Työttömien Keskusjärjestön lausunto, HE 73/2023 vp

Asia: HE 73/2023 vp Halli­tuk­sen esitys edus­kun­nalle laeiksi työt­tö­myys­tur­va­lain ja eräi­den muiden lakien muut­ta­mi­sesta
https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+73/2023

Tässä lausun­to­pyyn­nössä otamme kantaa alla olevaan lakie­si­tys­ko­ko­nai­suu­teen:

”Esityk­sessä ehdo­te­taan muutet­ta­vaksi työt­tö­myys­tur­va­la­kia niin, että tähän koko­nai­suu­teen sisäl­ty­vät seuraa­vat linjauk­set toteu­te­taan: niin kutsuttu loma­kor­vaus­ten jakso­tus palau­te­taan ja työt­tö­myys­tur­van omavas­tuu­päi­vät palau­te­taan viidestä seit­se­mään. Työt­tö­miä kannus­te­taan koko­päi­vä­työ­hön pois­ta­malla työt­tö­myys­tur­van suojao­sat ja uudis­tuk­sen vaiku­tuk­sia seura­taan. Lisäksi työt­tö­myy­se­tuuk­siin makset­ta­vat lapsi­ko­ro­tuk­set pois­te­taan. Koska esitys vaikut­taa valtion ensi vuoden talous­ar­vioon, se on annet­tava budjet­ti­la­kien aika­tau­lussa.”

Suojaosan poistaminen heikentää osa-aikatyön tekemisen kannusteita ja siten mm. vaikeuttaa työmarkkinoilla tukea tarvitsevien työllistymistä

Esityk­sessä ehdo­te­taan, että ”suojao­sasta luovut­tai­siin työt­tö­myy­se­tuu­den sovit­te­lussa. Muilta osin työt­tö­myy­se­tuu­den sovit­te­lua koske­vat sään­nök­set säilyi­si­vät ennal­laan. Tästä seuraisi, että sovit­te­lussa huomioi­tai­siin 50 prosent­tia etuus­jak­son aikana makse­tusta palkasta tai sivu­toi­mi­sen yritys­toi­min­nan tulosta, ja että suojao­san mukaista vähen­nystä ei tehtäisi ennen sovit­te­lua. Lisäksi esityk­sessä ehdo­te­taan, että työt­tö­myy­den alun omavas­tuuta koskeva ehto palau­tet­tai­siin vuotta 2018 edel­tä­neeksi seit­se­män päivän työt­tö­myyttä vastaa­vaksi ajaksi, ja että työt­tö­myy­se­tuuk­siin makset­ta­vat lapsi­ko­ro­tuk­set pois­tet­tai­siin.”

Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää suojao­san pois­ta­mista heiken­nyk­senä, koska tällä esityk­sellä heiken­ne­tään osa-aika­työn teke­mi­sen kannus­teita tilan­teessa, jossa kaikille ei ole kokoai­ka­töitä tarjolla ja osatyö­ky­kyis­ten mahdol­li­suu­det työl­lis­tyä heik­ke­ne­vät. Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä kaikki lain­mu­kai­nen työ mukaan lukien osa-aika­työ on peri­aat­teessa lähtö­koh­tai­sesti hyvää. Eten­kin nuorille osa-aika­työ voi olla hyvä mahdol­li­suus tutus­tua eri aloi­hin ja työnan­ta­jiin – osatyö­ky­kyi­set eivät vält­tä­mättä pysty teke­mään täyttä työviik­koa.

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä halli­tuk­sen tavoite siitä, että tehdään enem­män kokoai­ka­töitä on myös tavoi­tel­tava. Mutta suojao­san pois­ta­mi­nen ei ole riit­tävä takuu siitä, että tilalle syntyy kokoai­kai­nen työsuhde. Työt­tö­myys­tur­van suojaosa ei ole luonut osa-aika­työtä, vaan se on mahdol­lis­ta­nut pieni­tu­loi­sille työt­tö­mille mahdol­li­suu­den osal­lis­tua työn­te­koon.

Lausun­toe­si­tyk­sessä tode­taan:

”Suojaosa paran­taa koko­naan työt­tö­mien kannus­ti­mia ottaa vastaan osa-aikaista tai lyhyt­kes­toista työtä. Työt­tö­mien kannus­ti­met tehdä osa-aikaista työtä ovat­kin ylei­sesti ottaen hyvät. Samaan aikaan suojao­sat kuiten­kin usein heiken­tä­vät osa-aika­työtä teke­vien etuu­den­saa­jien kannus­ti­mia kasvat­taa työtun­te­jaan ja varsin­kin siir­tyä kokoai­kai­seen työhön. Osa-aika­työtä teke­vällä sovi­tel­lun työt­tö­myy­se­tuu­den saajalla työn­teon lisää­mi­nen ei vält­tä­mättä lisää henki­lön tuloja lain­kaan, ja suojaosa sekä sen korot­ta­mi­nen syven­tää tätä vaiku­tusta, jota on tarkem­min kuvattu esityk­sen osiossa 4.2.1.1. Selkeää tutki­mus­tie­toa siitä, missä määrin suojaosa todel­li­suu­dessa paran­taa työl­li­syyttä niillä, joilla kannus­ti­met suojao­san myötä para­ne­vat, ja paljoko se heiken­tää työl­li­syyttä niillä, joilla kannus­ti­met suojao­san vuoksi heik­ke­ne­vät, ei ole.”

Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö on ehdot­ta­nut, että työt­tö­myys­tur­van suojao­saa tulee nostaa 500 euroon. Meille on tullut palau­tetta, että n. 300 euron kk/suojaosa vaikeut­taa lisä­työ­tun­tien otta­mista. Enem­män­kin osa mielel­lään tekisi, ja töitä­kin olisi osalle tarjolla.

Kysy­mys ei ole pelkäs­tään siitä, kuinka osa-aika­työ korvaa kokoai­ka­työtä vaan myös siitä, kuinka paljon osa-aika­työn tuke­mi­nen tuo uutta työvoi­maa työmark­ki­noille. On niitä ihmi­siä, jotka kyke­ne­vät vain osa-aika­työ­hön. Työt­tö­myys­tur­van suojaosa on tuke­nut heidän mahdol­li­suuk­si­aan työn­te­koon ja olla mukana yhteis­kun­nassa. Näiden ihmis­ten jouk­koon kuuluu mm. työ- ja toimin­ta­ky­vynsä kanssa haas­teita koke­vat tai sitten syrjä­seu­duilla asuvat ihmi­set, joille kokoai­ka­työtä ei ole tarjolla. Osa-aika­työ tukee kuntou­tu­mista. Työtu­lot kerää­vät eläkettä.

Joka kuukausi kaikki työn­ha­ki­jat on velvoi­tettu osoit­ta­maan hake­vansa töitä. Eli työn tarjon­nasta halli­tuk­sen ei tarvitse olla niin huolis­saan. Ennem­min­kin kysy­mys on kohtaanto-ongel­mista, joita ratkais­taan eri keinoin.

Lapsikorotusten poistaminen

Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää lapsi­ko­ro­tus­ten pois­ta­mista erit­täin vastuut­to­mana leik­kauk­sena.

Halli­tuk­sen esityk­sessä ehdo­te­taan lapsi­ko­ro­tus­ten pois­ta­mista, ja se perus­tel­laan esityk­sessä mm näin:

”Työt­tö­myy­se­tuuk­siin eli työmark­ki­na­tu­keen, perus­päi­vä­ra­haan ja ansio­päi­vä­ra­haan makse­taan lapsi­ko­ro­tusta, jonka määrä vuonna 2023 on yhden lapsen perheessä 7,01 euroa päivässä (noin 150 euroa kuukau­dessa), kahden lapsen perheessä 10,29 euroa päivässä (221 euroa kuukau­dessa) ja vähin­tään kolmen lapsen perheissä 13,26 euroa päivässä (285 euroa kuukau­dessa). Vuonna 2023 voimassa on kuiten­kin väliai­kai­nen lapsi­ko­ro­tuk­sen koro­tus. Ilman väliai­kaista koro­tusta lapsi­ko­ro­tus olisi yhdestä lapsesta 5,84 euroa päivässä (noin 125 euroa kuukau­dessa), kahdesta lapsesta 8,57 euroa päivässä ja kolmesta tai useam­masta lapsesta 11,05 euroa päivässä. Lapsi­ko­ro­tus makse­taan paitsi työt­tö­myy­den perus­teella makset­ta­viin etuuk­siin myös työl­lis­ty­mistä edis­tä­vän palve­lun ajalta makset­ta­viin etuuk­siin, ja lapsi­ko­ro­tus sisäl­tyy lisäksi alueel­li­sen liik­ku­mi­sen edis­tä­mi­seksi makset­ta­vaan liik­ku­vuusa­vus­tuk­seen.”

Lapsi­ko­ro­tus nostaa työt­tö­myy­se­tuu­den tasoa suhteessa muihin sosi­aa­li­tur­vae­tuuk­siin ja voi siksi ohjata henki­löä hänen tilan­tee­seensa nähden väärälle etuu­delle (esimer­kiksi vähim­mäis­mää­räi­nen sairaus­päi­vä­raha ja työmark­ki­na­tuki). Koska lapsi­ko­ro­tus nostaa työt­tö­myy­se­tuuk­sien määrää, se myös heiken­tää työn­teon kannus­ti­mia. Kuten alla osiossa 2.8 kuva­taan, vuoden 2024 loppuun saakka lapsi­ko­ro­tus­jär­jes­telmä myös nostaa kuntien rahoi­tus­vas­tuuta.”

Lapsi­ko­ro­tusta arvioi­daan tässä yhtey­dessä vain työn­teon oletet­tu­jen kannus­ti­mien näkö­kul­masta. Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä erityi­sesti lasten kohdalla on äärim­mäi­seen tärkeää arvioida pitkä­kes­toi­sia yhteis­kun­nal­li­sia vaiku­tuk­sia. Lakie­si­tys on tässä mielessä käsit­tä­mä­tön ja vähin­tään­kin tätä asiaa täytyy perus­teel­li­sesti arvioida Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nassa.

Suomi on saanut jo Euroo­pan Neuvos­tolta kolme oikeu­del­lista ratkai­sua, joissa on todettu suoma­lai­sen perus­tur­van tason olevan riit­tä­mä­töntä. Myös­kin THL:n tuoreim­massa tutki­muk­sessa on todettu, että esimer­kiksi toimeen­tu­lo­tuen perus­osa (sekä työmark­ki­na­tuen ja asumis­tuen koko­nai­suu­det), eivät turvaa inhi­mil­li­sen elämän edel­ly­tyk­siä. Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö ihmet­te­lee, miten tämän todis­tus­taa­kan alla ylipää­tään voidaan keskus­tella lapsi­per­hei­den elämän heiken­tä­mi­sestä. Olisiko myös syytä pohtia näitä etuuk­sien heiken­tä­mi­siä Yhdis­ty­nei­den Kansa­kun­tien Lapsen oikeuk­sien kansain­vä­li­sen sopi­muk­sen näkö­kul­masta? Suomi on sitou­tu­nut mm. näihin ylei­siin peri­aat­tei­siin:

”Lapsen oikeuk­sien sopi­muk­sessa on neljä yleis­pe­ri­aa­tetta: syrji­mät­tö­myys (artikla 2), lapsen edun huomioi­mi­nen päätök­sen­teossa

(artikla 3), oikeus elämään ja kehit­ty­mi­seen (artikla 6) sekä lapsen näke­mys­ten kunnioit­ta­mi­nen kaikissa häntä koske­vissa asioissa (artikla 12). Näiden neljän yleis­pe­ri­aat­teen valossa tarkas­tel­laan kaik­kea lapseen liit­ty­vää.” https://www.ykliitto.fi/julkaisut/ykn-lapsen-oikeuksien-yleissopimus-ja-sopimuksen-valinnaiset-poytakirjat

Suomi on mm. lapsi­ko­ro­tuk­sella pyrki­nyt turvaa­maan yhden­ver­tai­sem­paa mahdol­li­suutta työt­tö­mien perhei­den lapsille raken­taa elämää Suomessa. Tämä ei ole missään nimessä pelkäs­tään lyhyt­nä­köi­nen talou­del­li­nen ”kannus­tin­ky­sy­mys.” Tutki­mus­tie­toa Suomen lamao­lo­suh­tei­den haital­li­sista vaiku­tuk­sista on paljon (mm. Synty­mä­ko­hortti ‑87, 90-luvun lama­lap­suu­den laaja seuran­ta­tut­ki­mus). Työt­tö­myys, yritys­ten konkurs­sit ja sosi­aa­li­tur­van heiken­nyk­set aiheut­ti­vat myös nuorissa periy­ty­vää työt­tö­myyttä, lisään­ty­viä päihde- ja rikos­vai­ku­tuk­sia, sekä pitkä­ai­kai­sista mielen­ter­vey­den ongel­mista. Paana­nen, Risti­kari, Meri­kukka, Rämö, Giss­ler 2012

Mikäli halli­tus haluaa mahdol­lis­taa työt­tö­mien perhei­den vanhem­pien työl­lis­ty­mi­nen, tähän ongel­maan täytyy tart­tua ihan eri kulmasta – esimer­kiksi työta­kuulla sekä panos­ta­malla perhe­pal­ve­lui­hin ja koulu­tuk­seen.

Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö kiin­nit­tää myös huomion siihen, että esimer­kiksi vaiku­tusar­vioin­neissa, joihin tässä­kin lakie­si­tyk­sessä noja­taan, tode­taan että arviot ovat epävar­moja ja taipu­vai­sia olet­ta­maan, että tuen­saa­jat hake­vat kaikki heille oikeu­te­tut tuet. Suomessa ei käytän­nössä näin tapahdu ja eten­kin toimeen­tu­lo­tuen osalta on sen käytössä merkit­tä­västi hajon­taa. Alla lainaus yhteis­vai­ku­tusar­viosta, mihin myös tämä lakie­si­tys nojaa:

”Eten­kin toimeen­tu­lo­tuen mallin­ta­mi­nen on SISU-mikro­si­mu­laa­tio­mal­lissa epätark­kaa, mikä tekee sosi­aa­li­tur­van muutos­ten kohden­tu­mi­sen arvioin­nista jossain määrin vaikeam­paa. Epätark­kuu­teen vaikut­ta­vat useat seikat, esimer­kiksi tulo­jen käsit­tely vuosi­kes­kiar­voina sekä perus­toi­meen­tu­lo­tuen saan­tiin vaikut­ta­vien teki­jöi­den, esimer­kiksi käteis­va­ro­jen, puut­tu­mi­nen aineis­tosta. Lisäksi mallissa olete­taan, että kaikki toimeen­tu­lo­tu­keen malli­las­ken­nan perus­teella oikeu­te­tut sitä myös hake­vat ja saavat. Todel­li­suu­dessa osa toimeen­tu­lo­tu­keen oikeu­te­tuista ei tukea hae. Ylei­sesti ottaen malli yliar­vioi muutos­ten myötä tapah­tu­van toimeen­tu­lo­tuen saan­nin kasvun. Tämän vuoksi muutok­sia on osin arvioitu myös ilman mallin lasken­nal­lista perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea 1. Näitä tulok­sia on esitetty liit­teen 2 kuvioissa. Esite­tyt muutok­set voivat vaikut­taa myös ehkäi­se­vän ja täyden­tä­vän toimeen­tu­lo­tuen käyt­töön. Näitä vaiku­tuk­sia ei ole arvioitu.”

SOSTE on arvioi­nut, että nyky­ti­lan­teessa 47 000 uutta ihmistä joutu­vat Halli­tus­oh­jel­massa kirjau­tu­neista leik­kauk­sista johtuen tilan­tee­seen, missä ovat oikeu­tet­tuja byro­kraat­ti­seen toimeen­tu­lo­tu­keen, millä on selkeitä työl­lis­ty­mistä heiken­tä­viä kannus­teita.

Työssäoloehdon euroistaminen eriarvoistaa ja työssäoloehdon kiristäminen heikentää työttömien turvaa ja työllistymismahdollisuuksia

Halli­tuk­sen esityk­sessä ehdo­te­taan työs­sä­oloeh­don kiris­tä­mistä 12 kuukau­teen ja sen eurois­ta­mista:

”Ehdo­te­tun työt­tö­myys­tur­va­lain 5 luvun 3 §:n mukaan palkan­saa­jan työs­sä­oloehto täyt­tyisi, kun henkilö on 28 kuukau­den tarkas­te­lu­jak­son aikana kerryt­tä­nyt yhteensä vähin­tään 12 työs­sä­oloeh­to­kuu­kautta. Lain 5 luvun 4 §:ssä määri­tel­täi­siin työs­sä­oloeh­to­kuu­kausi. Työs­sä­oloeh­to­kuu­kau­della tarkoi­tet­tai­siin kalen­te­ri­kuu­kautta, jona maksettu vakuu­tuk­se­na­lai­nen työhön perus­tuva vakiin­tu­nut tulo ennen enna­kon­pi­dä­tystä olisi vähin­tään 930 euroa kuukau­dessa vuoden 2023 tasossa. Lisäksi työt­tö­myys­päi­vä­ra­han edel­ly­tyk­senä oleva työs­sä­oloehto voisi kertyä myös puolik­kaina työs­sä­oloeh­to­kuu­kausina. Tällöin työs­sä­oloeh­to­kuu­kau­deksi luet­tai­siin myös sellai­set kaksi eril­listä kalen­te­ri­kuu­kautta, joiden aikana henki­lölle on maksettu kumpa­na­kin vakuu­tuk­se­na­laista vakiin­tu­nutta palk­kaa vähin­tään 465 euroa, mutta vähem­män kuin 930 euroa. Tuloja voitai­siin myös kohden­taa poik­keuk­sel­li­sesti muutoin kuin maksu­pe­rus­tei­sesti. Poik­keuk­sista työs­sä­oloeh­don kerty­mi­seen säädet­täi­siin 5 luvun 4 b §:ssä.”

Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää työs­sä­oloeh­don heiken­tä­mistä vastuut­to­mana. Työt­tö­myys­tur­van tehtävä on yllä­pi­tää työt­tö­mien toimeen­tu­loa työt­tö­myy­den aikana. Vain perus­tur­van (työmark­ki­na­tuen, asumis­tuen ja toimeen­tu­lo­tuen) varassa olevien pitkä­ai­kais­työt­tö­mien tilan­teessa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van heiken­ty­mi­nen näkyy käytän­nössä.  Työt­tö­myys vaikeut­taa elämistä inhi­mil­li­sissä olosuh­teissa – ja mm. siten heiken­tää näiden ihmis­ten työ- ja toimin­ta­ky­kyä.

Pitkä­ai­kais­työt­tö­myys ja heikko toimeen­tulo johta­vat ylei­sesti siihen, että ihmi­nen menet­tää sosi­aa­li­sen verkos­ton, työter­vey­den sekä hallin­nan omasta talou­desta. Pitkit­tyes­sään vaarana on hänen ammat­ti­tai­tonsa rapau­tu­mi­nen. Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva tukee ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia toimia täysi­val­tai­sena kansa­lai­sena ja yllä­pi­tää osaa­mis­taan. Hallis­tus­oh­jel­massa esite­tään myös, että kassat voisi­vat järjes­tää koulu­tusta, mutta yhä harvem­malla työt­tö­mälle jäisi jatkossa tämä oikeus.

Alueilla, joilla on voima­kasta kausi­työt­tö­myyttä, ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva yllä­pi­tää työvoi­ma­re­ser­viä alueella.

Työmark­ki­na­tuki, johon yhä suurempi osa työt­tö­mistä olisi jatkossa vain oikeu­tettu, ei alun perin ollut tarkoi­tus korvata ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa. 90-laman seurauk­sena se perus­tet­tiin, kun ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva ei kestä­nyt riit­tä­vän pitkään ja maassa oli syvä ja pitkä­kes­toi­nen raken­teel­li­nen työt­tö­myys.   

