Lausunto: Työllisyyden kuntakokeilut

Työttömien Keskusjärjestön lausunto TEMille: Työllisyyden kuntakokeilut

Hallituksen esitysluonnos (13).

Työllisyyden kuntakokeiluilla vahvistetaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Kokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilulaissa säädetään määräaikaisesta kokeilusta, jonka aikana kunnat järjestävät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja palveluja.

Uuden hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan.
Kunnilla ei ole nykyisin laissa säädettyä velvollisuutta julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämiseen tai tuottamiseen lukuun ottamatta pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden työllistämisvelvoitetta, josta säädetään julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä.

Esityksessä ehdotetaan, että kokeiluun hyväksyttäisiin 20 aluetta, jotka muodostuvat 1 – 22 kunnasta. Yhteensä kokeilualueisiin kuuluisi 89 kuntaa. Kokeilualueiden valintakriteerit on asetettu siten, että kokeilualueella olisi riittävä väestöpohja (kunnan tai osallistuvien kuntien yhteenlaskettu asukaspohja vähintään 30 0000), kokeilun kohderyhmään kuuluisi enintään 40% alueen työ- ja elinkeinotoimiston henkilöasiakkaista ja kokeilualueen kunnat sitoutuisivat kokeiluun omalla panoksellaan, joka vastaisi 15% vuoden 2018 työmarkkinatukimaksujen kuntakohtaisesta kokonaismäärästä. Lisäksi kokeilualueen toimeenpanosuunnitelmilta edellytettiin konkreettisuutta ja riittävää tarkkuutta.

Työttömien Keskusjärjestö katsoo tässä yhteydessä että:
• Kuntakokeilut tulee toteuttaa, koska aiemmat kokeilut eivät ole yksiselitteisesti voineet todeta järjestämisvastuun siirtämisestä olevan merkittävää hyötyä työllisyyden parantamiseksi. Kuitenkin kuntakokeiluista on saatu positiivisia kokemuksia, jotka indikoivat, että kokeiluja tulee jatkaa.

• Kuntakokeilut on toteuttava ensisijaisesti tutkimusasetelma edellä – tutkijoita kuunnelleen, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa.

• Tämän kokeilun jälkeen on saatava hallitukselta pidempiaikainen periaatepäätös, miten edetään työllisyyspalveluiden järjestämisen suhteen. Työrauha on saatava hallinnolle ja asiakkailla tulee olla selkeä tieto, mistä palveluja saa.

• Työ- ja työllisyyspalvelut on turvattava kaikille työttömille tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että niille paikkakunnille, jotka eivät hyödy kuntakokeiluista on turvattava suhteellisesti vastaavat resurssit, mitkä kuntakokeilukunnat saavat. Kuntakokeiluissa on kyse järjestämisvastuun siirron hyödyn selvittämisestä, joten taloussuhteet on pysyttävä tasapainossa. Mikäli kunnat itse osoittavat lisää henkilöresursseja työllisyyden edistämiseksi, valtio voisi vastaavasti lisätä menoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole kuntakokeilua.

• Kuntakokeiluissa on mukana kaikki 10 isointa kaupunkia: Helsinki, Vantaa, Turku, Espoo, Oulu, (Pirkanmaan kaikki kunnat), Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Pori. Herää kysymys, mihin näitä kuntia verrataan? Miten TE-toimiston toiminnasta saadaan vertailukelpoista tietoa kokeilujen ajalta?

• Miksi TE-toimisto säilyttää yrityspalvelut? Eikö olisi johdonmukaista siirtää järjestämisvastuu kaikkien alueellisten palvelujen osalta kokeilukunnille?

• Seurantajakson on oltava riittävän pitkä, että kuntakokeilun hyötyjä ja haittoja voidaan todeta. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palvelupolut voivat olla pitkiäkin.

Lisäksi toteamme:
• Yhteistyötä valtion, kuntien, yrityselämän ja kolmannen sektorin kanssa on tiivistettävä tarkoituksenmukaisten palvelujen ja työttömän katkeamattoman työllisyyspolun luomiseksi.

• Kolmannen sektorin rooli ja mahdollisuudet kuntien kumppanina työllisyyspalveluissa tulee nostaa kokeilussa selkeästi esille.

• Työllisyyskokeilujen mittareina tulee olla muutakin kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Kuntakokeiluissa on huomioitava pitkään työmarkkinoilta poissa olleet ja luotava mittarit, joilla osoittaa kehitystä heidän elämässään, hyvinvoinnissaan ja elämänlaadussaan. Esitetyt mittarit hallituksen esityksessä kokonaisuudessaan ovat hyvä pohja (s. 23/44). Samat mittarit tulee ottaa käyttöön myös TE-toimiston palveluissa, jotta vertailuasetelma pysyy tasapainossa.

• Tarvitaan kansallista, laadullista tutkimusta, miten päästä sisään ihmisten kokemuksiin työllisyyspalveluista. Työttömän arki ja elämä tulee olla keskiössä suunniteltaessa kuntakokeiluja ja palveluketjuja.

• Kunnallisten ja muiden päättäjien tietotaitoa ja osaamista työllisyyden hoidossa on kehitettävä koulutuksella ja viestinnällä.

• Jos nähdään, että kuntakokeilusta on merkittävää hyötyä työllisyyden parantamisen suhteen jo kokeilujakson aikana, kuntakokeilua tulee laajentaa, jotta työttömien yhdenvertaisuus säilyisi.

Helsingissä 24.1.2020

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi