Vastustamme asumistuen leikkauksia — Työttömien Keskusjärjestön lausunto, HE 74/2023 vp

Asia: HE 74/2023 vp Halli­tuk­sen esitys edus­kun­nalle laiksi ylei­sestä asumis­tuesta anne­tun lain muut­ta­mi­sesta
https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+74/2023

Lakie­si­tyk­sessä esite­tään:

”Asumis­tuki omis­tusa­sun­toi­hin lakkau­tet­tai­siin. Omis­tusa­sun­toja ovat osakea­sun­not eli asunto-osakeyh­tiön tai asunto-osuus­kun­nan omis­ta­massa talossa sijait­se­vat asun­not ja muut omis­tusa­sun­not eli lähinnä omako­ti­ta­lo­tyyp­pi­set asun­not.

Asumis­tuen korvaus­pro­sent­tia lasket­tai­siin nykyi­sestä 80 prosen­tista 70 prosent­tiin. Asumis­tuki olisi siten jatkossa aina 70 prosent­tia todel­lis­ten, enin­tään enim­mäis­mää­räis­ten, asumis­me­no­jen ja perus­o­ma­vas­tuun erotuk­sesta.

Helsinki yhdis­tet­täi­siin samaan kunta­ryh­mään muun pääkau­pun­ki­seu­dun kanssa, eli asumis­tuessa huomioon otet­ta­vat enim­mäis­mää­rät laski­si­vat Helsin­gissä hieman. Asumis­tu­kea saavien ruoka­kun­tien keski­mää­räi­set asumis­me­not Helsin­gissä eivät merkit­tä­västi poik­kea Espoossa, Kauniai­sissa ja Vantaalla asuvien vastaa­vista menoista.

Ruoka­kun­nan jäse­nen tukeen vaikut­ta­vista kuukausi­tu­loista vähen­net­tä­västä, palkka- ja yrit­tä­jä­tu­loja koske­vasta 300 euron ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sestä luovut­tai­siin.

Asumis­tuen määrää lasket­taessa määri­tel­lään perus­o­ma­vas­tuu, johon vaikut­tu­vat ruoka­kun­nan yhteen­las­ke­tut tulot. Kaik­kein pieni­tu­loi­sim­milla perus­o­ma­vas­tuuta ei muodostu lain­kaan ja tämä alaraja riip­puu ruoka­kun­nan aikuis­ten ja lasten luku­mää­rästä. Maini­tun rajan ylit­tä­vistä tuloista otet­tai­siin jatkossa huomioon 50 prosent­tia nykyi­sen 42 prosen­tin sijaan perus­o­ma­vas­tuu­osuutta määri­tel­täessä.

Asumis­tuen määrään vaikut­tava perus­o­ma­vas­tuu riip­puu ruoka­kun­nan lasten ja aikuis­ten määrästä ja sekä lapselle että aikui­selle määri­telty oma kerroin. Esityk­sen vaiku­tuk­sia lapsi­per­hei­siin lieven­ne­tään pienen­tä­mällä aikui­sen kerrointa ja kasvat­ta­malla lapsen kerrointa. Tällöin lapsi­per­hei­den perus­o­ma­vas­tuu muodos­tuu hieman pienem­mäksi ja perhe saa hieman suurem­paa tukea.”

Vastustamme asumistuen leikkauksia

Halli­tus esit­tää asumis­tu­keen merkit­tä­viä leik­kauk­sia. Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää asumis­tu­keen tehtyjä leik­kauk­sia erit­täin huoles­tut­ta­vina ja vastus­taa koko­nai­suu­dessa vähä­va­rai­sille suun­nat­tuja sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­sia. Talous­ti­lanne on huoles­tut­tava hinto­jen nousun myötä ja työl­li­syys­ti­lanne on epävarma ja on osoit­ta­nut jo heik­ke­ne­mi­sen merk­kejä.

Erityi­sesti asumis­tuen omavas­tuun koros­ta­mi­nen pieni­tu­loi­silla johtaa laajem­paan tarpee­seen turvau­tua laajen­net­tuun sosi­aa­li­tur­va­ko­ko­nai­suu­teen ja viime­si­jai­seen toimeen­tu­lo­tu­keen. SOSTE on arvioi­nut, että 47 000 uutta henki­löä olisi oikeu­tettu toimeen­tu­lo­tu­keen halli­tuk­sen leik­kaus­pa­ke­tin johdosta. Työt­tö­mien osalta heiken­nyk­set johta­vat eten­kin ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van saajien osalta turvau­tu­mi­seen toimeen­tu­lo­tu­keen. Toimeen­tu­lo­tuki laajen­net­tuna byro­kra­tiana heiken­tää työl­lis­ty­mi­sen kannus­ti­mia – ja on inhi­mil­li­sesti ja byro­kraat­ti­sesti raskas. Leik­kauk­set kasau­tu­vat erityi­sesti yksi­ne­lä­viin ja lapsi­per­hei­siin. Toimeen­tu­lo­tuki on todettu Euroo­pan neuvos­tossa ja THL:n arvioin­nissa riit­tä­mät­tö­mäksi katta­maan inhi­mil­li­sen elämän edel­ly­tyk­siä. Työt­tö­mien keskus­jär­jestö on eri yhteyk­sissä lausun­to­työs­ken­te­lys­sään tuonut nämä huolet jo tarkem­min esille.