Esityk­sessä ehdo­te­tun työt­tö­myys­tur­van eurois­ta­mi­nen ei ole yhden­ver­taista eri ammat­tia­lo­jen suhteen. Korkeam­min palka­tuissa amma­teissa ansio­si­don­nai­sen oikeus kertyy vähem­millä työtun­neilla. Nykyi­sessä järjes­tel­mässä työs­sä­oloeh­toon katso­taan riit­tä­väksi, että on ollut työsuh­tei­sessa työssä vähin­tään 18 tuntia ma-su väli­senä aikana, 26 viik­koa edel­tä­vän 28 kuukau­den aikana.

Palkkatukityön alasajo

Halli­tus­oh­jel­massa halli­tus on myös esit­tä­mässä, että palk­ka­tuettu työ ei kerrytä ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa. Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää tätä esitystä erit­täin huonona, koska se vähen­tää pitkä­ai­kais­työt­tö­mien ja osatyö­ky­kyis­ten kannus­ti­mia hakeu­tua palk­ka­tu­ki­työ­hön.

Palk­ka­tu­ki­työ on samaa työtä, kuin muu työ ja usein palk­ka­tu­ki­työllä tuetaan erityi­sesti niiden ihmis­ten tilan­netta, jotka ovat muuten­kin yhteis­kun­nassa haas­ta­vam­massa tilan­teessa. Esimer­kiksi yhdis­tyk­set tuke­vat työt­tö­miä, eläke­läi­siä, vammai­sia jne. Palk­ka­tu­ki­työtä hyödyn­ne­tään myös yrityk­sissä, ja ehto­jen heiken­tä­mi­nen luo yrityk­siin eri kerrok­sen työvoi­maa. Samat työeh­dot tulee koskea kaik­kia. Sillä ei tule olla merki­tystä, miten työpai­kat rahoi­te­taan.

Työttömyys ei ole lomaa

Halli­tuk­sen esityk­sessä ”ehdo­te­taan, että yli kaksi viik­koa kestä­vän kokoai­ka­työn päät­tyessä tai sen päät­ty­mi­seen liit­tyen makset­ta­van loma­kor­vauk­sen jakso­tus palau­tet­tai­siin osaksi työt­tö­myys-turva­jär­jes­tel­mää. Tämä tarkoit­taa sitä, että työsuh­teen päät­tyessä tai siihen liit­tyen maksettu loma­kor­vaus estäisi työt­tö­myy­se­tuu­den maksa­mi­sen ajalta, jolle loma­kor­vaus jakso­tet­tai­siin eli jaet­tai­siin loma­kor­vauk­sen perus­teena olleen työsuh­teen palkan perus­teella.”

Tämä sääs­tö­toimi on härski leik­kaus, koska se kohdis­tuu suoraan ansait­tuun palk­kaan. Työt­tö­myys ei ole lomaa. Työt­tö­myy­sai­kana on paljon erilai­sia velvol­li­suuk­sia. Miksi sitten loman pitä­mi­seen liit­ty­vät loma­kor­vauk­set täytyy polt­taa työt­tö­myy­teen? Pitäi­sikö loma­kor­vauk­set nimetä uudel­leen työt­tö­myys­ta­kuu­ra­haksi?

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön puolesta,

Jukka Haapa­koski
Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö
Raha­ka­ma­rin­portti 3 A, 3. krs
00240 Helsinki
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Y‑tunnus: 1003909–9
+358 50 577 2580

Lähteitä:

Euroo­pan neuvos­ton ratkaisu Suomen sosi­aa­li­tur­van tasosta.
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaalisten-oikeuksien-komitealta-ratkaisu-suomen-sosiaaliturvan-tasosta

HS: ” Lähes 900 000 suoma­laista köyhyys- tai syrjäy­ty­mis­ris­kissä
Sekä Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos että Euroo­pan neuvos­ton komi­tea ovat toden­neet, että Suomen perus­turva on osin riit­tä­mä­tön.” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009476805.html)

Lasten ja nuor­ten hyvin­vointi Kansal­li­nen synty­mä­ko­hortti 1987 ‑tutki­musai­neis­ton valossa
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf

YK:n Lapsen oikeuk­sien yleis­so­pi­mus ja sopi­muk­sen valin­nai­set pöytä­kir­jat, www.ykliitto.fi