ko­luu­lot­to­mana maana. Perus­tu­lo­ko­kei­luun kannat­taa jo pelkäs­tään tästä syystä panos­taa ja toteut­taa se mahdol­li­sim­man hyvin. Perus­tu­lo­kes­kus­te­lua on Suomes­sa­kin käyty jo 80-luvulta lähtien ja vastaa­vaa ikku­naa perus­tu­lon kokei­luun ei ole aiem­min vielä ilmaan­tu­nut Suomessa, eikä muissa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nissa. Suomi on tässä Ruot­sia edellä. 70-luvulla toteu­te­tut pohjoi­sa­me­rik­ka­lai­set kokei­lut eivät ole vertai­lu­kel­poi­sia nykyi­seen moni­mut­kai­seen suoma­lai­seen yhteis­kun­taan suhteu­tet­tuna.

Perus­tu­lo­ko­kei­lun oikeu­del­li­nen perusta on hyvin valmis­teltu. Kohde­ryhmä on kokei­lun kannalta miele­käs, koska työt­tö­mien sosi­aa­li­tur­vae­tuu­teen liit­ty­vistä kannus­ti­mista on käyty pitkään laajaa yhteis­kun­nal­lista keskus­te­lua.

TVY toteaa, että halli­tuk­sen esitys ei vastaa univer­saa­lin perus­tu­lon ideaa­lia, jossa kaikille kansa­lai­sille taat­tai­siin perus­tulo tulo­ta­sosta riip­pu­matta.

Tutki­mus­a­se­tel­man ulko­puo­lelle jää ryhmiä, jotka voisi­vat oletet­ta­vasti parhai­ten hyödyn­tää perus­tu­loa. Näihin kohde­ryh­miin kuulu­vat työt­tö­myys­tur­van ulko­puo­lelle kuulu­vut työi­käi­set ryhmät esim., pienet yhden hengen yrityk­set, osa-aika­työ­tä­te­ke­vät, keik­ka­työtä teke­vät, tulot­to­mat työtä vailla olevat henki­löt, tai lyhyi­den määrä­ai­kais­ten kokoai­ka­töi­den teki­jät.

Kokeilu ei myös­kään tuota infor­maa­tiota perus­tu­lon mahdol­li­sista nega­tii­vi­sista kansan­ta­lou­del­li­sista vaiku­tuk­sista, kuten esim. sään­nöl­li­siä työtu­loja naut­ti­vien henki­löi­den mahdol­li­sista siir­ty­mi­sistä osa-aikai­siksi työn­te­ki­jöiksi.

Kokeilu on lyhyt – vain kaksi-vuoti­nen. Pitkä­ai­kai­set kannus­tin­vai­ku­tuk­set jäävät huomiotta. Perus­tulo toteu­te­taan talou­del­li­sessa suvan­to­vai­heessa ja sillä voi olla merki­tystä siihen, kuinka hyvin töitä syntyy.

Suurin haaste kokei­lussa liit­tyy tutki­muso­tan­nan pienuu­teen (katso­kaa alle). TVY ehdot­taa, että kokei­luun valit­tai­siin 10 000 satun­nai­so­tan­nalla valit­tua henki­löä esityk­sen 2 000 henki­lön sijaan. Näin voitai­siin parem­min hallita tutki­mus­a­se­tel­man mahdol­li­sia riskejä sekä turvata jatko­tut­ki­muk­sille riit­tä­vän laajaa ja syväl­listä tutki­musai­neis­toa.

Tutki­mus­a­se­tel­maan liit­ty­vät riskit ja ongel­mat

Kokei­lun suurin riski on otok­seen liit­ty­vät vääris­ty­mät, jotka juon­tu­vat otok­sen vähäi­sestä määrästä. Kannus­tin­vai­ku­tuk­siin liit­tyy paljon ulko­puo­li­sia teki­jöitä. Kokei­lussa on tarpeen erotella mahdol­li­set talou­del­li­set, yksi­lö­koh­tai­set ja raken­teel­li­set muut­tu­jat, jotta todel­li­set kannus­tin­vai­ku­tuk­set saadaan aineis­tosta erotel­tua.

