STM063:00/2017 Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (työmarkkinatuen rahoitus)

Työttömien Keskusjärjestön lausunto, Viite STM063:00/2017, LUONNOS 20.7.2017, Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (työmarkkinatuen rahoitus)

Työt­tö­mien keskus­jär­jestö kiit­tää Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riötä lausun­to­pyyn­nöstä.

Olemme erit­täin huoles­tu­neita esite­tystä mallista, jossa työt­tö­myys­tur­van maksa­mis­vas­tuuta muute­taan.

Vaikka ajatus on hyvä, että maakunta kantaisi kuntien lisäksi työl­li­syy­den kustan­nuk­sista enem­män vastuuta, emme usko, että esite­tyssä mallissa millään taholla, valtiolla, maakun­nalla tai kunnalla on riit­tä­vät rahal­li­set kannus­teet työl­li­syys­pal­ve­lui­den järjes­tä­mi­seen.

Lisäksi, kun valtion rooli työl­li­syys­pal­ve­lui­den järjes­tä­jänä siir­tyy maakun­nille, herää kysy­mys, miksi valtio osal­lis­tuu jatkossa työt­tö­myys­tur­van rahoit­ta­mi­seen?

Toivomme, että Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta arvio uudis­tuk­sen. Onko Perus­tus­lain 18 § mukaista, että halli­tus esit­tää tietoi­sesti maakun­ta­mal­lia, joka palkit­see maakun­tia rahal­li­sesti työt­tö­myy­den kasvusta? Perus­tus­lain 18 § mukaan ”Julki­sen vallan on edis­tet­tävä työl­li­syyttä ja pyrit­tävä turvaa­maan jokai­selle oikeus työhön. Oikeu­desta työl­lis­tä­vään koulu­tuk­seen sääde­tään lailla.” Maakun­ta­malli, jossa maakunta hyötyy parem­min työt­tö­myy­destä, kuin työl­li­syy­den edis­tä­mi­sestä, ei Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä ole Perus­tus­lain 18 § mukai­nen.

Ehdotettu malli

Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön esityk­sessä ehdo­te­taan, että nykyistä työmark­ki­na­tuen rahoi­tus­vas­tuuta muutet­tai­siin ao. taulu­kon mukai­sesti:

Nyky­mal­lin mukaan 300 työmark­ki­na­tu­ki­päi­vän jälkeen valtion rahoi­tus­vas­tuu siir­tyy 50 % kunnille ja säilyy 50 % valtiolla. Työmark­ki­na­tu­ki­vas­tuu palau­tuu kunnilta valtiolle, jos kunnat järjes­tä­vät aktii­vi­pal­ve­lua, tai työtön työl­lis­tyy. Kuntien maksu­vas­tuu nousee 70 prosent­tiin yli 1000 työmark­ki­na­tu­ki­päi­vän jälkeen.

Uudis­tuk­sen jälkeen maksu­vas­tuu jakaan­tuu kuin nykyi­sin, mutta kuntien rahoi­tus­vas­tuu jaetaan nyt myös maakun­tien kanssa yllä olevan taulu­kon mukai­sesti. Valtio (Kela) maksaisi ehdo­tuk­sen mukaan edel­leen 100 % työmark­ki­na­tuesta ennen, kuin työt­tö­män työmark­ki­na­tu­ki­päi­vät täyt­ty­vät ja aktii­vi­pal­ve­lun ajalta.

Nykyi­sen mallin maksuo­suus­jär­jes­tel­män hyötynä on ollut se, että kunnat ovat panos­ta­neet työl­li­syy­den hoitoon aiem­paa aktii­vi­sem­min. Aiem­min valtio kompen­soi 100 % työmark­ki­na­tuen riip­pu­matta työt­tö­myy­den pituu­desta. Ongel­mana nykyi­sessä järjes­tel­mässä on ollut se, että kunnat ovat keske­nään olleet hyvin eriar­voi­sessa asemassa, ja liian usein kunnat ovat tarjon­neet ainoas­taan kuntout­ta­vaa työtoi­min­taa toimen­pi­teenä, jotta vält­tä­vät maksuo­suu­den. Tavoit­teena tulee olla palk­ka­suh­tei­nen työ, ei maksuo­suu­den vält­tä­mi­nen.

Työttömien Keskusjärjestö pitää uudistusta epäonnistuneena

Uudis­tu­nut malli on hyvä, sikäli että maakun­nille tulee sank­tioita, jos eivät järjestä vaikut­ta­via työl­li­syys­pal­ve­luita. Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö epäi­lee, että esite­tyt maksuo­suu­det eivät ole riit­tä­vän kannus­ta­via, jotta maakun­nat ja kunnat järjes­täi­si­vät työl­li­syys­pal­ve­luita rahal­lis­ten kannus­tei­den pohjalta.