Missä tilanteissa on soveliasta tukea omistusasumista sosiaaliturvan siirroilla?

Työt­tö­millä ja työs­sä­käy­villä on väliai­kai­sia tilan­teita, jolloin tulot ovat mata­lat ja ne eivät riitä katta­maan omis­tusa­su­mi­sen kuluja (vesi, sähkö, vastike, tai lainan­ko­rot). Väliai­kai­sena ratkai­suna on ymmär­ret­tä­vää, että KELA tukee omis­tusa­su­mista, koska asun­to­jen myymi­nen ja perhe­ti­lan­tei­den järjes­tä­mi­nen vaikeu­tuu, mikäli asun­not joudu­taan myymään väliai­kai­sen työt­tö­myy­den tai pien­tu­loi­suu­den vuoksi.

Näissä tilan­teissa voi tulla suhteet­to­mia vaikeuk­sia järjes­tää arkeen liit­ty­viä muutos­ti­lan­teita. Eli eten­kin kasvu­kes­kuk­sissa voi syntyä tilan­teita, joissa työn­ha­ki­joi­den ja työnan­ta­jien kohtaanto-ongelma syve­nee, kun ihmi­set siir­ty­vät kauem­mas keskus­toista pois halvem­pien vuokra-asun­to­jen äärelle. Syrjä­seu­duilla voi tulla perin­tönä asun­toja, joiden yllä­pi­tä­mi­sen kustan­nuk­set voisi­vat olla halvem­mat, kuin että järjes­te­tään asumi­nen muutoin. Eten­kin työt­tö­mien, lasten ja sairai­den tai vammais­ten ihmis­ten kohdalla muutos­ti­lan­teet voivat olla haas­ta­via, joten vaadit­tai­siin yksi­löl­li­sistä harkin­taa, miten näissä tilan­teissa on kohtuu­lista ja yhteis­kun­nal­li­sesti järkevä edetä. Onko järke­vää lisätä byro­kra­tiaa ja yksi­löl­listä harkin­taa, mikäli tuke­malla voidaan saavut­taa sama loppu­tu­los halvem­malla?

Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää asumis­tuen omavas­tuuta ongel­mal­li­sena, koska se johtaa tukien pääl­lek­käi­syyk­siin. Tukien pääl­lek­käi­syy­det luovat työl­li­syy­den näkö­kul­masta kannus­ti­non­gel­mia, kun niissä voi olla eri ehtoja. Eri vaati­muk­si­neen, ne moni­mut­kais­ta­vat arjen hallin­taa.

Helsingissä vuokramarkkinoiden tarjonta ei riitä vielä kysyntään   

Esityk­sessä ehdo­te­taan Helsin­gin korvaus­ta­son ylära­jan yhdis­tä­mistä muuhun pääkau­pun­ki­seu­tuun. Alla on pääkau­pun­ki­seu­dun nykyi­nen yläraja:

Vuokraovi.comin mukaan toiseksi halvin ei solul­li­nen vuokra-asunto yhden henki­lön asun­noksi löytyi Puna­vuo­resta Helsin­gistä hintaan 580 euroa/kk (12 m²). Alle tämän hinnan asun­to­kus­tan­nuk­sia löytyi asumi­soi­keus­a­sun­toja, joissa eril­li­nen isompi aloi­tus­maksu, sekä opis­ke­li­ja­so­luja tai muita solu­huo­neis­toja. Vähän enem­män yksiöitä löytyi hinta­luo­kasta 620 euroa/kk.

Vähän enem­män yksiöitä löytyi hinta­luo­kasta 620 euroa/kk.  