Alla on tämän­kal­tai­sia tutki­muk­sel­li­sesti mielek­käitä huomioita, jotka ovat mieles­tämme etukä­teen tarpeen hallita jo otos­vai­heessa. Vaarana on, että 2 000 henki­lön otok­sessa jokin ryhmä on ylie­dus­tet­tuna (esim. 1000 päivää työt­tö­mänä olleet Kotkassa asuvat yksi­ne­lä­vät naiset). Näissä tapauk­sissa lienee tarpeen tehdä uudel­leen vali­kointi. TVY pitää­kin 2 000 työt­tö­män otosta liian pienenä, ja suosit­te­lee vahvasti 10 000 työt­tö­män otta­mista kokei­luun.

• Pitkä­ai­kais­työt­tö­miä on n. 130 000 ja alle vuoden kestä­vää työt­tö­myyttä on n. 240 000 työt­tö­mällä. Kunnan sakko­mak­sut akti­voi­tu­vat 300 päivän työmark­ki­na­tuen jälkeen ja voimis­tu­vat 1 000 työmark­ki­na­tu­ki­päi­vän jälkeen. Olisiko syytä tarkas­tella näitä kaik­kia ryhmiä erik­seen?

• Pitkä­ai­kais­työt­tö­missä on kaksi toisis­taan poik­kea­vaa ryhmää eli ansio­si­don­nai­sella työt­tö­myys­tur­valla olevat työt­tö­mät ja perus­tur­valla olevat työt­tö­mät. Nämä kaksi ryhmää on hyvä tarkas­tella aineis­tossa erik­seen.

• Kokeilu on satun­nai­nen ja alueel­li­sesti neut­raali, mutta onko vaarana, että pien­ten kuntien otok­set jäävät liian pieneksi tai suuriksi? Pitäi­sikö otan­taa tehdessä ensin karsia verrok­ki­kun­nat niistä kunnista, jotka kuulu­vat perus­tu­lon piiriin? Koea­se­tel­massa on syytä tarkas­tella 6 suurta kaupun­kia omana ryhmä­nään ja saada riit­tä­vän kattava otos myös pienem­pien kuntien eroista

• Miten halli­taan korkean työt­tö­myy­sas­teen kunnat ja mata­lan työt­tö­myy­sas­teen kunnat? Saadaanko riit­tä­västi muut­tu­jia, jotta voimme selvit­tää kysyn­nän vaiku­tuk­set lisään­ty­nee­seen työn tarjon­taan?

• Koea­se­tel­man kannalta on miele­kästä pohtia, iän, suku­puo­len, perhe­koon sekä perheen tulo­ta­soon liit­ty­viä kannus­tin­vai­ku­tuk­sia. Koko perheen sosio­eko­no­mi­sella ja kult­tuu­ril­lista viite­ke­hyk­sellä on merki­tystä. On mielen­kiin­toista kannus­tin­vai­ku­tus­ten näkö­kul­masta koos­tu­vatko perheen ansiot koko­naan julki­sista tuista vai onko perheellä myös palk­ka­tu­loja.

Vammai­set ja pitkä­ai­kais­sai­raat, joilla on työky­vyt­tö­myy­se­läke, on rajattu kokei­lun ulko­puo­lelle. Tällä ryhmällä on poten­ti­aa­lia hank­kia ansio­tu­loja, mutta kansa­ne­lä­ke­lain mukai­sessa työky­vyt­tö­myy­se­läk­keessä, työky­vyt­tö­myy­se­läke leik­kau­tuu koko­naan pois, jos henkilö ansait­see yli (743,84 €/kk). Perus­tu­lo­ko­keilu auttaisi selvit­tä­mään mitä kannus­tin­vai­ku­tuk­sia työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä on tämän viite­ryh­män kohdalla.

Lisä­tie­toja antaa:

Jukka Haapa­koski

toimin­nan­joh­taja,

Työt­tö­mien Valta­kun­nal­li­nen Yhteis­toi­min­ta­jär­jestö — TVY ry

Sörnäis­ten ranta­tie 27 C4,

00500, Helsinki

jukka.haapakoski@tyottomat.fi

050 577 2580