STM063:00/2017 Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (työmarkkinatuen rahoitus)

Työttömien Keskusjärjestön lausunto, Viite STM063:00/2017, LUONNOS 20.7.2017, Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (työmarkkinatuen rahoitus)

Työttömien keskusjärjestö kiittää Sosiaali- ja terveysministeriötä lausuntopyynnöstä.

Olemme erittäin huolestuneita esitetystä mallista, jossa työttömyysturvan maksamisvastuuta muutetaan.

Vaikka ajatus on hyvä, että maakunta kantaisi kuntien lisäksi työllisyyden kustannuksista enemmän vastuuta, emme usko, että esitetyssä mallissa millään taholla, valtiolla, maakunnalla tai kunnalla on riittävät rahalliset kannusteet työllisyyspalveluiden järjestämiseen.

Lisäksi, kun valtion rooli työllisyyspalveluiden järjestäjänä siirtyy maakunnille, herää kysymys, miksi valtio osallistuu jatkossa työttömyysturvan rahoittamiseen?

Toivomme, että Perustuslakivaliokunta arvio uudistuksen. Onko Perustuslain 18 § mukaista, että hallitus esittää tietoisesti maakuntamallia, joka palkitsee maakuntia rahallisesti työttömyyden kasvusta? Perustuslain 18 § mukaan ”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.” Maakuntamalli, jossa maakunta hyötyy paremmin työttömyydestä, kuin työllisyyden edistämisestä, ei Työttömien Keskusjärjestön mielestä ole Perustuslain 18 § mukainen.

Ehdotettu malli

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä ehdotetaan, että nykyistä työmarkkinatuen rahoitusvastuuta muutettaisiin ao. taulukon mukaisesti:

Nykymallin mukaan 300 työmarkkinatukipäivän jälkeen valtion rahoitusvastuu siirtyy 50 % kunnille ja säilyy 50 % valtiolla. Työmarkkinatukivastuu palautuu kunnilta valtiolle, jos kunnat järjestävät aktiivipalvelua, tai työtön työllistyy. Kuntien maksuvastuu nousee 70 prosenttiin yli 1000 työmarkkinatukipäivän jälkeen.

Uudistuksen jälkeen maksuvastuu jakaantuu kuin nykyisin, mutta kuntien rahoitusvastuu jaetaan nyt myös maakuntien kanssa yllä olevan taulukon mukaisesti. Valtio (Kela) maksaisi ehdotuksen mukaan edelleen 100 % työmarkkinatuesta ennen, kuin työttömän työmarkkinatukipäivät täyttyvät ja aktiivipalvelun ajalta.

Nykyisen mallin maksuosuusjärjestelmän hyötynä on ollut se, että kunnat ovat panostaneet työllisyyden hoitoon aiempaa aktiivisemmin. Aiemmin valtio kompensoi 100 % työmarkkinatuen riippumatta työttömyyden pituudesta. Ongelmana nykyisessä järjestelmässä on ollut se, että kunnat ovat keskenään olleet hyvin eriarvoisessa asemassa, ja liian usein kunnat ovat tarjonneet ainoastaan kuntouttavaa työtoimintaa toimenpiteenä, jotta välttävät maksuosuuden. Tavoitteena tulee olla palkkasuhteinen työ, ei maksuosuuden välttäminen.

Työttömien Keskusjärjestö pitää uudistusta epäonnistuneena

Uudistunut malli on hyvä, sikäli että maakunnille tulee sanktioita, jos eivät järjestä vaikuttavia työllisyyspalveluita. Työttömien Keskusjärjestö epäilee, että esitetyt maksuosuudet eivät ole riittävän kannustavia, jotta maakunnat ja kunnat järjestäisivät työllisyyspalveluita rahallisten kannusteiden pohjalta.

Maakuntien rahoitusta koskevassa esityksessä on esitetty maakuntien työllisyyteen kohdistetut rahoitukset seuraavasti: ”Kasvupalvelua kuvaavien tekijöiden jakoperusteena olisi työttömien määrä (60 %), työttömyysaste (15 %) ja yritysten toimipaikat (25 %).” STM:n esityksessä todetaan, että maakuntien rahoitusperuste ei ole määritelty kannustavuuden mukaan vaan, siten, että maakunnalla olisi laskennallisesti riittävät resurssit palveluiden järjestämiseksi.

Uudistuneessa järjestelmässä maakunnat voivat itsenäisesti päättää mihin rahansa käyttävät. Esitetyn maksuosuusjärjestelmän mukaan maakunnat hyötyvät kasvaneesta työttömyydestä, koska valtionavut osoitetaan maakunnille könttänä pääosin työttömien määrän mukaan.

Käytännössä todetun kokemuksen mukaan, 25 prosentin tai 35 prosentin sakko ei ole riittävä kannustin, jotta rahat käytetään riittävästi työllisyyden edistämiseen. Nykyisin kaikki kunnat eivät katso, että edes 50 % maksuosuus olisi yksinomaan riittävä, että työllisyyspalveluita järjestettäisiin itsenäisesti ja laajasti.

Katsomme, että maakuntien työllisyyttä koskeva uudistus ei ole Perustuslain 18 § mukainen, koska kokonaisuudessa rahoitusta koskeva uudistus ja työmarkkinatuen uudistettu kannustinjärjestelmä kannustavat maakuntaa ylläpitämään työttömyyttä. Mitä pidempään työttömät ovat työttömänä, sitä enemmän maakunta hyötyy, koska osa vastuusta siirtyy kunnille. Siten kannustinjärjestelmä ei edistä työllisyyttä vaan ylläpitää työttömyyttä, ja jopa kannustaa työttömyyden pitkittymiseen.

Uudistunut maksuosuusjärjestelmä herättää myös kysymyksen, mitkä ovat kuntien mahdollisuudet hoitaa työllisyyttä jatkossa? Saavatko kunnat jatkossa korvamerkittyä maksuosuutta? Toisena ongelmana kuntien palveluiden järjestämisessä on, että kuntien aktiivisen työllisyyspolitiikan toimenpiteet ovat perinteisesti painottuneet Sote-sektorille, joka siirtyy maakuntiin.

Miksi valtio edelleen osallistuu työttömyysturvan rahoittamiseen? Mikä on valtion rooli jatkossa, jos valtiolla ei ole työkaluja hoitaa työllisyyttä, koska työkalut siirtyvät -maakunnille?

Mitä aikaisemmassa vaiheessa työttömyyttä saataisiin katkaistua, sitä parempi. Työttömien Keskusjärjestön mielestä rahalliset kannustimet ja palvelut tulevat sekä nykyisessä, että uudistetussa mallissa liian myöhään.

Työttömien Keskusjärjestön esitys – ylikompensoiva kannustin

Esitämme, että maakunnat ja kunnat jakaisivat työttömyysturvan rahoituksen ylikompensoivasti alla olevan esityksen mukaan. Valtiolle palautuneet rahat käytettäisiin valtakunnallisesti työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski@tyottomat.fi