Vuokraovi.com sivus­ton pohjalta voi todeta, että 580 euron/kk ylära­jaan on teoreet­ti­sesti mahdol­lista hank­kia Helsin­gistä yksiö, mutta vali­koima on erit­täin suppea – joko erit­täin pieni huone, tai solua­sunto ja poik­keus­ta­pauk­sissa mahdol­li­sesti oma yksiö. Ylära­jan yläpuo­lella n. 40 – 60 euroa/kk lisää on jonkin verran enem­män vaih­toeh­toja, ja osa näistä asun­noista on suun­nattu vähä­va­rai­sille. Kuiten­kin asumis­tuen yläraja ei nykyi­sel­lään riitä katta­maan näiden asun­to­jen kuluja.

Halli­tuk­sen esityk­sessä esite­tään ylära­jan pienen­tä­mistä ja yhdis­tä­mistä pääkau­pun­ki­seu­dun ylära­jan mukai­seksi:

Tähän asumis­tuen ylära­jaan Helsin­gistä löytyi yksi kohde Helsin­gistä Kunin­kaan­tam­mesta. Nämä vuokra-asun­not on raken­nettu vuonna 2020 vähä­va­rai­sille ja sijait­se­vat Vantaan lähis­töllä ja ovat yksiöinä hyvässä kunnossa ja kohtuul­li­sia kool­taan.

Johto­pää­tök­senä lyhyestä selvi­tyk­sestä voidaan todeta, että mark­ki­noilla on jotain pientä tarjon­taa vähä­va­rai­sille tämän asumis­tuen ylära­jan puit­teissa, ja sitä on myös mahdol­lista pääkau­pun­ki­seu­dulla uudis­ra­ken­taa.

Mutta vastaako tarjonta Helsin­gissä asun­to­jen kysyn­tään? Aran mukaan vuoden 2022 lopulla Helsin­gissä yksi­ne­lä­viä asunn­ot­to­mia oli 896 henki­löä. Yksi­na­su­vien asunn­ot­to­muus on vähen­ty­nyt merkit­tä­västi, mutta vielä­kään esimer­kiksi asumis­tuen ylära­jaan ei ollut yksiöitä riit­tä­västi tarjolla.

Asumis­tuen leik­kauk­sista asumis­tuen ylära­jan heiken­tä­mi­nen siten, että pääkau­pun­ki­seu­dulle tulee yksi yhte­näi­nen yläraja voi olla perus­tel­tua siitä näkö­kul­masta, että pääkau­pun­ki­seu­tua kohdel­laan yhtenä talous­a­lu­eena. On myös todis­tet­ta­vasti mahdol­lista raken­taa Helsin­kiin kohtuul­lista asumista asumis­tuen ylära­jan tuntu­maan. Koska vapailta mark­ki­noilta suurin osa yksiöi­den hinnoista on jo ylit­tä­nyt ylära­jan, tarve toimeen­tu­lo­tu­keen syntyy pääkau­pun­ki­seu­dulla monelle työt­tö­mälle nyt joka tapauk­sessa. Asun­to­jen tarjonta määrit­te­lee yleistä hinta­ta­soa (eten­kin kasvu­kes­kuk­sissa) ja kunta­ta­son päät­tä­jien paine raken­taa kohtuu­hin­tai­sia asun­toja kasvaa, mitä enem­män kunnat osal­lis­tu­vat työt­tö­myy­destä johtu­viin asumis­kus­tan­nuk­siin.

Tässä kohtaan emme ota kuiten­kaan kantaa siihen, ovatko kunta­päät­tä­jien talou­del­li­set kannus­ti­met riit­tä­vät. Ennen kaik­kea oleel­lista on turvata kaikille kansa­lai­sille vähin­tään Perus­tus­lain mukai­set oikeu­det asumi­seen ja elämään olivat alueel­li­set kannus­ti­met, mitkä tahansa.

Halli­tuk­sen esityk­sessä on hyvä, että lapsi­per­hei­den painetta asumis­tuesta johtu­vista leik­kauk­sista hieman kompen­soi­daan kertoi­mien muutok­silla. Mutta kysymme, mihin perus­tuu lapsi­per­hei­den suosi­mi­nen yksi­ne­lä­vien tai kahden vanhem­man perheen kustan­nuk­sella?

Tois­tamme tähän loppuun vielä, että asumis­tuen omavas­tuun koros­ta­mi­nen nostaa merkit­tä­västi toimeen­tu­lo­tuen tarvetta, ja tämä vastaa­vasti heiken­tää merkit­tä­västi työn­teon kannus­ti­mia. Pelkäs­tään tästä syystä Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö vastus­taa tätä asumis­tu­kie­si­tystä.

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön puolesta,

Jukka Haapa­koski
Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö
Raha­ka­ma­rin­portti 3 A, 3. krs
00240 Helsinki
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Y‑tunnus: 1003909–9
+358 50 577 2580