Maakun­tien rahoi­tusta koske­vassa esityk­sessä on esitetty maakun­tien työl­li­syy­teen kohdis­te­tut rahoi­tuk­set seuraa­vasti: ”Kasvu­pal­ve­lua kuvaa­vien teki­jöi­den jako­pe­rus­teena olisi työt­tö­mien määrä (60 %), työt­tö­myy­saste (15 %) ja yritys­ten toimi­pai­kat (25 %).” STM:n esityk­sessä tode­taan, että maakun­tien rahoi­tus­pe­ruste ei ole määri­telty kannus­ta­vuu­den mukaan vaan, siten, että maakun­nalla olisi lasken­nal­li­sesti riit­tä­vät resurs­sit palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi.

Uudis­tu­neessa järjes­tel­mässä maakun­nat voivat itse­näi­sesti päät­tää mihin rahansa käyt­tä­vät. Esite­tyn maksuo­suus­jär­jes­tel­män mukaan maakun­nat hyöty­vät kasva­neesta työt­tö­myy­destä, koska valtio­na­vut osoi­te­taan maakun­nille könt­tänä pääosin työt­tö­mien määrän mukaan.

Käytän­nössä tode­tun koke­muk­sen mukaan, 25 prosen­tin tai 35 prosen­tin sakko ei ole riit­tävä kannus­tin, jotta rahat käyte­tään riit­tä­västi työl­li­syy­den edis­tä­mi­seen. Nykyi­sin kaikki kunnat eivät katso, että edes 50 % maksuo­suus olisi yksi­no­maan riit­tävä, että työl­li­syys­pal­ve­luita järjes­tet­täi­siin itse­näi­sesti ja laajasti.

Katsomme, että maakun­tien työl­li­syyttä koskeva uudis­tus ei ole Perus­tus­lain 18 § mukai­nen, koska koko­nai­suu­dessa rahoi­tusta koskeva uudis­tus ja työmark­ki­na­tuen uudis­tettu kannus­tin­jär­jes­telmä kannus­ta­vat maakun­taa yllä­pi­tä­mään työt­tö­myyttä. Mitä pidem­pään työt­tö­mät ovat työt­tö­mänä, sitä enem­män maakunta hyötyy, koska osa vastuusta siir­tyy kunnille. Siten kannus­tin­jär­jes­telmä ei edistä työl­li­syyttä vaan yllä­pi­tää työt­tö­myyttä, ja jopa kannus­taa työt­tö­myy­den pitkit­ty­mi­seen.

Uudis­tu­nut maksuo­suus­jär­jes­telmä herät­tää myös kysy­myk­sen, mitkä ovat kuntien mahdol­li­suu­det hoitaa työl­li­syyttä jatkossa? Saavatko kunnat jatkossa korva­mer­kit­tyä maksuo­suutta? Toisena ongel­mana kuntien palve­lui­den järjes­tä­mi­sessä on, että kuntien aktii­vi­sen työl­li­syys­po­li­tii­kan toimen­pi­teet ovat perin­tei­sesti painot­tu­neet Sote-sekto­rille, joka siir­tyy maakun­tiin.

Miksi valtio edel­leen osal­lis­tuu työt­tö­myys­tur­van rahoit­ta­mi­seen? Mikä on valtion rooli jatkossa, jos valtiolla ei ole työka­luja hoitaa työl­li­syyttä, koska työka­lut siir­ty­vät ‑maakun­nille?

Mitä aikai­sem­massa vaiheessa työt­tö­myyttä saatai­siin katkais­tua, sitä parempi. Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä rahal­li­set kannus­ti­met ja palve­lut tule­vat sekä nykyi­sessä, että uudis­te­tussa mallissa liian myöhään.

Työttömien Keskusjärjestön esitys — ylikompensoiva kannustin

Esitämme, että maakun­nat ja kunnat jakai­si­vat työt­tö­myys­tur­van rahoi­tuk­sen ylikom­pen­soi­vasti alla olevan esityk­sen mukaan. Valtiolle palau­tu­neet rahat käytet­täi­siin valta­kun­nal­li­sesti työl­li­syyttä edis­tä­viin hank­kei­siin.

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön puolesta,

Jukka Haapa­koski
Toimin­nan­joh­taja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski@tyottomat.fi